Kevään varma merkki on aamuisin kuuluva pulina kun teerikukot kokoontuvat soitimelle ottamaan toisistaan mittaa.
Kevään varma merkki on aamuisin kuuluva pulina kun teerikukot kokoontuvat soitimelle ottamaan toisistaan mittaa.
Luonto
Hienoja kuvia. Tuo teeren soidinpulina on kyllä varma kevään merkki.
Mukavat muistot palasi mieleen näistä teerien soidinmenoista !
Palataan ajassa 70-80-luvun puoleen väliin, sain metsähallituksen yleissilmäys maastokartan, jonne oli rengastettuja 6-8 teeren soidin paikkaa, tehtävä oli tarkastaa soidinpaikat mitä niissä tapahtuu.
Tehtävä oli minulle mieleinen, oli luja hankikanto luvassa seuraaviksi viikoksi. Haittapuolina, kohteet oli hajallaan, tiestö oli lähes aina auraamatta ja aamun aikainen herätys. Yleensä olin kohteella noin viiden aikaan maastoituneena karttaan merkatun soidin paikan tuntumassa telttapatjan päällä.
Puuduttavan hiihtämisen jälkeen soidin äänien kuuleminen tyynessä kevättalven aamussa oli korvia huumaava, erikoinen kokemus, päivitäistä hiihtomatkaa voi kertyi 10-15 km.
Kunnon valokuvien en onnistunut saamaan sen aikaisilla pokkarilla, aina oli joku pensas tai kunpare peittämässä kuvaussektoria, mutta ne tunnelmat on tallentuneet mieleen, nykyisin niistä saisi ehkä helpomin kuvaäänitteitäkin.
Espoon Nuuksiossa yksi tai kaksi ns. hullua metsokukkoa hyökkäilleet ulkoilijoiden kimppuun viime päivinä.
Niin eihän ne metsot nuuksiossa ole sen hullumpia kuin muuallakaan. Tahtoo vain olla että nämä on pääkaupunkiseudun ainoat kun isompia metsiä ei enää muualla ole kuin nuuksiossa. Tahtoo siinä vähän into kohdistua vääriin yksilöihin kun lajitoverit on hävitetty sivistyksen tieltä.