Kohennettiin parin vanhan metsätien pehmeiden kohtien kantavuutta 0-56 mm kalliomurskeella. Vaikutuksen näki heti, kun auto toi seuraavaa täyttä kuormaa ennen niin pehmeän kohdan yli. Tien pinta jämähti paikoilleen aivan kuin siihen olisi valettu betonikansi!
Vanha sanonta pitänee paikkansa ”pohjoiseen päin mennessä , liikenne vähenee ja tiet levevee”
Noissa pehmeissä kohdin varmaan kannattaisi käyttää suodatinkangasta. Murske on tosiaan hyvä aine kantavuuden lisäämiselle, mutta ongelma siinä tulee kun vanha savimaa nousee pintaan. Itse olen käyttänyt suodatinkangasta noille pehmeiköille ja sen koomin ei ole tarvinnut mursketta ajaa. Tässä pari vuotta sitten tehtiin 7 ha aukko pahimpaan kelirikkoaikaan. Tiellä oli yksi 50 m ja yksi 70 m pehmeikkö joihin laitoin suodatinkankaan. Murskepatja ajettiin päälle ja ei kun puunajoon. Tiehen tuli viiden sentin urat kun runko antoi periksi mutta lanauksen jälkeen tie oli ennallaan. Vieläkin ne murskeet ovat tien pinnassa eikä savi ole tullut lävitse. Puita on ajettu tuonkin jälkeen harvennuksilta ja tie on toiminut hyvin kokoajan.
Piru vie, Onhan siitä jo nelisen vuotta kun se aukko hakattiin. 🙂
Hyvässä tikissä näyttää tie olevan . Kylän kollitkaan eivät käyne tuolla tiellä crusailemassa bulevardisporteillaan . On pian helmoissa lommoja ja öljypohja puhki , kun tuota karkeampaa kiviainesta sinkoilee . Kelpo tie kuitenkin tarvitseville ja ammattikäyttöön.?
On komiaa. Itse siivoilin lämpölaitoksen pihalta lumien aurauksen myötä karannutta haketta ja levitin sitä savisen mökkitien ajourille. Heti alkoi paremmin kantamaan ja pitämään. Tuossa mietin että hake kun painuu vähän sinne saven sekaan, niin olisko siellä hapettomassa tilassa , eikä lahoais. Keväällä on tuo tie lähes ajokelvoton kunnes routa sulaa ja kuivuu. Mielenkiintoinen on ensi kevät että mitenkä kestää ajaa. Onko muilla kokemuksia hakkeen käytöstä tämmöisissä kohteissa? Entä kustannustehokkuus, jos tien reunasta raivattua puuta haketuttais tieuralle?
Pöllikuskin valinta 0-90mm kalliomurske ja suodatinkangas alle. Jos siis ihan oikeasti tie alkaa pettämään 🙂 …
Kerta pari yli ei vielä todista mitään ja tuommoosella pinta soralla ei kantavuutta paljoo paranneta.
Totta. Satunaiseen käyttöön sekin on silti hyvä parannus. Kantavuuden nosto niin, että tilanne säilyy pidempään, vaatii kunnon kerroksen mursketta, 10-20 cm. Tuossa on ilmeisesti vedetty ohut matto, 5-10 cm.
Kyllä tuossa kaksinkertainen suodatinkangas alla on, mutta sen päälle tuli aikoinaan laitettua soramurske, joka tahtoi märkänä hieman elämään kun pohja saman aikaan hieman jousti. 15 cm kalliomurske korjasi nyt tilanteen. Maapohja on paikalla aika rehevää, kun yli metrin syvyiset ojat tien kahta puolen eivät juuri kuvasta erotu.
Kuten aiemmin oli juttua,soramurske on kantamatonta jos on liiaksi ehjiä rakeita.
Hake ei mahtane olla kummoinen tienparannusaine kuin hetken. Pehmyttä ja maatuu.
Kokopuu kantaa ja kestää vain suossa = vedessä monta kymmentä vuotta.
Tietysti rakeisuuskäyrä ja muotoarvo vaikuttavat kantavuuteen, mutta murskeesta puhuttaessa perusmaa ja rakennekerroksen paksuus ovat tekijöitä, jotka homman ratkaisee. Eihän tuollaista edes jyrätä tiiviiksi, jolla paras kantavuus saavutettaisiin. Rakenne tiivistyy tien käytön myötä.
Oliko suodatinkangas liian heppoista luokkaa, kun se kaksinkertaisena piti laittaa? 6m3 varmaan riemastuu aiheen käsittelystä, mutta suodatinkankaan tehtävä on pitää perusmaa ja rakennekerrokset erillään, jotta ne toimisivat kuten on tarkoitettu, eikä sekoittumisen myötä kantavuus romahtaisi. Kangas itsessään ei kantavuutta lisää, kantavuutta voidaan parantaa lujitekankaalla tai -verkolla ja se on eri asia kuin suodatinkangas. Hintakin on huomattavasti suurempi.
Näyttää siltä, että osa keskustelijoista ei tunne hyvälaatuisen kalliomurskeen ominaisuuksia.
Mitä tarkoitat?
Hyvä tienrunko ja kantava tie, kuva. Molemmin puolin olevat ojat kuivattaa ja estää veden jäämisen tienrunkoon, tienhoitona kasvukauden lopulla tienvarsien niitto, tienrunko pysyy kuivana.
Miten Visakallolla metsä on jäänyt harventamatta tien vierestä.