Ilmeisesti pituus ei riitä sahaamaan tuota tyvilaajentumaa pois mutta siinä vain näyttäisi keskelläkin olevan rippu lahoa. Ainakin kuvasta voisi niin päätellä. Joten tarpeen olisi ollut paksu ottaa pois mutta jos pituus ei riitä niin riskillä sitten ja se siitä.
Tyvilaajentuma sahataan pois puun pitkittäissuuntaan.
Se ei lyhennä tukkia yhtään.
Lahoa en kyllä nää yhtään tuossa tyvessä. Tukin tekijä
varmaan osaa kertoa miten asia on.
Just tuossa kuitupöllien kohdalla voi olla ranganvaihto, jonka takia ei olisi tukki. Muutoin näyttää olevan vain tasaisesti pientä lenkoutta. Jotkut firmat ovat tosi tarkkoja ranganvaihtojen suhteen ja tietysti noin ohuessa pölkyssä tuossa tapauksessa joka firmalla raakkia.
Kuvakulma hieman häiritsee ja nuo päällä olevat kuidut. En näe mitään vikaa.
Jos jonkun mielestä ei ole hyvä tukki, niin ei kannata alkaa tukintekijäksi.
Onhan siinä lenkoutta hiukan tasaisesti eli myös senpuoleen tarkistus tuolla linjalankakonstilla olisi paikallaan. Ei minusta kyllä kovin häävi tukki joten raakki ei varmasti tuon kohdalla yllätys olisi.
Tuon Mm kommentin takia, metsänomistajan ensiarvoisen tärkeää valvoa pystykaupanhakkuuta nimenomaan palstalla.
Siellä katkontaa seuratessa ja pölkkyjä katsellessa näkee mitä rungoista tehdään ja nuodatetaanko kauppakirjan liitteessä ilmoitettua tukinlaatua.
Tuo kuvassa näkyvä toispuoleinen tyvilaajentuma monesti tulkitaan aiheetta mutkaksi.
Mm olisi kannattanut kirjoittaa, että ”minä olisin katkaissu tyveltä 30 cm lumpin ensin”
Vahinko paljon pienempi niin , kuin mitata koko pölli kuitupinoon.
Mistäs katkaiset lumpin jos vahvuus latvasta loppuu kesken?
Ja sikari, jos tuo hankintapuuna sattuisi sahalle menemään ja se hylätään on kyllä isommat uunit jota se lämmittää. Ei tule paluupostissa takaisin.
Tokkopa tuo ammattivaihdos siihen auttaa että tehtaalle ei puu kelpaa tukiksi. Minusta kannattaa enemmänkin siellä tehtaan vastaanotossa oleville suositella ammattinvaihdosta. Nyt tuntuu että laatuvaatimukset ovat jo ihan sairaan kovia. Välillä tuntuu että raakkeja tulee vaikka kasa kuinka hyvältä näyttää.
Moottorisahamies kun on tuon tukin tehnyt niin muuttuu kunnon tukin näköiseksi, jos ylimääräisen lipan vain sahaa tyvestä pois.
Toinen puoli on ~viivasuora. Monesti tehnyt tuon homman kotitarvetukeille ja hyvin käy miksi tahansa sahatavaraksi ; helpompi sahaajalle käsitellä.
Helposti menee paljon arvokasta sahatukkiosuutta kuituun,
kun tehdään 3 m tyvileikkoja eikä lyhyitä pätkätyveyksiä.
Kävin tuossa juuri yhdellä leimikolla ja jonkin verran oli 3 m pitkiä ja paksuja kuitupuupinossa. Yhdessäkin 3 m pitkässä
keskilpm:aan 45 cm pölkkyssä on jo liki 0,5 k-m³ . Se hintaero
on n. 18 € , jos olisi tehtykin lyhyt tyveys. Lahoa ei ollut kuin nimeksi tyvessä.
Kotitarve ja vientilaatu on aivan eri käsittitä. Se vain on niin että turha siitä on ketään herjata kun laadukasta sahaustavaraa tarjotaan pilvin pimein. Ei paljon tuollaisten kempuroiden sahaus tahi edes osto kiinnosta firmoja. En ihmettele jos hankintatukista ei saa hintaa kun noita sinne uitetaan.
Vientilaatuun ei tarvitse kelvatakaan. Tukin hinnoittelu on liian vähän kiinni laadusta ja siksipä samalla kuutiohinnalla menee usein olipa laatutyvi tai kuivaoksainen pätkä kyseessä.
Mittaapa varsin kuvan tukin vasemman puolen suoruutta vaikka viivottimella niin näät että lenkoutta on vain toisella sivulla tyvessä.
Järeistä tyvipölkyistä saisi sätettäissahauksella arvokasta puusepänlaadun tavaraa, jolla on aivan eri hinta kuin bulkkisahatavaralla . Harmi että arvokas tyvitukki menee
liian usein kuitupuuksi puoli-ilmaiseksi.
Jos tukki on kuvattu niin, että siinä ei ole mitään piilovikoja, niin kommentoitsijoiden käsitykset paljastavat helposti sen, että sangen moni kirjoittaja on tukin laadun suhteen ulkona kuin lumiukko.
Tuo tukki sahataan ensin niin, että sisäänpäin kaareva puoli jää alaspäin ja kummaltakin sivulta vedetään yksi lauta.
Syntynyt pelkka kaadetaan ja se siirtyy jakosahalle, johon se ohjautuu Lasersäteiden piirtämien linjojen mukaan.
Tukista tulee sataprosenttisesti latvaläpimittansa mukainen määrä vientilaadun täyttävää sahatavaraa.
Minunkin mielestä sahapuun laatuvaatimus täyttyy kuvan perusteella tarkasteltuna. Vasemmalla puolella lenkoutta arviolta 1 cm juoksumetriä kohti. Rungon kapenemisen ja tyvilaajentuman huomioon ottaen oikein sahattuna pöllistä kyllä saadaan latvaläpimitan mukaiset saheet.
Ymmärrän kyllä Metsuri motokuskinkin kantaa, jos tämännäköisten tukkien teosta sanomista tulee. Asia ei kuitenkaan voi mennä metsänomistajan kannalta niin, että kaupantekovaiheessa sovitaan tietyistä mitta- ja laatuvaatimuksista, mutta käytännössä niitä ei noudatetakaan.
Kyseinen kuusi kasvoi vanhan pellon ja metsän rajaojassa. Tyveltä löytyi ko. lenkous ja latvemmasta pari poikaoksaa. Jos olisi hyvin apteerannut niin kelpo tukin olisi saanut. Kyseistä nelimetristä pölliä en olisi tukkipinoon laittanut. Tietäen, että se olisi raakattu pois tehdasmitassa. Sen verran tiukka on Keiteleenkin kriteerit tukille. Nyt kyseisestä pöllistä tulee polttopuuta keväällä. Kunhan se tulee eteen tehdessä, kuvaan ”tukin” paremmin arvioitavaksi.Niin monenlaisia kommentteja on kyllä tullut esille.
Tuo kasvupaikka oli hyvin arvattavissa, noita on itekkin tullut vanhojen sarkaojien penkoista tehtyä. Tukiksikin, mutta silloin oli kriteeritkin höllemmät kuin nyt. Hinta niistä saatiin nk. käteiskaupalla joksi firmat kutsuvat hankintaa joka mitataan lanssissa ja maksetaan sen perusteella heti perään eikä varrota mitään tuomiota mistään loppukäsittelyn sahurilta. Raakit jäävät silloin firman tappioiksi. Koskaan ei mutinoita perään tullut että kai ne jonkinlaisia olivat.
”Väärin katkaistu” . 40 dm taitaa olla täysin kielletty pituus kuusitukille. Kuusessa sallitaan kuitenkin yksi pienehkö poikaoksa.
Tuosta tukista tlisi kuitenkin kelvollista sahatavaraa, jos siinä järeyttä on vähintään sen 17 sentin latvaläpimittaluokkaan asti.
Yksittäisiä tukkeja ei tahdo saada kaupaksi, mutta isomman erän kylkeen vaan, jos mitat riittää.
Aina silloin, kun latvaläpimitan mukainen sahaustulos pysyy puun sisällä, niin suoruus on sahalle riittävä.
Mistä sinä jätkä eläkeläisukkona tiedät mitkä nykyiset tehdasmitat ovat ja niiden painoarvot. Ne kun muuttuvat leimikkokohtaisesti. Meillä on jopa niin että vierekkäisestä leimikosta tehdään parru niin kuusesta kuin männystäkin ja viereisestä leimkosta ei tehdä parrua ollenkaan ja latvaläpimittoja korotetaan. Tuollainen toteamus että 40 dm on kieletty mitta on ihan huuhaata. Itse katsoin kuvaa niin että tuon kuitukasa alla on selvä mutka lyhyellä matkalla joka tekee tukista raakin. Paksuudella ei ole mitään merkitystä.
Kerran oli vlvomallani hakkuulla latvalta lähes 30 cm kuitupölli, sitä pyöriteltiin ja olihan siinä selvä ranganvaihto ja sen perusteella menisi kuulemma sahalla raakiksi. Minusta tuo oli ihan kohtuutonta, ainakin kenttäsahalla tuosta olisi tullut paljon hyvää tavaraa. Mutta niinhän se taitaa olla että pienikin ranganvaihdos (hirvensyömä) johtaa nykyohjeilla kelvottomaan tavaraan, vaikka kuinka olisi järeyttä.
Ranganvaihto aiheuttaa usein voimakasta vinosyisyyttä sydäntavaraan. Kenttäsahalla siitä saa kyllä lankkua, mutta on toinen juttu, onko se ”hyvää tavaraa”. Itselle sattui kerran semmoinen tilanne, että tälläisestä tukista sahattu lankku sattui rakennustelineelle ja katkesi yllättäen vinosyisyyden takia. Oli tuuria mukana, että vakavilta henkilövahingoilta vältyttiin, sen verran korkealla oli teline.
Ote Enson, Savon hankintapiirin havutukin laatuvaatimuksista.
”sivu 3 M än t y K uu s i Tukin laatu Latva,Ø Oksan koko, Pituudet – yleiskuvaus läpimitta cm dm cm, minimi kuiva poika terve Laatutyvet Ei Ei Ei Hyvät tukit 18 1,5 Ei 1, Muut tukit 15 4,0 4,0 6, Vientityvet pienet oksat Ei Ei Sorvitukit Muut tukit” http://docplayer.fi/6113385-Puutavaralajien-mitta-ja-laatuvaatimukset.html
Mistä sellainen käsitys ettei poikaoksaa sallita.
Muussa tukissa, mukaan lukien sorvi , sallitaan 4cm kuiva- ja poikaoksa, 6cm tuoreoksa.
Jos tuo laatu merkitty hakkuusopimukseen , sen mukaan toimitaan.
Kahta max.mittaista laatuvikaa ei yhdessä tukissa sallita. Joskus
oli sellainen yleinen hakkuuohje olemassa.
Voi olla toisinkin nykyään ja eri ohjeet kullakin firmalla.
Pölkyn pituus valikoitui nelimetriseksi,koska koko savotta meni polttopuuksi. Poikaoksat sijaitsivat seuraavan nelimetrisen pöllin latvaosassa joten olisi saanut jonkinlaisen tukkipöllin. Mutta vieressä kasvoi parempilaatuinen mänty joka jäi nyt kasvamaan järeyttä.
Ainakin liimapuun sisäosissa taidetaan hyväksyä poikaoksa. Pintalaudat ovat sitten oma lukunsa.
Kyllä nykyään ei saa poikaoksaa olla kenelläkään. Yksikin hylkäyskriteeri kun täytyy niin se riittää. Pitkällä koivutukilla on ns välivähennys olemassa jossa noita mutakaisuutta voi hiukan korjata.
Metsuri motokuski:-”Mistä sinä jätkä eläkeläisukkona tiedät mitkä nykyiset tehdasmitat ovat ja niiden painoarvot. Ne kun muuttuvat leimikkokohtaisesti. Meillä on jopa niin että vierekkäisestä leimikosta tehdään parru niin kuusesta kuin männystäkin ja viereisestä leimkosta ei tehdä parrua ollenkaan ja latvaläpimittoja korotetaan. Tuollainen toteamus että 40 dm on kieletty mitta on ihan huuhaata. Itse katsoin kuvaa niin että tuon kuitukasa alla on selvä mutka lyhyellä matkalla joka tekee tukista raakin. Paksuudella ei ole mitään merkitystä.”
Minä tiedän – sinä luulet. Minun tehtäväni on ollut vuosikymmet tietää, sinun tehtäväsi pitäisi olla tehdä sen mukaan kuin käsketään.
Jos olet näkevinäsi tyvessä mutka, hanki silmälasit.
Suurimmilla ostajilla on ollut kuusitukille jopa minimipituutena 46 dm, jonka korvikkeena on ollut yksi (1) pituus alle 40 dm.
Niinpä se on nykyään edelleenkin, historiassa on ollut muuta, mutta nyt eletään nykypäivää.
Vielä epäilijöille poikaoksasta: -Kuusitukissa sallitaan yksi poikaoksa tukkia kohti. Piste.
Jonkun verran liikkumavaraa erilaitosten laatuvaatimuksissa tietenkin on, Itä-Suomessa yksityissahoilla on teknisten vikojen osalta enemmän käytössä ns. yleiset laatuvaatimukset.
Pystykaupan mitta myyjälle on motomitta lisäksi hankinta kaupantukit mitataan lähes aina tienvarressa ostajan toimesta.
Tähän on kehittynyt reilunpelin henki ja luottamus, eli mittatulos ei muutu enää vastaanotossa, ja rahat tulee kuukauden sisällä, vaikka puut olisi vielä varastolla.
Meillä on jätkä kuusessa mitat 34,37,40 ja jne……Joten et näytä tietävän tätäkään. Moottorisahoista varmaan tiedätkin mutta aika on laatuvaatimuksistasi mennyt ohi jo aika päivää sitten.
Näkyy kuule kuitupöllientekijä käyneen niin, että Esim MHY:n listoilla Etelä – länsisuomen tukin mitat alkavat vasta 43 dm:stä sekä kuuselle, että koivulle.
Vilppulan saha ottanee edelleenkin 37 dm:n apumittaa, eikä kyse ole mistään nakkikioski-luokasta. Saha oli Maailman tehokkain yksilinjainen saha, kunnes se pisti veistosahalinjan rinnalle. Nyt se ei ole enää yksilinjainen, vaan sahaa kuitenkin jatkuvasti uusia ennätyksiä.
On parempi teidän siellä pikkuruisten sahojen työmailla pitää turpanne kiinni, koska ette tiedä muusta mitään.
Sorvitukiksi luulisi kelpaavan, vaikka olisi olematon ranganvaihto 40 cm:n tyvessä, mitenhän lienee, läheskään joka paikassa sorvia ei osteta. Harvemmin on sorvitukista maksettu enemmän kuin sahatukista, eli en muista että olisi koskaan maksettu enempää, vaikka järeimmät tyvet menevät Suolahteen sorviin. Joskus sorvitukin hinta ollut jopa selkeästi alempi kuin sahatukin. Näissä tietysti on alueellisia eroja, sorvitukkia olen myynyt aika useaan kertaan Keski-Suomessa.
Sorvitukiksi ostetaan aika pientäkin, mutta pituutta pitää olla. Näkyy täältä kuusitukit menevän sahoille, paitsi ns. ylisuuret sorviin. Siitä päätellen ei sorvipuusta saa ainakaan enempää kuin ”tukin” hinnan.
Täälläpäin ainakin UPM on viime aikoina ottanut sorvin 18 senttiin asti, ja maksanut siitä muutaman euron motille paremman hinnan kuin sahatukista. Tuo 28 sorvitukin pituus oli taas toisen ostajan mitta.
Kehitysalueille tiedoksi, että edelleenkin hyväksytty apumitta ( = saa tehdä poikkeustapauksessa) – tukilla on 37 dm. 40 dm ei saa tehdä, pituudet 43 – 55 ovat hyväksyttyjä.
A- luokan tyvissä hyväksytään kaikki mitat alkaen 31 dm.
Täällä sorvipölli on 52 dm.
Pieniä – alle 40 mm poikaoksia sallitaan.
Tukkilaadun talteen saamiseksi on sorvilaatu erittäin hyvä, koska sen latvamitat on huomattavasti suuremmat. Nykyiset nopeat sahalinjat pystyy käyttämään vain 55 cm (tyveltä)paksuisia tukkeja.
Sahurin sorvi alkaa 31 + cm latvalta, hinta on sama kuin ko. sahatukilla, laatu on hivenen löysempi joka parantaa myös tukinhintaisen tavaran kertymää. Ylipaksukuusi menisi muuten lahokuusi pinoon 10 € / m3 hintaan.
Mäntytukin vastaavat lisätiliä tuovat lajit on ratapuu ja hirsitukki. Ratapuu 28 dm / 29 cm +, jossa voi olla 10:n cm tuoreita oksia, hirsitukit on 43 – 55 dm / 23 cm +, tukissa saa olla mutkia kunhan mutkan jälkeen tukkiaines jatkaa samassa linjassa.
Näillä lisä ominaisuuksilla saa järeästä heikkolaatuisesta leimikosta mukavan tukkitilin !
Ratapölliä ei ole täällä hakattu ainakaan miesmuistiin. Aihiot on tuotu pohjoisesta, vaikka Haapamäellä onkin aina ollut VR:n pölllikyllästämö.
Hirsitukkien teon aloitti aikoinaan Metsähallitus, kun kuivaoksaiset välitukit alkoivat mennä kuituun järjestään kaikki.
Molemmat erikoispuulajit ovat mainioita, varsinkin tuo hirsitukki, kun siitä alettiin tehdä lamellihirttä, jossa ainakin meillä päin lankut käännellään ja järjestellään niin, että tukki näyttää pinnoiltaan oikein hyvältä.
Noilla ”melkein itsenäisillä sahureilla” näyttää olevan usein sopimus jonkin ”ison” kanssa, että voivat ostaa / niiltä juuri sopivaa tukkia ja vaihdokkaana myydä epäkuranttia puutavaraa sinne selluhakkeen ja kuitupuun kera.
Hyvä paikallinen saha ostaa usein koko leimikon, vaikka siinä tulisikin kuitua ym sivulla.
Firmat vaihtavat huomattavasti puuta keskenään.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Puukauppa
Siinä ja siinä se on. Ei ainakaan ihan parasta a-luokkaa.
Toispuoleisen tyvilaajentuman kun sahaa pois, niin ei mitään vikaa tukissa.
Ilmeisesti pituus ei riitä sahaamaan tuota tyvilaajentumaa pois mutta siinä vain näyttäisi keskelläkin olevan rippu lahoa. Ainakin kuvasta voisi niin päätellä. Joten tarpeen olisi ollut paksu ottaa pois mutta jos pituus ei riitä niin riskillä sitten ja se siitä.
Tyvilaajentuma sahataan pois puun pitkittäissuuntaan.
Se ei lyhennä tukkia yhtään.
Lahoa en kyllä nää yhtään tuossa tyvessä. Tukin tekijä
varmaan osaa kertoa miten asia on.
Tiedetään mutta tummahkolta näyttää sydänpuun lähellä.
Kolmannen luokan sahapuu, eli tukkilaatua, tukipuuta kasvattanut kantoon, toinen puoli lähes suora, lahoa tässä kappaleessa ei ole näkyvissä.
Lengouden voi vielä tarkastaa linjalangoilla latvaläpimitan mukaan, latvan paksuus tyvelle ja niistä linjat !
Sahapuussa voi olla tasaistalenkoutta 1 cm/ juoksumetriä kohti
Just tuossa kuitupöllien kohdalla voi olla ranganvaihto, jonka takia ei olisi tukki. Muutoin näyttää olevan vain tasaisesti pientä lenkoutta. Jotkut firmat ovat tosi tarkkoja ranganvaihtojen suhteen ja tietysti noin ohuessa pölkyssä tuossa tapauksessa joka firmalla raakkia.
Kuvakulma hieman häiritsee ja nuo päällä olevat kuidut. En näe mitään vikaa.
Jos jonkun mielestä ei ole hyvä tukki, niin ei kannata alkaa tukintekijäksi.
Onhan siinä lenkoutta hiukan tasaisesti eli myös senpuoleen tarkistus tuolla linjalankakonstilla olisi paikallaan. Ei minusta kyllä kovin häävi tukki joten raakki ei varmasti tuon kohdalla yllätys olisi.
Kyllä tuo meillä kuituun menisi.
Ei tietenkään laatutukki mutta Jätkä on oikeassa ”ei kannata”.
Ei tarvii kyllä Mm:n tulla meikäläisen metsiin, jos tuosta kuidun tekee.
Tuon Mm kommentin takia, metsänomistajan ensiarvoisen tärkeää valvoa pystykaupanhakkuuta nimenomaan palstalla.
Siellä katkontaa seuratessa ja pölkkyjä katsellessa näkee mitä rungoista tehdään ja nuodatetaanko kauppakirjan liitteessä ilmoitettua tukinlaatua.
Tuo kuvassa näkyvä toispuoleinen tyvilaajentuma monesti tulkitaan aiheetta mutkaksi.
Mm olisi kannattanut kirjoittaa, että ”minä olisin katkaissu tyveltä 30 cm lumpin ensin”
Vahinko paljon pienempi niin , kuin mitata koko pölli kuitupinoon.
Pölkky esim. 200 l x 56 € = 11,20 €
Kuituna 200 l x 16 € = 3,20 €
Lumpin 0,3 m hinta 0,2 €
Joten kestää tehdä useampikin lumppi.
Onko väliä sen, jos raakiksi mennessään ei saa mitään?
Hyvää polttopuuta se ainakin lämmittää…
Mistäs katkaiset lumpin jos vahvuus latvasta loppuu kesken?
Ja sikari, jos tuo hankintapuuna sattuisi sahalle menemään ja se hylätään on kyllä isommat uunit jota se lämmittää. Ei tule paluupostissa takaisin.
Hyvin lämmittääkin 1m3 puuta vastaa 180 litraa öljyä joten öljyn hinnalla 0,2m3x180lx 0,8 €/l = 28,8 €
Nosta nuo kuitupuut päältä pois ja laita uusi kuva :).
Metsuri motokuski: ”-Kyllä tuo meillä kuituun menisi.”
Suosittelen ammatinvaihdosta!
Tokkopa tuo ammattivaihdos siihen auttaa että tehtaalle ei puu kelpaa tukiksi. Minusta kannattaa enemmänkin siellä tehtaan vastaanotossa oleville suositella ammattinvaihdosta. Nyt tuntuu että laatuvaatimukset ovat jo ihan sairaan kovia. Välillä tuntuu että raakkeja tulee vaikka kasa kuinka hyvältä näyttää.
Moottorisahamies kun on tuon tukin tehnyt niin muuttuu kunnon tukin näköiseksi, jos ylimääräisen lipan vain sahaa tyvestä pois.
Toinen puoli on ~viivasuora. Monesti tehnyt tuon homman kotitarvetukeille ja hyvin käy miksi tahansa sahatavaraksi ; helpompi sahaajalle käsitellä.
Helposti menee paljon arvokasta sahatukkiosuutta kuituun,
kun tehdään 3 m tyvileikkoja eikä lyhyitä pätkätyveyksiä.
Kävin tuossa juuri yhdellä leimikolla ja jonkin verran oli 3 m pitkiä ja paksuja kuitupuupinossa. Yhdessäkin 3 m pitkässä
keskilpm:aan 45 cm pölkkyssä on jo liki 0,5 k-m³ . Se hintaero
on n. 18 € , jos olisi tehtykin lyhyt tyveys. Lahoa ei ollut kuin nimeksi tyvessä.
Kotitarve ja vientilaatu on aivan eri käsittitä. Se vain on niin että turha siitä on ketään herjata kun laadukasta sahaustavaraa tarjotaan pilvin pimein. Ei paljon tuollaisten kempuroiden sahaus tahi edes osto kiinnosta firmoja. En ihmettele jos hankintatukista ei saa hintaa kun noita sinne uitetaan.
Vientilaatuun ei tarvitse kelvatakaan. Tukin hinnoittelu on liian vähän kiinni laadusta ja siksipä samalla kuutiohinnalla menee usein olipa laatutyvi tai kuivaoksainen pätkä kyseessä.
Mittaapa varsin kuvan tukin vasemman puolen suoruutta vaikka viivottimella niin näät että lenkoutta on vain toisella sivulla tyvessä.
Järeistä tyvipölkyistä saisi sätettäissahauksella arvokasta puusepänlaadun tavaraa, jolla on aivan eri hinta kuin bulkkisahatavaralla . Harmi että arvokas tyvitukki menee
liian usein kuitupuuksi puoli-ilmaiseksi.
Jos tukki on kuvattu niin, että siinä ei ole mitään piilovikoja, niin kommentoitsijoiden käsitykset paljastavat helposti sen, että sangen moni kirjoittaja on tukin laadun suhteen ulkona kuin lumiukko.
Tuo tukki sahataan ensin niin, että sisäänpäin kaareva puoli jää alaspäin ja kummaltakin sivulta vedetään yksi lauta.
Syntynyt pelkka kaadetaan ja se siirtyy jakosahalle, johon se ohjautuu Lasersäteiden piirtämien linjojen mukaan.
Tukista tulee sataprosenttisesti latvaläpimittansa mukainen määrä vientilaadun täyttävää sahatavaraa.
Minunkin mielestä sahapuun laatuvaatimus täyttyy kuvan perusteella tarkasteltuna. Vasemmalla puolella lenkoutta arviolta 1 cm juoksumetriä kohti. Rungon kapenemisen ja tyvilaajentuman huomioon ottaen oikein sahattuna pöllistä kyllä saadaan latvaläpimitan mukaiset saheet.
Ymmärrän kyllä Metsuri motokuskinkin kantaa, jos tämännäköisten tukkien teosta sanomista tulee. Asia ei kuitenkaan voi mennä metsänomistajan kannalta niin, että kaupantekovaiheessa sovitaan tietyistä mitta- ja laatuvaatimuksista, mutta käytännössä niitä ei noudatetakaan.
Kyseinen kuusi kasvoi vanhan pellon ja metsän rajaojassa. Tyveltä löytyi ko. lenkous ja latvemmasta pari poikaoksaa. Jos olisi hyvin apteerannut niin kelpo tukin olisi saanut. Kyseistä nelimetristä pölliä en olisi tukkipinoon laittanut. Tietäen, että se olisi raakattu pois tehdasmitassa. Sen verran tiukka on Keiteleenkin kriteerit tukille. Nyt kyseisestä pöllistä tulee polttopuuta keväällä. Kunhan se tulee eteen tehdessä, kuvaan ”tukin” paremmin arvioitavaksi.Niin monenlaisia kommentteja on kyllä tullut esille.
Tuo kasvupaikka oli hyvin arvattavissa, noita on itekkin tullut vanhojen sarkaojien penkoista tehtyä. Tukiksikin, mutta silloin oli kriteeritkin höllemmät kuin nyt. Hinta niistä saatiin nk. käteiskaupalla joksi firmat kutsuvat hankintaa joka mitataan lanssissa ja maksetaan sen perusteella heti perään eikä varrota mitään tuomiota mistään loppukäsittelyn sahurilta. Raakit jäävät silloin firman tappioiksi. Koskaan ei mutinoita perään tullut että kai ne jonkinlaisia olivat.
”Väärin katkaistu” . 40 dm taitaa olla täysin kielletty pituus kuusitukille. Kuusessa sallitaan kuitenkin yksi pienehkö poikaoksa.
Tuosta tukista tlisi kuitenkin kelvollista sahatavaraa, jos siinä järeyttä on vähintään sen 17 sentin latvaläpimittaluokkaan asti.
Yksittäisiä tukkeja ei tahdo saada kaupaksi, mutta isomman erän kylkeen vaan, jos mitat riittää.
Aina silloin, kun latvaläpimitan mukainen sahaustulos pysyy puun sisällä, niin suoruus on sahalle riittävä.
Mistä sinä jätkä eläkeläisukkona tiedät mitkä nykyiset tehdasmitat ovat ja niiden painoarvot. Ne kun muuttuvat leimikkokohtaisesti. Meillä on jopa niin että vierekkäisestä leimikosta tehdään parru niin kuusesta kuin männystäkin ja viereisestä leimkosta ei tehdä parrua ollenkaan ja latvaläpimittoja korotetaan. Tuollainen toteamus että 40 dm on kieletty mitta on ihan huuhaata. Itse katsoin kuvaa niin että tuon kuitukasa alla on selvä mutka lyhyellä matkalla joka tekee tukista raakin. Paksuudella ei ole mitään merkitystä.
Kerran oli vlvomallani hakkuulla latvalta lähes 30 cm kuitupölli, sitä pyöriteltiin ja olihan siinä selvä ranganvaihto ja sen perusteella menisi kuulemma sahalla raakiksi. Minusta tuo oli ihan kohtuutonta, ainakin kenttäsahalla tuosta olisi tullut paljon hyvää tavaraa. Mutta niinhän se taitaa olla että pienikin ranganvaihdos (hirvensyömä) johtaa nykyohjeilla kelvottomaan tavaraan, vaikka kuinka olisi järeyttä.
Ranganvaihto aiheuttaa usein voimakasta vinosyisyyttä sydäntavaraan. Kenttäsahalla siitä saa kyllä lankkua, mutta on toinen juttu, onko se ”hyvää tavaraa”. Itselle sattui kerran semmoinen tilanne, että tälläisestä tukista sahattu lankku sattui rakennustelineelle ja katkesi yllättäen vinosyisyyden takia. Oli tuuria mukana, että vakavilta henkilövahingoilta vältyttiin, sen verran korkealla oli teline.
Poikaoksien takia siis raakiksi. No se ei näkynyt kuvassa.
Mutkaahan tuossa ei ole.
Ote Enson, Savon hankintapiirin havutukin laatuvaatimuksista.
”sivu 3 M än t y K uu s i Tukin laatu Latva,Ø Oksan koko, Pituudet – yleiskuvaus läpimitta cm dm cm, minimi kuiva poika terve Laatutyvet Ei Ei Ei Hyvät tukit 18 1,5 Ei 1, Muut tukit 15 4,0 4,0 6, Vientityvet pienet oksat Ei Ei Sorvitukit Muut tukit”
http://docplayer.fi/6113385-Puutavaralajien-mitta-ja-laatuvaatimukset.html
Mistä sellainen käsitys ettei poikaoksaa sallita.
Muussa tukissa, mukaan lukien sorvi , sallitaan 4cm kuiva- ja poikaoksa, 6cm tuoreoksa.
Jos tuo laatu merkitty hakkuusopimukseen , sen mukaan toimitaan.
Kahta max.mittaista laatuvikaa ei yhdessä tukissa sallita. Joskus
oli sellainen yleinen hakkuuohje olemassa.
Voi olla toisinkin nykyään ja eri ohjeet kullakin firmalla.
Pölkyn pituus valikoitui nelimetriseksi,koska koko savotta meni polttopuuksi. Poikaoksat sijaitsivat seuraavan nelimetrisen pöllin latvaosassa joten olisi saanut jonkinlaisen tukkipöllin. Mutta vieressä kasvoi parempilaatuinen mänty joka jäi nyt kasvamaan järeyttä.
Ainakin liimapuun sisäosissa taidetaan hyväksyä poikaoksa. Pintalaudat ovat sitten oma lukunsa.
Kyllä nykyään ei saa poikaoksaa olla kenelläkään. Yksikin hylkäyskriteeri kun täytyy niin se riittää. Pitkällä koivutukilla on ns välivähennys olemassa jossa noita mutakaisuutta voi hiukan korjata.
Metsuri motokuski:-”Mistä sinä jätkä eläkeläisukkona tiedät mitkä nykyiset tehdasmitat ovat ja niiden painoarvot. Ne kun muuttuvat leimikkokohtaisesti. Meillä on jopa niin että vierekkäisestä leimikosta tehdään parru niin kuusesta kuin männystäkin ja viereisestä leimkosta ei tehdä parrua ollenkaan ja latvaläpimittoja korotetaan. Tuollainen toteamus että 40 dm on kieletty mitta on ihan huuhaata. Itse katsoin kuvaa niin että tuon kuitukasa alla on selvä mutka lyhyellä matkalla joka tekee tukista raakin. Paksuudella ei ole mitään merkitystä.”
Minä tiedän – sinä luulet. Minun tehtäväni on ollut vuosikymmet tietää, sinun tehtäväsi pitäisi olla tehdä sen mukaan kuin käsketään.
Jos olet näkevinäsi tyvessä mutka, hanki silmälasit.
Suurimmilla ostajilla on ollut kuusitukille jopa minimipituutena 46 dm, jonka korvikkeena on ollut yksi (1) pituus alle 40 dm.
Niinpä se on nykyään edelleenkin, historiassa on ollut muuta, mutta nyt eletään nykypäivää.
Vielä epäilijöille poikaoksasta: -Kuusitukissa sallitaan yksi poikaoksa tukkia kohti. Piste.
Jonkun verran liikkumavaraa erilaitosten laatuvaatimuksissa tietenkin on, Itä-Suomessa yksityissahoilla on teknisten vikojen osalta enemmän käytössä ns. yleiset laatuvaatimukset.
Pystykaupan mitta myyjälle on motomitta lisäksi hankinta kaupantukit mitataan lähes aina tienvarressa ostajan toimesta.
Tähän on kehittynyt reilunpelin henki ja luottamus, eli mittatulos ei muutu enää vastaanotossa, ja rahat tulee kuukauden sisällä, vaikka puut olisi vielä varastolla.
Meillä on jätkä kuusessa mitat 34,37,40 ja jne……Joten et näytä tietävän tätäkään. Moottorisahoista varmaan tiedätkin mutta aika on laatuvaatimuksistasi mennyt ohi jo aika päivää sitten.
Kuusen sorvityviä ottavat joskus myös 28, mutta sehän on aina ostaja-, ja tapauskohtaista.
Näkyy kuule kuitupöllientekijä käyneen niin, että Esim MHY:n listoilla Etelä – länsisuomen tukin mitat alkavat vasta 43 dm:stä sekä kuuselle, että koivulle.
Vilppulan saha ottanee edelleenkin 37 dm:n apumittaa, eikä kyse ole mistään nakkikioski-luokasta. Saha oli Maailman tehokkain yksilinjainen saha, kunnes se pisti veistosahalinjan rinnalle. Nyt se ei ole enää yksilinjainen, vaan sahaa kuitenkin jatkuvasti uusia ennätyksiä.
On parempi teidän siellä pikkuruisten sahojen työmailla pitää turpanne kiinni, koska ette tiedä muusta mitään.
Kuusen sorvityviä ottavat joskus myös 28, mutta sehän on aina ostaja-, ja tapauskohtaista.
Luetaanko sorvityvet tukiksi?
Ainakin siitä saa tukin hinnan, ja yleensä sorvitukista saa vielä paremman hinnan kuin sahatukista.
Sorvitukiksi luulisi kelpaavan, vaikka olisi olematon ranganvaihto 40 cm:n tyvessä, mitenhän lienee, läheskään joka paikassa sorvia ei osteta. Harvemmin on sorvitukista maksettu enemmän kuin sahatukista, eli en muista että olisi koskaan maksettu enempää, vaikka järeimmät tyvet menevät Suolahteen sorviin. Joskus sorvitukin hinta ollut jopa selkeästi alempi kuin sahatukin. Näissä tietysti on alueellisia eroja, sorvitukkia olen myynyt aika useaan kertaan Keski-Suomessa.
Sorvitukiksi ostetaan aika pientäkin, mutta pituutta pitää olla. Näkyy täältä kuusitukit menevän sahoille, paitsi ns. ylisuuret sorviin. Siitä päätellen ei sorvipuusta saa ainakaan enempää kuin ”tukin” hinnan.
Täälläpäin ainakin UPM on viime aikoina ottanut sorvin 18 senttiin asti, ja maksanut siitä muutaman euron motille paremman hinnan kuin sahatukista. Tuo 28 sorvitukin pituus oli taas toisen ostajan mitta.
Kehitysalueille tiedoksi, että edelleenkin hyväksytty apumitta ( = saa tehdä poikkeustapauksessa) – tukilla on 37 dm. 40 dm ei saa tehdä, pituudet 43 – 55 ovat hyväksyttyjä.
A- luokan tyvissä hyväksytään kaikki mitat alkaen 31 dm.
Täällä sorvipölli on 52 dm.
Pieniä – alle 40 mm poikaoksia sallitaan.
Tukkilaadun talteen saamiseksi on sorvilaatu erittäin hyvä, koska sen latvamitat on huomattavasti suuremmat. Nykyiset nopeat sahalinjat pystyy käyttämään vain 55 cm (tyveltä)paksuisia tukkeja.
Sahurin sorvi alkaa 31 + cm latvalta, hinta on sama kuin ko. sahatukilla, laatu on hivenen löysempi joka parantaa myös tukinhintaisen tavaran kertymää. Ylipaksukuusi menisi muuten lahokuusi pinoon 10 € / m3 hintaan.
Mäntytukin vastaavat lisätiliä tuovat lajit on ratapuu ja hirsitukki. Ratapuu 28 dm / 29 cm +, jossa voi olla 10:n cm tuoreita oksia, hirsitukit on 43 – 55 dm / 23 cm +, tukissa saa olla mutkia kunhan mutkan jälkeen tukkiaines jatkaa samassa linjassa.
Näillä lisä ominaisuuksilla saa järeästä heikkolaatuisesta leimikosta mukavan tukkitilin !
Ratapölliä ei ole täällä hakattu ainakaan miesmuistiin. Aihiot on tuotu pohjoisesta, vaikka Haapamäellä onkin aina ollut VR:n pölllikyllästämö.
Hirsitukkien teon aloitti aikoinaan Metsähallitus, kun kuivaoksaiset välitukit alkoivat mennä kuituun järjestään kaikki.
Molemmat erikoispuulajit ovat mainioita, varsinkin tuo hirsitukki, kun siitä alettiin tehdä lamellihirttä, jossa ainakin meillä päin lankut käännellään ja järjestellään niin, että tukki näyttää pinnoiltaan oikein hyvältä.
Hirsirakentajan toimesta tietysti on tutkittu testattu miltä lamellihirsi näyttää seinänä.
Omassa ostossa yksityiset sahurit maksaa lisälajeista saman A-hinnan kun pääpuutavaralajille, tietenkin leimikkotekijät huomioituna.
Itsenäisellä sahurilla on tehtävä sellu- ja sivutuote kaupat isoon teollisuuteen ” ehkä nihkeällä hintatasolla ” , joita määriä nämä pienentää.
Noilla ”melkein itsenäisillä sahureilla” näyttää olevan usein sopimus jonkin ”ison” kanssa, että voivat ostaa / niiltä juuri sopivaa tukkia ja vaihdokkaana myydä epäkuranttia puutavaraa sinne selluhakkeen ja kuitupuun kera.
Hyvä paikallinen saha ostaa usein koko leimikon, vaikka siinä tulisikin kuitua ym sivulla.
Firmat vaihtavat huomattavasti puuta keskenään.