”Kuusessa ollaan ” lähestyi tämän kuvan sanomaa oikeasta vinkkelistä . Tässä ollaan purkamassa hoitorästien tuloksia .
Palstalla ei ole turhia tuusailtu kuluneeseen kesään mennessä . Nyt sitäkin enemmän . Raivausryhmä on paininut hyvän tovin melkoisen viidakon kimpussa , josta merkit näkyvät kuvassa ruskistuneina pitkin pituuttaan rojottamassa . Raivauskantoja on päälle kymppitonni hehtaarilla .
Pusikon sisältä löytyi poistettavien puiden osalta keskitilavuudeltaan 42 -litrainen koivikko .
Voin kertoa , että puut tämän sortin leimikoista ovat erittäin kalliita ostajalle ja korjuun toteuttaville yrityksille .
Tästä johtuu , että harvennuspuulle ei ole aina kysyntää . Edullisemmaksi tulee tuoda järeämpää tavaraa
ulkomailta . Puustoltaan pienikokoiset ja peitteiset leimikot eivät myöskään tarjoa mahdollisuuksia korottaa kantohintoja korkeiden korjuukustannusten vuoksi .
Näiden leimikoiden tuotoksilla ei todellakaan paranneta raaka-ainetilannetta . Olisikin syytä pyrkiä kaikin keinoin pois kuvankaltaisista tilanteista . Rästien purkamisen voi aloittaa taimikoista ja siirtyä sen jälkeen kunnostamaan hoitamattomia nuoria metsiä . Näin menetellen voi löytyä perusteita kantohintojen korotuksille . Samalla paranee myös omavaraisuusaste puuraaka-aineen osalta ja tuontitarve pienenee .
Periaatteessa kyllä mutta aivan väärillä välineillä tuota metsää hoidetaan ja koivulle liian rajusti liian pienenä. Koivua autellaan kasvun mukana muutamalla harvennuksella ja se tehdään kevyemmillä välineillä.
Hmmm – kuinkahan pienillä välineillä hoidetaan pauttiarallaa 750 000 hehtaarin rästit?
Ollut aikamoista risukkoa, onneksi raivattu.
Aika pientä puuta, MV olisi mättänyt maahan, tässäkin.
Kiitos suorittavalle kuvista!
Herättävät keskustelua.
Hyvältä näyttää vasemmalla, montako jätettiin hehtaarille?
Meni suoraa 400:n pintaan runkoluku hehtaarilla . Elinkelpoisia runkoja oli kovin vähän . Rinnan korkeudelta alle 10-senttisiä ja yli 10 metriä pitkiä riukuja ei kaanata jättää lumen armoille .
Ennen sanottiin , että koivikko on hakattava niin harvaksi , että yöunet menee ja huomena lisää . Lisähaakkuulle ei tässä tapauksessa ole enää aihetta , vaikka ei ensi yönä unta saakkaan . : )
Äkkisestään voes eppäellä että enerkijapuuna oes ollunna parempi kohe?
Kyliä kierrellessä on nähnyt kaikenlaista. Ei ole ihan yksi, eikä kaksikaan kertaa, kun on talon kasvimaalla porkkanat ja punajuuret on kyllä harvennettu aivan oikeaoppisesti, koska tiedetään ettei muuten saa kunnon juureksia. Jostain syystä sama oppi ei ole mennyt perille metsän puolella, vaikka samassa talossa ollaan!
Samaa mieltä , ”Puun takaa”. Aika pitkälle olen soveltanut metsässä pelto- ja juuresviljelystä saamiani kokemuksia .
Pellolla tulokset laiminlyönneistä näkyvät jo samana vuonna , mutta metsässä ne huomataan valitettavasti vasta puolen vuosisadan kuluttua .
Kuvan rankaläjä koostuu keskim. 20 litraisista rangoista .
Tätä kokoluokkaa oli suurin osa poistetuista rungoista .
Muutama harva lähes 200- litran runko nosti kuitenkin keskitilavuuden yli 40- litraan . Kuvan leimikolla poistettiin 3-4 kertainen runkomäärä verrattuna hoidetun metsän harvennukseen . Saanto puolestaan jäi reilusti alle keskimääräisen . Lisäksi alamittaista puuainesta jäi runsaasti pitkän latvuksen mukana maahan mätänemään .
Tälläisiä ”energiapuukohteita” tulee jatkossa todennäköisesti entistäkin enemmän Suomen metsiin syntymään.Paljonkohan sadanmiljoonan vuotuisesta lisäkasvusta tulenee näihin raippametsiin,siinä jollekin väitöskirjan kohde olisi.
Paljonko on koivun ensiharvennuksen normaali tilavuus / puu?
Hyvää ja huolellista työnjälkeä olit saanut aikaan, ” asenne on kohdallaan ”. Toivoisin jo välillä oikeitakin harvennuksia tehtäväksi !
…normaali puu on käyttöosaltaan 11 metrinen ja tilavuudeltaan 80-120 litraa .
Kuten myöhemmässä kuvassa näkyy, tällä palstalla joutui näpräämään pahimmillaan kymmenen runkoa kyseiseen tilavuuteen . Pienimmät rungot olivat tilavuudeltaan 10 litraa käyttöosan pituudella 3 metriä .
Kuten sanottu tuolla ei motolla ollut vielä mitään järkeä lähteä savotoimaan jos ei ollut e-puun hakkuusta kyse. Mutta se että joku mainitsi nuo hoitorästit koko maamme osalta jakaantuu kyllä aika suurelle joukolle metsänomistajia ja kaikki niistä eivät edes ole todellisia rästejä vaan ne tehdään kun mo sen tekee. Nämä kärjistykset kun norsu leikkii posliinikaupassa eivät kerro muusta kuin aivan järjettömästä raudan käytöstä näpertelyn suorittamiseen. Itse en moton kopista kehtaisi kertoa tällaista tekeväni varsinkin sen paatoksen jälkeen jota kyseinen suorittava on täällä ”viljellyt”.
Palstan reunasta lähdetään joo, töihin, hukkaamaan liian kalliin koneen aikaa liian kalliilla kuljettajalla. Vauras pitää olla hakkuusuoritteen tilaajan.
Mutta jotain hyvääkin kun suorittava lipsautti että sopimusasiakas saa palvelua. Hyvä pitää mielessä kun omissa tulee tuollaista vastaan. Mitä sitä sitten suremaan kun antaa mennä kun kerran tehdään!
Eikös Jesse vähän aikaa sitten kaipaillut motoa ihan vastaaviin olosuhteisiin(tosin raivaamattomaan) ? Pinta-alaa oli kertomasi mukaan kahdeksan hehtaaria ja koivujen latvukset uhkaavasti supistumassa . Ei oikein kiinnostanut ostotoimihenkilöä , joten oli turvautuminen ”manuun” ja Valtraan . Mitenkähän projekti etenee vai eteneekö mitenkään ?
Tässä kuvassa on riisuttu versio Jessen palstasta …valmiina .
: )
Ne koivut joita katselin tuontitavarana Kouvolan asemalla olivat kyllä hiukan tuota järeämpiä mutta ainakin 2-3 vuotta lanssissa maannutta tavaraa. Ja sitä oli todella ne vaunut kaikki jotka jaksoin vartoilla. Selluksi tottakai käyvää mutta puoliksi jo lahoamaan alkanutta josta osa jo kuormaa purettaessa saattaa varista pätkinä kenturalle. Jos tuollaisesta maksetaan lähes viisikymppiä motilta voin sanoa että tarkoitusperät ovat muut kuin ostaa hyvää tavaraa halvalla.
Olisiko tällaisessa tapauksessa kuitenkin päätehakkuu kannattavampi. Saako tuosta tuloja sen verran että uudistuskulut peittyy?
Kyllä ne minun e-puu ja kaikki muutkin hakkuut on tähän asti tehty aivan sovitussa kuosissa ja sekin riiska jonka tein manuhakkuuna tehdään vielä konetyönä koska tein sen harvennuksesta vielä uuden kaupan kun viereen koneilla tullaan. Harvennetaan vielä lopulliseen kasvuasentoonsa. Aivan minun tahdostani. Koska aion uudistaa ne alat kuitenkin aika nopeaan tässä tulevassa kuitupuun tarveaallossa.
Pystyyn jäi lähes riitävä määrä 150-250 litran runkoja .
Tuulen saattelemia räntäsateita palsta ei kuitenkaa kestä moneen vuoteen , joten uudistaminen voi tulla eteen sitä
kautta . Siitä on esimerkkejä lähivuosilta ihan palstan lähialueellakin .
PS. Katoppas , kuinka hyvin on raivattu näkyvyyttä ajatellen .
Voit mennä ostelemaan raivaussahan kannatteluun paremmat valjaat …ovat varmasti tarpeen ….jatkossa .
Puuki erittäin oikeassa ja manutyö ainakin omalla kohdallani perustuukin että raivattava puusto lämmittää oman pirtin eli poltinpuu kerätään. Kyllä sillä tapaakin monta hehtaaria vuodessa saa läpikäytyä moottorisahatyönä. Aina joku tuttukin jotain kalikoita vinkuu. Että se niistä suorittavan vaaljaista. Moottorisaha ei niitä tarvitse vaikka tuoreet huskunn valjaat pannuhuoneen narikassa roikkuukin. Roikotushaluja ja tarvetta vain vähänlaisesti. Mutta eipä väliä kun sopimusasiakas saa palvelua kuten suorittava mainitsi. Sitä on kyllä saatukkin tähän asti ihan kiitettävästi ja raivaussaha tuskin aivan helpolla muutaman vuoden huilin jälkeen käynnistyy.
Tarkennetaan vähän , että kuvassa ollaan hoitosopimusasiakkaan mailla ja , että raivuusta on maksettu käypä hinta . Ilman raivausta hakkuuta ei olisi toteutettu .
Kohde on sitä sarjaa , jossa esim mhy:n korjuutoiminnan korkeita kuluja on aiheetta arvosteltu . Kun poistettavaa markkinakelvotonta puuainesta on tuhottoman paljon ja markkinakelpoista liian vähän , voidaan tilityksen sijaan joutua kirjoittamaan lasku huonoon kuntoon päässeen harvennuspalstan korjuusta ja kunnostuksesta .
Kuluja voidaan oleellisesti alentaa tekemällä oikeat toimenpiteet sopivaan aikaan . Jos omat rahkeet eivät riitä , on tarjolla hoitosopimusasiakkuuksia sekä mhy:n ja metsäpalveluyritysten hoitopalveluja .
Tuollaisessa kohteessa olisi – jos energiauulle on kysyntää, – mainio kohde osaavalle siirtelykaatajalle.
Jos tavoite olisi vaikkapa 5 metrinen, niin kaksi vitosta peräkkäin ja latva poikki, ei olisi paljon oksiakaan kasassa.
Kaatokahvoilla homma onnistuu pienellä opettelulla suorin vartaloin.
Muutamat kuitukokoiset rungot samaan pinoon.
Ripeäliikkeinen sahuri pistää aikamoisen määrän nurin ja kasoille päivän mittaan.
Pääsisi MOTO oikeisiin töihin.
Uskon että metsäomistaja on hyvinkin työtävieroksuva henkilö, ikääntynyt tai sitten ei muuten ehdi. Silloin ei tuo manuhakkuu tule kyseeseen. Vieraalla teetettynä manuhakkuu olisi tullut huomattavasti kalliimaksi kuin motolla tehtynä.
Edellisellä sivulla kyseltiin sopimuskumppanin perään . Hoitosopimusta ei ollut vielä , kun tämän palstan alkuhoito olisi ollut ajankohtainen. Sopimus ei ole montaa vuotta vanha . Hoitosopimuksen tuloksia on nähtävillä vielä tällä samalla sivulla .Kuva hyvin kasvavasta kuusen taimikosta edusta sopimuspalvelun tulosta parhaimmillaan .
Jo aiemmin olen todennut , että esillä olevaa kuvaa kannattaa verrata
”Puun takaa”- nimimerkin otokseen , jossa 25 vuodessa on saatu koivikko hyvään kasvuun . Tässä on kysessä saman ikäluokan metsä , joka on vielä kehitykseltään kaukana edellämainitusta ja tuskin tulee pääsemään tuotoksessa lähellekään sitä . Toisessa suunnitellaan jo kolmatta harvennusta , toisessa ollaan vasta toipumasssa ensimmäisestä .
Ehkä kyse myös hieman eri koivusta puuntakusella mutta en nyt väitä etteikö koivu parhaiten kasva usein harventamalla.
Sijoitusrahasto laittanut entiset ”isäntä-rengit” töihin :-)…