Puiden kasvatusyritykset tiheässä päätyvät varsin usein kuvan kaltaisiin tilanteisiin. Yksin ja riittävän väljässä tilassa kasvavat puut kehittyvät hyvin , mutta liian lähekkäin olevat rungot ovat ennen pitkää toukkien ruokana pitkin tannerta…..Lähekkäin kasvaneet rungot eivät juurikaan ole karsiintuneet , mutta latvuksen , elävän vihreän osan , kehitys on ollut heikkoa. Rungot ovat honteloita ja juuristo olematonta…..ja tätä mallia ollaan tarjoamassa ratkaisemaan tulevia energiapuutarpeita !!!…….Tällä keinoin lisätään ainoastaan lahoavan puun määrää , vähennetään ilmaston kannalta tärkeän vihreän kasvuston(latvus) määrää metsissä ja lisätään luonnontuhoriskiä.
Onpas ollut rehevää pohjaa. H-haapa olisi kasvanut loistavasti tuossa pohjassa. Normaali tiheän männikön kasvatuksesta ei ole kyllä tuossa mitään pohjaa.
Karummalla pohjalla jälki on ainakin yhtä kamalaa. Juuristokilpailu pitää siitä huolen…….juureton puu pysyy heikosti ”kasvuasennossa” harvennuksen jälkeen . Vain susipuut jatkavat kasvuaan.
En ole kuullutkaan, että epätasaista mallia tarjotaan energiapuun kasvatukseen. Kuvassahan on puut niin lähellä toisiaan, ettei ryhmistä ole laskettu edes kasvatuskelpoisten taimien määrään kuin 1 tai 2.
Kuvasta muuten puuttuvat jo maahan lahonneet lehtipuut .Niiden kohdalla on vihreitä aukkopaikkoja. Kuvan näkymä on varsin tavallinen leimikolla , jota tarjotaan yhdistelmäkorjuun kohteeksi . ….Kun taimikonhoidossa tingitään ja tavoitellaan energiavaihtoehtoa , on lopputulos helposti tämä.
Samanlaisen, ellei vielä pahemman esimerkin olen nähnyt METLAN koealueella, missä oli eri tavoin käsiteltyjä koeruutuja. Kyseessä oli kylvämällä uudistettu taimikko ja ko. ruudussa taimille ei oltu tehty yhtään mitään.
Tiheän kasvatuksen tuloksena ainoastaan välttälaatu oksaisuuden suhteen.Puusto riukuuntunut herran huomassa.Eiköhän isommista puista kunnon metsä harvennuksen jälkeen jää.Raivaussaha tureikkoon syytä viedä ennen motoa.
Pahaltahan tuo näyttää, mutta eiköhän siitä osaavissa käsissä vielä kohtuullinen mehtä tule. Tosin lumia voi joutua muutamana talavena hakkuun jälkeen kopistelemmaan alas.
Täytyy muistaa, että kun tuollainen työmaa tulee eteen, kyseessä voi olla palstan uuden omistajan halu laittaa metsä kuntoon. Silloin on turha taivastella enempää. Mielummin voi iloita siitä, että asialle tehdään jotain. Rästikohteissa energiapuunkorjuu on tavanomainen tapa aloittaa hoito, kun toistaiseksi rahaa ei kulu enempää kuin sieltä tulee. Ymmärrän motokuskien harmituksen, mutta vaihtoehdot on vähissä kun tilanne on mikä on.
Tuokin kuvio on viljelty aikana, jolloin energiapuun kasvatus ei ollut tavoitteena. Kyse lienee ainoastaan hoidon laiminlyönnistä, syytä siihen emme tiedä. Lisäksi kun ennen oli tapana laittaa mäntyä liian rehevään paikkaan, lopputuloksesta ei hyvää olisi saanut millään. Samaa mieltä olen siitä, että tiheys ei ole tae männyn laadusta. Etenkin jos taimikkovaiheen jälkeen on paksuja oksia jäljellä, peli on menetetty.
Olet ehkä ymmärtänyt kuvieni ja kommenttieni tarkoituksen väärin . Omalla kohdallani ei ole kyse suuremmasta harmittelun aiheesta , vaan siitä , että haluan esimerkein tuoda esille eri kasvatusvaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Harva metsänomistaja oikeasti tietää , miltä metsä näyttää tietyn toimenpiteen tai toimimattomuuden tuloksena muutaman vuoden tai vuosikymmenen kuluttua . Haluaisin mielelläni vaikuttaa siihen , että valitaan mahdollisimman toimiva ja riskitön tapa kasvatta metsää. Kustannuksia voidaan vähentää ja lopputulosta parantaa toimimalla totuttua aikaisemmin…..Kuvassa näkyy 30 vuoden takaiset ja aikaiset virheet . Nyt on olemassa tieto tehdä asiat paljon paremmin . Olisi vain saatava se halu toimintaan viriämään…
Minäkin otin osani tuosta glan tukistuksesta, kiitos. Glan konstailemattomuus on kunnioitusta herättävää. Silti olen sitä mieltä, että kuvassa oleva yritys näyttää surulliselta. Väärä kasvatettava puulaji on aikoinaan tullut pistetyksi maahan, ehkäpä neuvontaorganisaation ohjeita noudattaen. Tätä kai tapahtui silloin enemmänkin. – – – Myös ”metsänvartijan” uutteruus herättää kunnioitusta.
Kyseessä näyttää olevan hyvin onnistunut männyn kylvöala. Tuppaista päätellen käsin kylvö. Toisin kuin täällä väitetään, niin sanoisin, että maa sopii männyn kasvatukseen oikein hyvin. Vuosikasvainten pituudesta päätellen maaperä ei ole ainakaan liian ravinteikas männylle. Tuskin millään muulla puulajilla päästäisiin parempaan kasvuun kiertoajalla.
Tällä kohteella kylvö on siis onnistunut hyvin ja jonkinlainen taimikonhoitokin on mahdollisesti tehty aikanaan kun lehtipuuta ei juurikaan näy. Kylvötuppaiden harventaminen on vain sitten täysin unohtunut. Se kun olisi tehty 10-15v kuluttua kylvöstä noin 2000-2200kpl/ha tiheyteen, niin kohteella olisi todella komea puusto ja hyvin kannattava ensiharvennus olisi jo mahdollisesti tehty ja puut kasvaisivat jo komeasti tukkia. Oksikkuuslaadustakin olisi tullut kohtuullinen ja oksien karsiintuminen olisi paremmassa vauhdissa jos puilla olisi tilaa. Kuivien oksien karsiintuminen aina kiihtyy harvennuksen jälkeen.
Tällaisenaan kohde on jo osin piloilla, mutta paras vaihtoehto on kuitenkin varovainen harvennus ja se saattaa hyvinkin olla kannattavinta tehdä raivaussahalla maahan kaatamalla. Edelleen varovainen ensiharvennus sitten noin 5v päästä. Lumituhoja on kyllä odotettavissa.
Kohde , jonka yhtä pientä aluetta kuva esittää , harvennettiin normaaliharvennuksena. Puiden poistaminen ryhmistä oli melkoista taiteilua ja monesti oli kaadeltava koko ryhmä. …Ehkä taimikon kasvattaminen ylitiheänä liian kauan oli aiheuttanut myös sen , että puut olivat monivääriä. Hehtaarilta ei löytynyt kovinkaan monta runkoa , josta olisi saanut tai saisi tullevaisuudessa tukin laatuvaatimukset täyttävän tyvipöllin. ..Vähän harvempi ja tasaisempi ”asento” auttaisi paremman runkomuodon kehitystä. Nyt on luvassa lähes pelkkää kuitupuuta vielä seuraavassakin hakkuussa eikä päätehakkuussakaan paukutella henkseleitä korkeilla tukiprosenteilla.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Puiden kasvatusyritykset tiheässä päätyvät varsin usein kuvan kaltaisiin tilanteisiin. Yksin ja riittävän väljässä tilassa kasvavat puut kehittyvät hyvin , mutta liian lähekkäin olevat rungot ovat ennen pitkää toukkien ruokana pitkin tannerta…..Lähekkäin kasvaneet rungot eivät juurikaan ole karsiintuneet , mutta latvuksen , elävän vihreän osan , kehitys on ollut heikkoa. Rungot ovat honteloita ja juuristo olematonta…..ja tätä mallia ollaan tarjoamassa ratkaisemaan tulevia energiapuutarpeita !!!…….Tällä keinoin lisätään ainoastaan lahoavan puun määrää , vähennetään ilmaston kannalta tärkeän vihreän kasvuston(latvus) määrää metsissä ja lisätään luonnontuhoriskiä.
Väärä puulaji.
Onpas ollut rehevää pohjaa. H-haapa olisi kasvanut loistavasti tuossa pohjassa. Normaali tiheän männikön kasvatuksesta ei ole kyllä tuossa mitään pohjaa.
Vaivaako tuossa märkyyskin?
Karummalla pohjalla jälki on ainakin yhtä kamalaa. Juuristokilpailu pitää siitä huolen…….juureton puu pysyy heikosti ”kasvuasennossa” harvennuksen jälkeen . Vain susipuut jatkavat kasvuaan.
En ole kuullutkaan, että epätasaista mallia tarjotaan energiapuun kasvatukseen. Kuvassahan on puut niin lähellä toisiaan, ettei ryhmistä ole laskettu edes kasvatuskelpoisten taimien määrään kuin 1 tai 2.
Kuvasta muuten puuttuvat jo maahan lahonneet lehtipuut .Niiden kohdalla on vihreitä aukkopaikkoja. Kuvan näkymä on varsin tavallinen leimikolla , jota tarjotaan yhdistelmäkorjuun kohteeksi . ….Kun taimikonhoidossa tingitään ja tavoitellaan energiavaihtoehtoa , on lopputulos helposti tämä.
Samanlaisen, ellei vielä pahemman esimerkin olen nähnyt METLAN koealueella, missä oli eri tavoin käsiteltyjä koeruutuja. Kyseessä oli kylvämällä uudistettu taimikko ja ko. ruudussa taimille ei oltu tehty yhtään mitään.
Tiheän kasvatuksen tuloksena ainoastaan välttälaatu oksaisuuden suhteen.Puusto riukuuntunut herran huomassa.Eiköhän isommista puista kunnon metsä harvennuksen jälkeen jää.Raivaussaha tureikkoon syytä viedä ennen motoa.
Surullisen näköinen yritys, yksinkertaisesti.
Pahaltahan tuo näyttää, mutta eiköhän siitä osaavissa käsissä vielä kohtuullinen mehtä tule. Tosin lumia voi joutua muutamana talavena hakkuun jälkeen kopistelemmaan alas.
Loistava kuva! Kiitoksia.
Näin lumi ja tiheys harventaa metsän, ilmaiseksi.
Ei tule kyllä tuhojakaan. Tälläistä metsän hoito on tulevaisuudessakin.
Ennen päätehakkuuta poistuu n.30-40 % tilavuudesta.
Täytyy muistaa, että kun tuollainen työmaa tulee eteen, kyseessä voi olla palstan uuden omistajan halu laittaa metsä kuntoon. Silloin on turha taivastella enempää. Mielummin voi iloita siitä, että asialle tehdään jotain. Rästikohteissa energiapuunkorjuu on tavanomainen tapa aloittaa hoito, kun toistaiseksi rahaa ei kulu enempää kuin sieltä tulee. Ymmärrän motokuskien harmituksen, mutta vaihtoehdot on vähissä kun tilanne on mikä on.
Tuokin kuvio on viljelty aikana, jolloin energiapuun kasvatus ei ollut tavoitteena. Kyse lienee ainoastaan hoidon laiminlyönnistä, syytä siihen emme tiedä. Lisäksi kun ennen oli tapana laittaa mäntyä liian rehevään paikkaan, lopputuloksesta ei hyvää olisi saanut millään. Samaa mieltä olen siitä, että tiheys ei ole tae männyn laadusta. Etenkin jos taimikkovaiheen jälkeen on paksuja oksia jäljellä, peli on menetetty.
Työn kalleus/piittaamattomuus luultavasti syy hoitamattomuuteen.
Antasin kasvaa 40 v ja sitten energiaksi/muuksi puuksi.
Näitä kohteita on paljon, kyllä luonto hoitaa.
GLA:lle :……
Olet ehkä ymmärtänyt kuvieni ja kommenttieni tarkoituksen väärin . Omalla kohdallani ei ole kyse suuremmasta harmittelun aiheesta , vaan siitä , että haluan esimerkein tuoda esille eri kasvatusvaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Harva metsänomistaja oikeasti tietää , miltä metsä näyttää tietyn toimenpiteen tai toimimattomuuden tuloksena muutaman vuoden tai vuosikymmenen kuluttua . Haluaisin mielelläni vaikuttaa siihen , että valitaan mahdollisimman toimiva ja riskitön tapa kasvatta metsää. Kustannuksia voidaan vähentää ja lopputulosta parantaa toimimalla totuttua aikaisemmin…..Kuvassa näkyy 30 vuoden takaiset ja aikaiset virheet . Nyt on olemassa tieto tehdä asiat paljon paremmin . Olisi vain saatava se halu toimintaan viriämään…
Itse raivaisin pois kuihtuneet puut.
2v päästä uusi varovainen harvennus.Kyllä tuolla päätehakkuuseen kasvatettavat rungot löytyy.
Minäkin otin osani tuosta glan tukistuksesta, kiitos. Glan konstailemattomuus on kunnioitusta herättävää. Silti olen sitä mieltä, että kuvassa oleva yritys näyttää surulliselta. Väärä kasvatettava puulaji on aikoinaan tullut pistetyksi maahan, ehkäpä neuvontaorganisaation ohjeita noudattaen. Tätä kai tapahtui silloin enemmänkin. – – – Myös ”metsänvartijan” uutteruus herättää kunnioitusta.
Kyseessä näyttää olevan hyvin onnistunut männyn kylvöala. Tuppaista päätellen käsin kylvö. Toisin kuin täällä väitetään, niin sanoisin, että maa sopii männyn kasvatukseen oikein hyvin. Vuosikasvainten pituudesta päätellen maaperä ei ole ainakaan liian ravinteikas männylle. Tuskin millään muulla puulajilla päästäisiin parempaan kasvuun kiertoajalla.
Tällä kohteella kylvö on siis onnistunut hyvin ja jonkinlainen taimikonhoitokin on mahdollisesti tehty aikanaan kun lehtipuuta ei juurikaan näy. Kylvötuppaiden harventaminen on vain sitten täysin unohtunut. Se kun olisi tehty 10-15v kuluttua kylvöstä noin 2000-2200kpl/ha tiheyteen, niin kohteella olisi todella komea puusto ja hyvin kannattava ensiharvennus olisi jo mahdollisesti tehty ja puut kasvaisivat jo komeasti tukkia. Oksikkuuslaadustakin olisi tullut kohtuullinen ja oksien karsiintuminen olisi paremmassa vauhdissa jos puilla olisi tilaa. Kuivien oksien karsiintuminen aina kiihtyy harvennuksen jälkeen.
Tällaisenaan kohde on jo osin piloilla, mutta paras vaihtoehto on kuitenkin varovainen harvennus ja se saattaa hyvinkin olla kannattavinta tehdä raivaussahalla maahan kaatamalla. Edelleen varovainen ensiharvennus sitten noin 5v päästä. Lumituhoja on kyllä odotettavissa.
Kohde , jonka yhtä pientä aluetta kuva esittää , harvennettiin normaaliharvennuksena. Puiden poistaminen ryhmistä oli melkoista taiteilua ja monesti oli kaadeltava koko ryhmä. …Ehkä taimikon kasvattaminen ylitiheänä liian kauan oli aiheuttanut myös sen , että puut olivat monivääriä. Hehtaarilta ei löytynyt kovinkaan monta runkoa , josta olisi saanut tai saisi tullevaisuudessa tukin laatuvaatimukset täyttävän tyvipöllin. ..Vähän harvempi ja tasaisempi ”asento” auttaisi paremman runkomuodon kehitystä. Nyt on luvassa lähes pelkkää kuitupuuta vielä seuraavassakin hakkuussa eikä päätehakkuussakaan paukutella henkseleitä korkeilla tukiprosenteilla.