Talvella on hyvä karsia tietäkohti kasvavat oksat.Pakkasella lumiset oksat napsahtavat sahatessa helpommin ja näkee tienpäälle painuneet hyvin.Olen nyt lumen aikaan täytetyönä tovin päivässä urakoinnut,ei mene tiet umpeen ainakaan oksien vuoksi vuosien saatossa..
Sori vaan metsäkupsa mutta on hel….n järkyn luonnottoman näköistä! Tosin istutus jo määrävälein lähes sentin tarkkuudella tekee jo osansa vaikutelmaa mutta tuo karsinta kyllä korostaa vielä pahasti lisää. Jos joku on joskus maininnut puupellosta niin tässä ainakin aineksia siihen löytyy.
Kyse on tienvierustan perkaamisesta, joten minua ainakaan ei tuollainen luonnottomuus haittaa. Monimuotoisuus ei muodostu ihmisen silmässä. Isompi vahinko olisi, jos puut olisi niin kaukana tiestä, ettei oksat ulottuisi lähelle.
Enemmän tuossa herättää kysymyksiä karsinnasta aiheutuva riski kuusen lahoamiseen. Eikös pystykarsinnan ensimmäiset tulokset osoittaneet, että riski on iso. Tuolloin kuitenkin karsittiin paljon kerralla ja myös paksuja oksia. Ehkä myös hiukan karkein menetelmin.
Olen vuosikymmeniä karsinut kuusia semmoisista valokohdista ,joissa oksat eivät tuppaa kuihtumaan.Tapille karsittu,vaikkei se kuvasta erotu.Kun karsii talvella ja pakkasella ei ole lahoa ilmennyt.Kesäkarsinnassa riski iso,etenkin jos oksa poikkisahatessa pääsee repäisemään kuorta oksan juuresta.
Nyt on puupeltoa,joskin on kuviolla muutamia kymmeniä koivuja onneksi seassa.Koivut istutin reikiin kymmenisen vuotta kuusia myöhemmin,kun päältä hakkasin sankan lepikon ja olihan muutama haapakin.
Aivan samanlaista karsintaa olen minäkin jo kymmenet vuodet tehnyt, jos siihen on esim. tien takia ollut tarvetta. Kuusen oksat osaavat helposti kasvaa valoon päin viisikin metriä pitkiksi.
Aika paljon näitä aikoinaan karsittuja kuusia on jo hakattu pois, eikä lahoa ole ollut. Laho tulee silloin, jos jollain vehkeellä puun kuorta tai juuria kolhitaan rikki.
Tuohon olisi tilattava moto ja äkkiään.Hönön hommii karsii tien varsipuita.
Miks kupsa siihen sorruit vai eikö oo lantaasillasi järkevämpääkin hommaan?
Täällä noin lähellä tietä olevat olisi juuresta kaikki kolhittuja. Se tuntuu piennarten leikkaajille olevan suorastaan pakkomielle täälläpäin. Ja laho leviää.
Nuo kuuset ovat vielä ”tiealueella”, joten oikein olisi kaikki nuo karsitut hakata pois. Tähän aikaan karsitut kuuset eivät saa lahoa oksantyngistä. Silloin, kun poistettavat puut leimattiin kirvespilkoilla, ei kevät-talvella lematuissa puissa ollut ”leimalahoa”, vaikka ne oli jääneet kaatamatta.
Leimalaho näkyi yleensä jo kannossa 3 – 5 kesän kuluttua.
Isoisäni oli pystykarsinut kuusia jo 1920 luvulla pakkasten aikaan käyttämällä pitkää riukua. Eikä niissä puissa ollut mitään lahonvikoja tukkikoossa kaadettaessa.
Myöhemmin karsin jo muutenkin kolhitun kuusen oksia kesäaikaan pellon reunassa. Pellon mukkaustyötkin katkoivat pintajuuristoa. Kun samainen liian suureksi kuusi jouduttiin sitten uudistalon pihasta poistamaan varjostuksen vuoksi, oletin sen olevan lahon. Työ tehtiin autonosturin korista katkomalla moottorisahalla pölkyiksi. Puu oli terve, lahosta ei tietoakaan.
Ehkä kuusen terveyteen vaikutti myöteisesti myöskin jokavuotinen lannoitus juuristoalueella?
Suottahan nuita kaataa tuosta. Kaatamalla lisää vaan tuulituho riskiä ja auringon poltetta kuusen rungolle, kun oksat ovat kuitenkin metsän sisässä kasvaneesta puusta jo kuolleet (lähes puoleen väliin puuta). Lisäksi saa vielä mukavan pusikon tien viereen. Joten pisteet karsijalle.
Jos tuota on useampi hehtaari niin motokuski kyllä nukkuu työnsä ääreen kun joskus tuota pui. Kun kerran löytää oikeat mitat saa paukuttaa menemään samalla koko metsän. Kun maastokin vielä noin tasaista eikä näreen närettä missään.
Meilläpäin on firman tiloilla korjuuohjeet että laitimmainen rivi tien vierestä aina nurin. Saa tiealueellakin ”ilman virtaamaan ja auringon paistamaan” ja samalla myös tulevat ojankaivuut eivät haittaa juuristoa.
Kyllä omilla mailla mielestäni tämä konsti paras,ei heinity tie,eikä kasva ojanpenkat rojua.Tämäkin maa pukkaa liki kaksimetristä vatukoa lanssipaikat ym.Kovin mielipiteet jakaantuivat,itsellä taipumusta puistomaiseen metsänhoitoon,paikanpäällä käyneet yleensä ihastelleet,kuten muutama kommentoijakin.
Toiset ulkoiluttavat koiriaan,minä saman ajan käytän tälläisiin hommiin luppoaikoina.
No voisi sanoa että aika yksitoikkoista puistoa kyllä tuo yhden puulajin pystykarsittu on. Mutta tosi että siisti ja katseltava kun on kyse suomalaisen järjestelmälliseen totutetusta ajattelumallista. Valitettavaa että tuolla ajattelulla on vähemmäksi hyötyä metsän taloudelliseen hyödynnykseen. Miinuksena vielä luonnottomuus ja kasvi-ja eläinkunnan köyhtyminen. Eihän tuolla ole mitään suojaa metsän eläimelle esim. Metsäkupsalle suosittaisin kuten eräälle metsätilanaapurillekkin että hommaa reilusti hehtaareja lisää että saat lopettaa tuon turhan nysväämisen. Keskity olennaiseen eli rahan tekoon.
Toki puhdas kuusikko on kovin yksitotinen luonnon kannalta, mutta nyt on kyse tien reunassa olevista kuusista. Niillä ei monimuotoisuuden suhteen juurikaan ole merkitystä, mutta puskittumisen ja heinittymisen estämiseksi minustakin puut saavat lähellä tietä kasvaa. Pienempi riesa oksien karsiminen on kuin toistuva penkkojen niitto. Ja kun uusimman Makasiinin mukaan toimenpide oikein tehtynä ei ole riski, aina vain lisääntyy syyt sopivissa kohteissa toimia noin. Jäykät ohjeet puiden poistosta ei välttämättä ole toimiva ratkaisu.
Kyllä Metsäkupsalla tekemätöntä työtä piisaa,ettei sen takia lisämetsää tarvitse ostaa.Pinta-alaakin on kohtalaisesti,ei joutomaata,vaan reheviä maita 70 % pinta-alasta.Pinta-ala tavoitteesta siskon kanssa samainen prosentti kasassa,joka lukuna ykkönen eteen,perään kolme nollaa,siis nollalinjalla.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Talvella on hyvä karsia tietäkohti kasvavat oksat.Pakkasella lumiset oksat napsahtavat sahatessa helpommin ja näkee tienpäälle painuneet hyvin.Olen nyt lumen aikaan täytetyönä tovin päivässä urakoinnut,ei mene tiet umpeen ainakaan oksien vuoksi vuosien saatossa..
Kaunista! Sanonminä kaunista!
Sori vaan metsäkupsa mutta on hel….n järkyn luonnottoman näköistä! Tosin istutus jo määrävälein lähes sentin tarkkuudella tekee jo osansa vaikutelmaa mutta tuo karsinta kyllä korostaa vielä pahasti lisää. Jos joku on joskus maininnut puupellosta niin tässä ainakin aineksia siihen löytyy.
Kyse on tienvierustan perkaamisesta, joten minua ainakaan ei tuollainen luonnottomuus haittaa. Monimuotoisuus ei muodostu ihmisen silmässä. Isompi vahinko olisi, jos puut olisi niin kaukana tiestä, ettei oksat ulottuisi lähelle.
Enemmän tuossa herättää kysymyksiä karsinnasta aiheutuva riski kuusen lahoamiseen. Eikös pystykarsinnan ensimmäiset tulokset osoittaneet, että riski on iso. Tuolloin kuitenkin karsittiin paljon kerralla ja myös paksuja oksia. Ehkä myös hiukan karkein menetelmin.
Raaka temppu pystykarsinta tuonkokoisessa kuusikossa, itse vetäisin motolla rivin puita pois…
Heh toiset tykkää äidistä ja toiset tyttärestä. Omaan silmään ainakin hiton hyvännäköstä metsää.
Olen vuosikymmeniä karsinut kuusia semmoisista valokohdista ,joissa oksat eivät tuppaa kuihtumaan.Tapille karsittu,vaikkei se kuvasta erotu.Kun karsii talvella ja pakkasella ei ole lahoa ilmennyt.Kesäkarsinnassa riski iso,etenkin jos oksa poikkisahatessa pääsee repäisemään kuorta oksan juuresta.
Nyt on puupeltoa,joskin on kuviolla muutamia kymmeniä koivuja onneksi seassa.Koivut istutin reikiin kymmenisen vuotta kuusia myöhemmin,kun päältä hakkasin sankan lepikon ja olihan muutama haapakin.
Rivi pois ihan suosiolla seuraavan kerran kun kone tulee alueelle töihin.
Aivan samanlaista karsintaa olen minäkin jo kymmenet vuodet tehnyt, jos siihen on esim. tien takia ollut tarvetta. Kuusen oksat osaavat helposti kasvaa valoon päin viisikin metriä pitkiksi.
Aika paljon näitä aikoinaan karsittuja kuusia on jo hakattu pois, eikä lahoa ole ollut. Laho tulee silloin, jos jollain vehkeellä puun kuorta tai juuria kolhitaan rikki.
Tuohon olisi tilattava moto ja äkkiään.Hönön hommii karsii tien varsipuita.
Miks kupsa siihen sorruit vai eikö oo lantaasillasi järkevämpääkin hommaan?
No joo, nyt ymmärrän pareen jos olet tappia jättänyt. Tosiaan kuva näytti huolestuttavalta. Aika rahanarvoista metsää sentään jo järeytynyt.
Täällä noin lähellä tietä olevat olisi juuresta kaikki kolhittuja. Se tuntuu piennarten leikkaajille olevan suorastaan pakkomielle täälläpäin. Ja laho leviää.
Hieno viljelykuusikko, kuutioita +400 m3/ha-?
Nuo kuuset ovat vielä ”tiealueella”, joten oikein olisi kaikki nuo karsitut hakata pois. Tähän aikaan karsitut kuuset eivät saa lahoa oksantyngistä. Silloin, kun poistettavat puut leimattiin kirvespilkoilla, ei kevät-talvella lematuissa puissa ollut ”leimalahoa”, vaikka ne oli jääneet kaatamatta.
Leimalaho näkyi yleensä jo kannossa 3 – 5 kesän kuluttua.
Isoisäni oli pystykarsinut kuusia jo 1920 luvulla pakkasten aikaan käyttämällä pitkää riukua. Eikä niissä puissa ollut mitään lahonvikoja tukkikoossa kaadettaessa.
Myöhemmin karsin jo muutenkin kolhitun kuusen oksia kesäaikaan pellon reunassa. Pellon mukkaustyötkin katkoivat pintajuuristoa. Kun samainen liian suureksi kuusi jouduttiin sitten uudistalon pihasta poistamaan varjostuksen vuoksi, oletin sen olevan lahon. Työ tehtiin autonosturin korista katkomalla moottorisahalla pölkyiksi. Puu oli terve, lahosta ei tietoakaan.
Ehkä kuusen terveyteen vaikutti myöteisesti myöskin jokavuotinen lannoitus juuristoalueella?
Suottahan nuita kaataa tuosta. Kaatamalla lisää vaan tuulituho riskiä ja auringon poltetta kuusen rungolle, kun oksat ovat kuitenkin metsän sisässä kasvaneesta puusta jo kuolleet (lähes puoleen väliin puuta). Lisäksi saa vielä mukavan pusikon tien viereen. Joten pisteet karsijalle.
Juuri näin! Toisten omistamia, parhaassa arvokasvuvaiheessa olevia puita on tietysti helppo määrätä kaadettavaksi.
Eipä tässä ketään määräillä. Itse istutan ensimmäisen puurivin kolmemetriä ojanpenkasta ja ojavesakon niitän murskaimella.
Eipä tule kolhuja reunapuihin ei…
Todella hyvännäköistä jälkeä
Jos tuota on useampi hehtaari niin motokuski kyllä nukkuu työnsä ääreen kun joskus tuota pui. Kun kerran löytää oikeat mitat saa paukuttaa menemään samalla koko metsän. Kun maastokin vielä noin tasaista eikä näreen närettä missään.
Meilläpäin on firman tiloilla korjuuohjeet että laitimmainen rivi tien vierestä aina nurin. Saa tiealueellakin ”ilman virtaamaan ja auringon paistamaan” ja samalla myös tulevat ojankaivuut eivät haittaa juuristoa.
Kyllä omilla mailla mielestäni tämä konsti paras,ei heinity tie,eikä kasva ojanpenkat rojua.Tämäkin maa pukkaa liki kaksimetristä vatukoa lanssipaikat ym.Kovin mielipiteet jakaantuivat,itsellä taipumusta puistomaiseen metsänhoitoon,paikanpäällä käyneet yleensä ihastelleet,kuten muutama kommentoijakin.
Toiset ulkoiluttavat koiriaan,minä saman ajan käytän tälläisiin hommiin luppoaikoina.
No voisi sanoa että aika yksitoikkoista puistoa kyllä tuo yhden puulajin pystykarsittu on. Mutta tosi että siisti ja katseltava kun on kyse suomalaisen järjestelmälliseen totutetusta ajattelumallista. Valitettavaa että tuolla ajattelulla on vähemmäksi hyötyä metsän taloudelliseen hyödynnykseen. Miinuksena vielä luonnottomuus ja kasvi-ja eläinkunnan köyhtyminen. Eihän tuolla ole mitään suojaa metsän eläimelle esim. Metsäkupsalle suosittaisin kuten eräälle metsätilanaapurillekkin että hommaa reilusti hehtaareja lisää että saat lopettaa tuon turhan nysväämisen. Keskity olennaiseen eli rahan tekoon.
Toki puhdas kuusikko on kovin yksitotinen luonnon kannalta, mutta nyt on kyse tien reunassa olevista kuusista. Niillä ei monimuotoisuuden suhteen juurikaan ole merkitystä, mutta puskittumisen ja heinittymisen estämiseksi minustakin puut saavat lähellä tietä kasvaa. Pienempi riesa oksien karsiminen on kuin toistuva penkkojen niitto. Ja kun uusimman Makasiinin mukaan toimenpide oikein tehtynä ei ole riski, aina vain lisääntyy syyt sopivissa kohteissa toimia noin. Jäykät ohjeet puiden poistosta ei välttämättä ole toimiva ratkaisu.
Kyllä Metsäkupsalla tekemätöntä työtä piisaa,ettei sen takia lisämetsää tarvitse ostaa.Pinta-alaakin on kohtalaisesti,ei joutomaata,vaan reheviä maita 70 % pinta-alasta.Pinta-ala tavoitteesta siskon kanssa samainen prosentti kasassa,joka lukuna ykkönen eteen,perään kolme nollaa,siis nollalinjalla.