Kuva ei ole omasta metsästäni. Kysymyksessä on hoitamaton toisen sukupolven lehtipuumetsikkö. Tästä näkee, että luontainen uudistaminen vaatii myös hoitotoimenpiteitä. Muuten tuloksena on erittäin huonokasvuinen, jopa pystyyn kuoleva tiheikkö. Uskomattoman paljon on saanut viime vuosien aikana lukea suoranaista soopaa jatkuvasta kasvatuksesta ym. mielikuvitusmetsänhoidosta. Kaiken huipuksi jopa metsälakiuudistajat ottivat ne jutut todesta.
Viikko sitten kartoitin lukijoiden kuvissa olevan pienaukon tilannetta. Rinteen yläosassa ei ollut satunnaisten koivujen lisäksi mitään kasvatuskelpoista, mutta kosteammasta alaosasta löytyi jonkin verran vaaksan mittaisia kuusen taimia metrisen vattu- ja heinäkasvuston alta. Raivausveitsellä niitä parin aarin alalta kaivoin esiin, jotta määrä ja jakauma selviäisi. Periaatteessa ahkerasti heinäämällä taimia voisi koittaa kasvattaa, mutta mahdotoman kova työ siinä on. Mätästämällä, istuttamalla ja varhaisperkaus ajallaan tekemällä pääsee taatusti helpommalla ja monien mielestä surullisen ruma aukkokin kasvaa taas puuta huomattavasti nopeammin. Näin siis, kun on mahdollisuus suunnitellusti metsää hoitaa. Silloin, kun lähtökohta on mikä on, joutuu tietysti tasapainoilemaan uusintaviljelyn ja raivauskierteen kanssa.
Tuossa tosiaan alkaa luonnollinen poistuma olla jo niin suurta, ettei edelleen kasvatus enää kannata. Puimuri palstalle ja alan uudistaminen on ainoa oikea teko, jos talousmetsää on tarkoitus kasvattaa. Ja maaperä on varmasti kahden lehtipuusukupolven jälkeen kuuselle kelpaava.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Onkivapatehtaan leimikko?
Kuva ei ole omasta metsästäni. Kysymyksessä on hoitamaton toisen sukupolven lehtipuumetsikkö. Tästä näkee, että luontainen uudistaminen vaatii myös hoitotoimenpiteitä. Muuten tuloksena on erittäin huonokasvuinen, jopa pystyyn kuoleva tiheikkö. Uskomattoman paljon on saanut viime vuosien aikana lukea suoranaista soopaa jatkuvasta kasvatuksesta ym. mielikuvitusmetsänhoidosta. Kaiken huipuksi jopa metsälakiuudistajat ottivat ne jutut todesta.
Energiapuukasan takana kasvanut vaivihkaa…?
Roska on yleensä roskaa vaikka olisi olevinaan puuta!
Latvukset kutistuneet olemattomiksi, tuosta ei tule kyllä enää oikein mitään muuta kuin kaikille osapuolille huonostituottavaa energiaa.
Tätä aluetta on hehtaarikaupalla. Etualalta on pusikko poistettu tienlaitaojan perkauksen takia.
..huh huh hattu päästä ja hiljainen hetki…kyllä menee hyvä kasvupohja hukkaan
Solakkaa näkyy olevan,monimuotoista vitelikköä.Maanomistaja ilmeisen varakas,kun on vara tommoista hehtaaritolkulla kasvattaa.
Tuosta on monimuotoisuus kaukana.
Viikko sitten kartoitin lukijoiden kuvissa olevan pienaukon tilannetta. Rinteen yläosassa ei ollut satunnaisten koivujen lisäksi mitään kasvatuskelpoista, mutta kosteammasta alaosasta löytyi jonkin verran vaaksan mittaisia kuusen taimia metrisen vattu- ja heinäkasvuston alta. Raivausveitsellä niitä parin aarin alalta kaivoin esiin, jotta määrä ja jakauma selviäisi. Periaatteessa ahkerasti heinäämällä taimia voisi koittaa kasvattaa, mutta mahdotoman kova työ siinä on. Mätästämällä, istuttamalla ja varhaisperkaus ajallaan tekemällä pääsee taatusti helpommalla ja monien mielestä surullisen ruma aukkokin kasvaa taas puuta huomattavasti nopeammin. Näin siis, kun on mahdollisuus suunnitellusti metsää hoitaa. Silloin, kun lähtökohta on mikä on, joutuu tietysti tasapainoilemaan uusintaviljelyn ja raivauskierteen kanssa.
Hmmm vuoroviljelyä, antaa tuon lepikon kasvaa 40 vuotta ja energiaksi.
Sitten mätästys+kuusipotti+raivuut—>päätehakkkuu ja 600 m3 arvopuuta.
Antaa kasvaa vaan mutta korkeintaan parikymmentä vuotta ja sitten e-puuksi. Paljon motteja silloin ja hintakin saattaa olla aivan ok.
Tiheikkö on vieläkin sakeampaa mitä kuva näyttää. Ikää on jo 15-20-vuotta. Kasvu on erittäin hidasta koska latvukset ovat lähes olemattomat.
Tuossa tosiaan alkaa luonnollinen poistuma olla jo niin suurta, ettei edelleen kasvatus enää kannata. Puimuri palstalle ja alan uudistaminen on ainoa oikea teko, jos talousmetsää on tarkoitus kasvattaa. Ja maaperä on varmasti kahden lehtipuusukupolven jälkeen kuuselle kelpaava.