Sahatessa mietti onko väärä puulaji väärällä maalajilla…kuusta puskisi aivan tolkuttomasti. Vierellä on vanha kuusikko joka on kasvanut varsin miehisiin mittoihin.
Kyllä luulisi konemiehen löytävän jätettävät kehityskelpoiset männyt rinteestä nyt raivauksen jälkeen. Olisi tullut varmaan melkoinen raiskio jos kone olisi joutunut aliskasvusten ja vesojen seassa hakkaamaan.
Erittäin hyvä männikkö tuosta tulee. Laatuharvennuksen jälkeen jaksaa varmasti kasvaa kunnolla pitkää osaväliä. Juuri sellaista mäntytukkia nykyisin tarvitaan.
Jos kuvio puskee jatkossakin kuusta tolkuttomasti, saattaisi männikön jälkeen aikanaan vaihtua kuuselle – siis seuraavaksi puusukupolveksi. Maaperässä taitaa olla mehuja tarpeeksi kuuselle?
Nyt kuitenkin männikkö on jo sen verran kookasta ja tasaista, että lihomaan vain.
Jos aikoinaan olisi istutettu kuviolle kuusikko se olisi varmaan huomattavasti järeämpää kuin nykyiset istutus männyt. Ehkä istutus männylle on perustunut pelkkään kivisyyteen. Kyseessä on rehevästä rinteestä ja sitä on kaskettu raskaasti menneinä aikoina.
Olisin kyllä muutaman vuoden kasvattanut kuusikkoa ja raivannut säästeliäästi vain mäntyjen juurilta. Kun olisi nähnyt kuusten laadun ja kasvuhalut (jos hyvät) niin olisi tullut harvennukselta jotain puitavaakin. Nyt sinne ei juuri kiirettä enää olekkaan.
Puitavaa kyllä kuviolta näyttä löytyvän ihan mukavasti muutaman vuoden lihotusjakson jälkeen . Jakso olisi huomattavasti pidempi , jos aluskasvos olisi edelleenkin hidastamassa maan lämpenemistä keväällä ja viemässä kasvatettavaksi tarkoitettujen puiden ravinteita.
Kun tuo aluskasvos on lahonnut , on ajourat helppo suunnata oikein kivikkoisessakin maastossa . Kasvatuskelvottomat tai heikkolaatuiset puut on myös mahdollista nähdä jo kauempaa ja tehdä suunnittelu poistettavien puiden osalta oikein. Jos näkyvyys palstalla on huono , ajourien suuntausta joutuu korjailemaan alituiseen , mikä väistämättä aiheuttaa tarpeetonta puiden poistamista . Hakkuukouraankin tarttuu helposti se parhaiten näkyvillä oleva runko , ei se , joka olisi laadullisesti tarkoituksenmukaisinta poistaa.
Eihän nuo kuuset olleet kasvatuskelpoisiakaan. Oksavälikin alle puolet mäntyjen vastaavasta. Kyllä tuo ainakin kuvan perusteella on selkeästi männyn maata. Ei ängetä sitä kuusta joka paikkaan! Eikös tästä ole jo tarpeeksi täällä puhuttu!
Metsuri hakkuiden aikaan metsurit hakkasivat järeyden mukaan, mistä vain markan helpoimmalla saa.
Todellisuudessa valio/laatu/alaharvennus ei toteudu, pimeässä metsässä motoilla otetaan se mikä helpointen lähtee. Lisäksi harvennukset ovat niin voimakkaita jolloin tuhot kasvavat sekä runko/juuristo vauriot siihen kaupan päälle.
Joka itse pystyy metsänsä hoitamaan saa hyvän tuloksen, firmojen plää pläät saa unohtaa.
Moton ruuaksi lähinnä oli tarkoitus ensiharvennukseen. Mutta laatu kyllä surkea kieltämättä joten ei mitään sen isompia kasvatusvimmoja kuusen suhteen olisi.
Kuva ei kerro koko totuutta. Runkoja 2000-2600 hehtaarille ja valtapituus 12-15 metriä. Puustoa oli paikoin niin paljon,että alla oli pelkkä neulasmatto. Edellisen omistajan suorittama raivaus saneli pitkälti kasvatettavan puuston.Paljon oli kuusia jotka oli raivattu pitkään kantoon ja alaoksista ottanut uuden latvan. Kuviolta löytyy kohtia jossa kehityskelpoista kuusta on enemmän kuin mäntyä. Konehakkuuksi menee pitkän välimatkan johdosta,muuten manunenetelmä varteenotettava. Yksi ensiharvennettu mäntykuvio on tullut hakattua siten,että nyt siitä löytyy täystiheä kuusentaimikko. Männyn laatu oli todella heikkoa,mutta koivut sorvimitoissa.
Olen samaa mieltä kuin Puun takaa ja suorittava porras. Ja vaikka ollaankin mustikkatyypin kankaalla, tuollainen karkeahko moreeni (sellaiseksi maaperän oletan) on ihan passeli paikka männylle. Käsittääkseni rehevällä paikalla männyn tuotos ei ole kuusta huonompi, ongelmia tulee rehevyyden lisääntyessä vain laadun suhteen. Kuvan perusteella en kuitenkaan olisi laadusta huolissani. Harvennuksen jälkeen näyttää jo hyvätä.
Paljonko puustolla on ikää? Kuvasta ei saa oikeata kuvaa, jos runkoluku on yli 2000, mutta pituus vain 12-15 m.
Metsänvartija kirjoitti: ”Metsänhoito ei motolla toteudu.”
Motot on nykyaikaa, ja joilla metsänhoito toteutuu aivan varmasti ja on toteutunut vuosikymmenet. Se vain vaatii että metsänomistaja järjestää asiat niin, että laadukas konetyö onnistuu. Aivan kuten tässä kuvassa on tehty, on näkyvyyttä haittaava kuusialiskasvos raivauttu pois muutenkin huolehdittu aikoinaan taimikonhoidosta. Sitten on hakkuukoneenkuljettajan ilo mennä hoitamaan työ hyvin. Tarvitaan tietenkin myös ammattitaitoisia kuljettajia, kuten Suorittava porras. Ennakkoraivaus, sen lisäksi että se lisää näkyväisyyttä, lisää myös kuljettajan motivaatiota tehdä työ huolellisesti.
Pelkäämpä, että tuosta näkymästä (toisestakin suunnasta nähtynä varmasti lenkoutta yhtä paljon) ei taida loytyä yhtään puuta, josta tulisi tyvitukki. Ylempää tukkia voinee tulla, mutta kyllä silloin on menyt paljon pieleen, jos päätehakkussa on vain 100 kpl/ha tyvitukkipuita.
Virhe on jo tullut tehtyä tuossa 1,5m.. 2m pituisena taimikkona.
Olisi opitänyt tehdä kuten minä taimikoiden kanssa, tarkastaa niiden suoruus joka kevät Juhannukseen mennessä.
Iso työ, mutta tarpeellinen männylle hyväkasvuisella maapohjalla. Kuusi tuossa olisi kyllä lähes 100 % kasvanut luonnostaan suoraan.
Taimikko kannattaa pitää puhtaana vesakosta, että näkee kasvatettavat taimet pienestä taimesta lähtien. Silloin voi talven lumen painamat taimet käännellä pystyyn ja näkee hyvin niiden suoruuden.
Yleensä sitä pisimmästä ja parhaiten kasvaneesta männyntaimesta kasvaa lenko.
Ikää kyseisellä männiköllä 28 vuotta. Rehevimmillä kohdin mäntyjen seassa puski leppää väleissä. Ja mitä rehevämpi kohta sitä mutkaisempaa männikkö oli. Ajatus kasvattaa aluskasvus kuusikosta metsä tyssää motolla puitavaan runkomäärään. Varmaan ei montaa kasvatuskelpoista jää. Pitää vain painottaa konemiehelle laatuharvennuksen tärkeyttä.
Täällä on kanssa hakattu neljä vuotta sitten 25v MT männikköä runkoluvulla 3000/ha. Siinä oli varhaisperkaus tehty, mutta ei muuta. Ennakkoraivasin sen ja hyvähän siitä tuli. Nyt kovassa kasvussa ja ihan kohtuulliselta näyttää laatukin.
Mielestäni pienen taimen taipuminen lumen alle ei vaikuta sen myöhempään lenkouteen. Yleensä se tulee vasta kahden- neljän vuoden jälkeen eli joku painaa sitä pidempään kuin lumi. Kontoheinä tai joku muu näre. Pitää vain tehdä se metsä niistä jotka ovat suoria. Istutetun kanssa mielestäni aika helppoa kun muokattua ympärillä yleensä.
En oikein tiedä mitä tuolla kasvatuskelpoisella alikasvoksella tarkoitetaan. Siitä ei kuitenkaan tule muutakun kauhea sotku ja huono aukkoinen metsä. Jalostushyötyäkään ei saada hyödynnettyä.
Olihan sielä melko yhtenäinen koivu-kuusi seinä pohjalla, mutta en siitä kyllä metsää rakentaisi. Raivaussahalla nurin vaan
Tänään tuli taas kerran mieleen puiden juuriston kehityksen turvaaminen . Tuuli tuiversi sen verran navakasti , että Einolta aukon reunamilla säästynet rungot pyllähtivät kumoon toinen toisensa jälkeen , kun olin korjaamassa tuhoalueen puita talteen . Alkuperäinen sadan motin arvio 2,5 kertaistui , josta viimeinen neljännes syntyi tänään.
Taimikon pitäminen sopivassa tiheydessä edistää taimien juurtumista ja juuriston kasvua . Vaatimattomalta näyttävä aluskasvos saattaa hidastaa juuriston kehitystä merkittävästi . Tällöin kasvatettavat puut ovat erityisen herkkiä luonnonvoimille harvennuksien jälkeen . Ylitiheys johtaa samaan tulokseen aivan samasta syystä. Olematon juuristo ei pysty pitämään puuta pystyssä.
Ensi sunnuntain kaatuu varmasti lisää. Ei tuo ole mikään kehittymisjuttu, kun myrskyää niin kaatuu ja varmasti.
Nyt vain saamme tuntumaa mitä on lisääntyvä epävakaus ilmaston lämpenemisen myötä. Isojen yksiasentoisten monometsien kasvatus ei siedä enää näin kovaa ryttyytystä vaan alkaa kaatua jos jossain on aukko mistä alun saa.
Sulat maat pahentavat tilannetta liian myöhään talveen.
Voidaan myös kysyä miksi ei ole kasvatettu sekametsiä kun kerran näiden yksitotisten männiköiden ja kuusikoiden höttökasvatus ei pidä juurimassaa mukana kasvun vauhdissa. Kun lähitarjoilu riittää kovaan kasvuun miksi kurkotella juuria kauas. Ilman typpilaskeuma ja joidenkin into vielä lisälannoittaa niin aika hyvää pataa tarjolla.
Sekametsissä havupuun juuristo joutuu ainakin (ilman lannoitusvaikutusta) edes hiukan haeskelemaan lehtipuiden tuomaa lisävirtaa.
Varmasti sekametsään tulisi yleisesti enemmän pyrkiä. On se omissakin metsissä huomattu, että ne pysyy myrskyssä paremmin pystyssä. Vaikka Eino oli antanut naapurin vanerikoivikolle kovaa kyytiä.
Juuriston merkitys puulle on ensiarvoisen tärkeä, siis kaiken A & O.
jees h-vallan ajatuskulku lannoituksen vaikutuksesta juuriston laajuuteen on todella mielenkiintoinen. Lieneekö siitä tutkimuksellista evidenssiä?
Juuret kiinnittävät puun kasvualustaan, ja juurilla otetaan maasta vettä ja ravinteita. Puillahan on ns. sienijuuri (mykorritsa). Mikä merkitys tässä kokonaisuudessa on sienirihmastojen hyvinvoinnilla? Eikö juuri ne mikroskooppisen ohuet rihmat kiinnitä juuristoa lähes liimamaisesti maaperän pienipiirteisiin rakenteisiin?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Sahatessa mietti onko väärä puulaji väärällä maalajilla…kuusta puskisi aivan tolkuttomasti. Vierellä on vanha kuusikko joka on kasvanut varsin miehisiin mittoihin.
Kyllä luulisi konemiehen löytävän jätettävät kehityskelpoiset männyt rinteestä nyt raivauksen jälkeen. Olisi tullut varmaan melkoinen raiskio jos kone olisi joutunut aliskasvusten ja vesojen seassa hakkaamaan.
Erittäin hyvä männikkö tuosta tulee. Laatuharvennuksen jälkeen jaksaa varmasti kasvaa kunnolla pitkää osaväliä. Juuri sellaista mäntytukkia nykyisin tarvitaan.
Jos kuvio puskee jatkossakin kuusta tolkuttomasti, saattaisi männikön jälkeen aikanaan vaihtua kuuselle – siis seuraavaksi puusukupolveksi. Maaperässä taitaa olla mehuja tarpeeksi kuuselle?
Nyt kuitenkin männikkö on jo sen verran kookasta ja tasaista, että lihomaan vain.
Jos aikoinaan olisi istutettu kuviolle kuusikko se olisi varmaan huomattavasti järeämpää kuin nykyiset istutus männyt. Ehkä istutus männylle on perustunut pelkkään kivisyyteen. Kyseessä on rehevästä rinteestä ja sitä on kaskettu raskaasti menneinä aikoina.
Olisin kyllä muutaman vuoden kasvattanut kuusikkoa ja raivannut säästeliäästi vain mäntyjen juurilta. Kun olisi nähnyt kuusten laadun ja kasvuhalut (jos hyvät) niin olisi tullut harvennukselta jotain puitavaakin. Nyt sinne ei juuri kiirettä enää olekkaan.
Melko raaka peli oli ranualla, mutta nyt on ainakin kasvatussuunta selvä tämän jälkeen.
Kuva ei taaskaan kerro, mutta paljonko runkoja/ha ja minkämittaisia valtapuut?
Ms 200:lla huonolaatuiset pois, ei motoa.
Puitavaa kyllä kuviolta näyttä löytyvän ihan mukavasti muutaman vuoden lihotusjakson jälkeen . Jakso olisi huomattavasti pidempi , jos aluskasvos olisi edelleenkin hidastamassa maan lämpenemistä keväällä ja viemässä kasvatettavaksi tarkoitettujen puiden ravinteita.
Kun tuo aluskasvos on lahonnut , on ajourat helppo suunnata oikein kivikkoisessakin maastossa . Kasvatuskelvottomat tai heikkolaatuiset puut on myös mahdollista nähdä jo kauempaa ja tehdä suunnittelu poistettavien puiden osalta oikein. Jos näkyvyys palstalla on huono , ajourien suuntausta joutuu korjailemaan alituiseen , mikä väistämättä aiheuttaa tarpeetonta puiden poistamista . Hakkuukouraankin tarttuu helposti se parhaiten näkyvillä oleva runko , ei se , joka olisi laadullisesti tarkoituksenmukaisinta poistaa.
Hienoa jälkeä !
Motolla ei metsänhoito toteudu.
Yli-Vaakkuri v. 1962; Viljelymetsät kasvatetaan täystiheänä ilman väljennyshakkuuta. Näin tekisi metsänvartijakin, pl. huonorunkoiset ja ms 200:lla
Eihän nuo kuuset olleet kasvatuskelpoisiakaan. Oksavälikin alle puolet mäntyjen vastaavasta. Kyllä tuo ainakin kuvan perusteella on selkeästi männyn maata. Ei ängetä sitä kuusta joka paikkaan! Eikös tästä ole jo tarpeeksi täällä puhuttu!
Metsuri hakkuiden aikaan metsurit hakkasivat järeyden mukaan, mistä vain markan helpoimmalla saa.
Todellisuudessa valio/laatu/alaharvennus ei toteudu, pimeässä metsässä motoilla otetaan se mikä helpointen lähtee. Lisäksi harvennukset ovat niin voimakkaita jolloin tuhot kasvavat sekä runko/juuristo vauriot siihen kaupan päälle.
Joka itse pystyy metsänsä hoitamaan saa hyvän tuloksen, firmojen plää pläät saa unohtaa.
Moton ruuaksi lähinnä oli tarkoitus ensiharvennukseen. Mutta laatu kyllä surkea kieltämättä joten ei mitään sen isompia kasvatusvimmoja kuusen suhteen olisi.
Kuva ei kerro koko totuutta. Runkoja 2000-2600 hehtaarille ja valtapituus 12-15 metriä. Puustoa oli paikoin niin paljon,että alla oli pelkkä neulasmatto. Edellisen omistajan suorittama raivaus saneli pitkälti kasvatettavan puuston.Paljon oli kuusia jotka oli raivattu pitkään kantoon ja alaoksista ottanut uuden latvan. Kuviolta löytyy kohtia jossa kehityskelpoista kuusta on enemmän kuin mäntyä. Konehakkuuksi menee pitkän välimatkan johdosta,muuten manunenetelmä varteenotettava. Yksi ensiharvennettu mäntykuvio on tullut hakattua siten,että nyt siitä löytyy täystiheä kuusentaimikko. Männyn laatu oli todella heikkoa,mutta koivut sorvimitoissa.
Olen samaa mieltä kuin Puun takaa ja suorittava porras. Ja vaikka ollaankin mustikkatyypin kankaalla, tuollainen karkeahko moreeni (sellaiseksi maaperän oletan) on ihan passeli paikka männylle. Käsittääkseni rehevällä paikalla männyn tuotos ei ole kuusta huonompi, ongelmia tulee rehevyyden lisääntyessä vain laadun suhteen. Kuvan perusteella en kuitenkaan olisi laadusta huolissani. Harvennuksen jälkeen näyttää jo hyvätä.
Paljonko puustolla on ikää? Kuvasta ei saa oikeata kuvaa, jos runkoluku on yli 2000, mutta pituus vain 12-15 m.
Männyn tuotos on kuusta parempi.
Metsänvartija kirjoitti: ”Metsänhoito ei motolla toteudu.”
Motot on nykyaikaa, ja joilla metsänhoito toteutuu aivan varmasti ja on toteutunut vuosikymmenet. Se vain vaatii että metsänomistaja järjestää asiat niin, että laadukas konetyö onnistuu. Aivan kuten tässä kuvassa on tehty, on näkyvyyttä haittaava kuusialiskasvos raivauttu pois muutenkin huolehdittu aikoinaan taimikonhoidosta. Sitten on hakkuukoneenkuljettajan ilo mennä hoitamaan työ hyvin. Tarvitaan tietenkin myös ammattitaitoisia kuljettajia, kuten Suorittava porras. Ennakkoraivaus, sen lisäksi että se lisää näkyväisyyttä, lisää myös kuljettajan motivaatiota tehdä työ huolellisesti.
Laadusta olisin huolissani.
Pelkäämpä, että tuosta näkymästä (toisestakin suunnasta nähtynä varmasti lenkoutta yhtä paljon) ei taida loytyä yhtään puuta, josta tulisi tyvitukki. Ylempää tukkia voinee tulla, mutta kyllä silloin on menyt paljon pieleen, jos päätehakkussa on vain 100 kpl/ha tyvitukkipuita.
Virhe on jo tullut tehtyä tuossa 1,5m.. 2m pituisena taimikkona.
Olisi opitänyt tehdä kuten minä taimikoiden kanssa, tarkastaa niiden suoruus joka kevät Juhannukseen mennessä.
Iso työ, mutta tarpeellinen männylle hyväkasvuisella maapohjalla. Kuusi tuossa olisi kyllä lähes 100 % kasvanut luonnostaan suoraan.
Kun puuta kasvatetaan liian tiheässä niistä tulee automaattisesti mutkaisia.Kasvava puu etsii valoa.
”Olisi opitänyt tehdä kuten minä taimikoiden kanssa, tarkastaa niiden suoruus joka kevät Juhannukseen mennessä.” @Kurki
Miten toimitaan, kun tarkastuksessa havaitaan pari metriä pitkä, muuten kehityskelpoinen, mutta selkeästi lengoksi kehittymässä oleva puu?
Taimikko kannattaa pitää puhtaana vesakosta, että näkee kasvatettavat taimet pienestä taimesta lähtien. Silloin voi talven lumen painamat taimet käännellä pystyyn ja näkee hyvin niiden suoruuden.
Yleensä sitä pisimmästä ja parhaiten kasvaneesta männyntaimesta kasvaa lenko.
Ikää kyseisellä männiköllä 28 vuotta. Rehevimmillä kohdin mäntyjen seassa puski leppää väleissä. Ja mitä rehevämpi kohta sitä mutkaisempaa männikkö oli. Ajatus kasvattaa aluskasvus kuusikosta metsä tyssää motolla puitavaan runkomäärään. Varmaan ei montaa kasvatuskelpoista jää. Pitää vain painottaa konemiehelle laatuharvennuksen tärkeyttä.
Onko sielläpäin määrärajoitteisia motomiehiä?
Itselläni puitiin nyt kuusisataa/ha enemmän runkoja sisältävää palstaa eikä kukaan valittanut määrästä mitään.
Täällä on kanssa hakattu neljä vuotta sitten 25v MT männikköä runkoluvulla 3000/ha. Siinä oli varhaisperkaus tehty, mutta ei muuta. Ennakkoraivasin sen ja hyvähän siitä tuli. Nyt kovassa kasvussa ja ihan kohtuulliselta näyttää laatukin.
Raivuri, Oliko tuossa kasvatuskelpoinen alikasvos, joka säästyi hakkuussa?
Minä leimaisin merkkinauhalla kaikki parhaat ja muutkin vähän heikommat jätettävät puut.
Rehevällä maapohjalla männyntaimella ei ole minkäänlaista jäykkyyttä. Sellainen mänty pitäisi jalostaa.
Ne ovat pienestä taimesta asti maata myöten keväällä lumen painamana, johtunee typestä, kun taas kuusentaimi on jäykkä kuin mikä ja lenkoutta ei tule.
Mielestäni pienen taimen taipuminen lumen alle ei vaikuta sen myöhempään lenkouteen. Yleensä se tulee vasta kahden- neljän vuoden jälkeen eli joku painaa sitä pidempään kuin lumi. Kontoheinä tai joku muu näre. Pitää vain tehdä se metsä niistä jotka ovat suoria. Istutetun kanssa mielestäni aika helppoa kun muokattua ympärillä yleensä.
En oikein tiedä mitä tuolla kasvatuskelpoisella alikasvoksella tarkoitetaan. Siitä ei kuitenkaan tule muutakun kauhea sotku ja huono aukkoinen metsä. Jalostushyötyäkään ei saada hyödynnettyä.
Olihan sielä melko yhtenäinen koivu-kuusi seinä pohjalla, mutta en siitä kyllä metsää rakentaisi. Raivaussahalla nurin vaan
Tänään tuli taas kerran mieleen puiden juuriston kehityksen turvaaminen . Tuuli tuiversi sen verran navakasti , että Einolta aukon reunamilla säästynet rungot pyllähtivät kumoon toinen toisensa jälkeen , kun olin korjaamassa tuhoalueen puita talteen . Alkuperäinen sadan motin arvio 2,5 kertaistui , josta viimeinen neljännes syntyi tänään.
Taimikon pitäminen sopivassa tiheydessä edistää taimien juurtumista ja juuriston kasvua . Vaatimattomalta näyttävä aluskasvos saattaa hidastaa juuriston kehitystä merkittävästi . Tällöin kasvatettavat puut ovat erityisen herkkiä luonnonvoimille harvennuksien jälkeen . Ylitiheys johtaa samaan tulokseen aivan samasta syystä. Olematon juuristo ei pysty pitämään puuta pystyssä.
Ensi sunnuntain kaatuu varmasti lisää. Ei tuo ole mikään kehittymisjuttu, kun myrskyää niin kaatuu ja varmasti.
Nyt vain saamme tuntumaa mitä on lisääntyvä epävakaus ilmaston lämpenemisen myötä. Isojen yksiasentoisten monometsien kasvatus ei siedä enää näin kovaa ryttyytystä vaan alkaa kaatua jos jossain on aukko mistä alun saa.
Sulat maat pahentavat tilannetta liian myöhään talveen.
Voidaan myös kysyä miksi ei ole kasvatettu sekametsiä kun kerran näiden yksitotisten männiköiden ja kuusikoiden höttökasvatus ei pidä juurimassaa mukana kasvun vauhdissa. Kun lähitarjoilu riittää kovaan kasvuun miksi kurkotella juuria kauas. Ilman typpilaskeuma ja joidenkin into vielä lisälannoittaa niin aika hyvää pataa tarjolla.
Sekametsissä havupuun juuristo joutuu ainakin (ilman lannoitusvaikutusta) edes hiukan haeskelemaan lehtipuiden tuomaa lisävirtaa.
Varmasti sekametsään tulisi yleisesti enemmän pyrkiä. On se omissakin metsissä huomattu, että ne pysyy myrskyssä paremmin pystyssä. Vaikka Eino oli antanut naapurin vanerikoivikolle kovaa kyytiä.
Juuriston merkitys puulle on ensiarvoisen tärkeä, siis kaiken A & O.
jees h-vallan ajatuskulku lannoituksen vaikutuksesta juuriston laajuuteen on todella mielenkiintoinen. Lieneekö siitä tutkimuksellista evidenssiä?
Juuret kiinnittävät puun kasvualustaan, ja juurilla otetaan maasta vettä ja ravinteita. Puillahan on ns. sienijuuri (mykorritsa). Mikä merkitys tässä kokonaisuudessa on sienirihmastojen hyvinvoinnilla? Eikö juuri ne mikroskooppisen ohuet rihmat kiinnitä juuristoa lähes liimamaisesti maaperän pienipiirteisiin rakenteisiin?