Vielä vuosi sitten johtokadulla kasvoi neljämetrinen lehtipuuviidakko. Ei kasva enää . Katajatkin ovat saaneet pääosin väistyä. Vielä muutama vuosi sitten niitä säästettiin , mutta nyt on toinen meno päällä.
Vielä vuosi sitten johtokadulla kasvoi neljämetrinen lehtipuuviidakko. Ei kasva enää . Katajatkin ovat saaneet pääosin väistyä. Vielä muutama vuosi sitten niitä säästettiin , mutta nyt on toinen meno päällä.
Luonto
Kyllä mielestäni energiaa pitäisi koettaa tuottaa mahdollisimman hajautetusti periaatteella, siellä tuotanto missä kulutus ja paikkakohtaisesti järkevimmällä tavalla hiilipäästöistä välittämättä. Jäis nämä kuvassa näkyvät valtavat luonto katastrofit vähemmälle.
Suomessa on menty kohti kahtiajakoa, jossa tekojen laatu määräytyy enemmänkin niiden tekijän, eikä itse teon mukaan. Kuvassa on sitä ”hyvää luontokatoa”, mutta jos puuntuottaja edistää luonnon monimuotoisuutta, sitä ei huomioida, tai se katsotaan jopa väärin tehdyksi.
Mitähän tapahtuu niille turhille linjakaduille, jotka tulevat Venäjältä Suomeen. Luulisi, että pikapikaa ne metsitetään, mutta nythän siellä suunnitellaan vain uusia???
Pääkuvan horisontista alkaa juuri valmistunut pohjoiseen suuntautuva ns metsälinja ,joka on yhtä leveä ,kun kuvan johtokatu. Uutta johtokatua hakataan parastaikaa toiseen suuntaan. Runsaan kilometrin päähän on suunnitteilla tuulivoimaloita sekä aurinkopaneelikenttä aikoinaan turvetuotantoa varten avatulle suolle. Kaadoin puut
parikymmentä vuotta sitten ko suolta. Nyt käyttötarkoitus muuttuu.
On todettava , että energia on näytellyt merkittävää osaa paikkakunnallamme . Turvetuotantoa oli runsaasti ,mutta nyt se tekee tilaa tuulivoimalle ja laajeneva sähkönsiirtoverkosto kaappaa yhä suuremman alan paikkakunnan pinta-alasta . Voimalinjoja on ollut jo ennestään paljon. Viime vuosina niitä on tullut lisää ja vanhoja johtokatuja on levitetty. Paljon tarvitaan pinta-aloja aiheutettua luontokatoa paikkaamaan.
Pientä suhteellisuuden tajua. Metsätalousmaan pinta-ala vs. johtoaukeiden pinta-ala metsän kohdalla.
”Pientä suhteellisuuden tajua. Metsätalousmaan pinta-ala vs. johtoaukeiden pinta-ala metsän kohdalla.”
Johtoaukea on PYSYSVÄ aukea. Talousmetsät koostuvat kuvioista, jotka ovat yleensä 2-5ha ja vuorottelevat eri kasvuvaiheissa. Kyllä metsiä toisaan on pinta-alaltaan Suomessa sen verran paljon, ettei ennalistamisesta tarvitse olla huolissaan. Vapaaehtoinen suojelu, jossa maksetaan korvaukset maanomistajalle pitää riittää.
70 metrin levyistä aukeaa ollaan suunnittelemassa kovaa vauhtia metsien ja peltojen läpi välille Helsinki Tampere. Ympäristövaikutuksen alaisena on yli 1000 ha metsiä. Mitäpä sitä ei tehtäisi vihreyden nimissä ja jotta päästään Helsingistä Tampereelle tai toisinpäin junalla vartin nopeammin kuin nyt.
H.ki-Tampere radan tilanne paranisi nykyistä rataa korjaamalla ja junavuoroja lisäämällä (yhdyskuntasuunnittelijan mukaan).
Johtoaukeiden ja muiden pysyvästi aukeiksi jäävien alueiden pinta-alaojen vertaaminen talousmetsien pinta-alaan kertoo hyvin miten ulkona viheriät on todellisuudesta metsäasioista.
Kuvan horisontista alkaa 400 kilometrin pätkä Ouluun ja sieltä aloitellaan uutta 300 km:n käytävää Ruotsin puolelle. Tulevaisuudessa on tarve 5000 kilometrin johtokäytäville ,jotta suunnitelmissa olevat tuulivoimapuistot voidaan toteuttaa . Osa tehdään kokonaan uuteen kohtaan ja osassa selvitään levittämällä entistä johtokatua. Varmasti kirpaisee ,jos kohdalle osuu. Tiirolan Mikko puhuu asiaa korvauksista kokemuksen syvällä rintaäänellä.”Metsälinja” liippaa läheltä.Korvauskäytäntöihin on saatava muutos.
Pitää muistaa että näitä johtokäytäviä rakentaa fingrid, tuulivoimaloista suurin osa omistaa ulkomaalaiset sijoitusyhtiöt samoin kuten esim caruna jolle fortum myi viisauksissaan sähkönsiirtoverkkonsa, eli sama hölmöily jatkuu.. Vihreällä energiarakentamisella on buustia, sen varjolla maanomistajien oikeudet poljetaan maan rakoon samoin korvaukset.
Eiköhän sähkölinjat ole melko välttämättömiä nyky-yhteiskunnissa. Mulle on ainakin tullut se asia selväksi. Niitä tarvitaan ja nopeasti lisää Ryzzien linjojen tilalle.
Hyvinkin samaa mieltä tarpeellisuudesta, mutta johtokäytävät eivät saa vaikeuttaa maanomistajan asemaa hänen tehdessään päätöksiä metsäomaisuutensa käytöstä. Vahinko on kaksinkertainen ,jos sähkölinjojen alle jäävä maa-ala on kompensoitava jättämällä vastaava ala hakkuiden ulkopuolelle jossakin muualla.
Ei hyvinhän tuossa puut kasvaa
Samaa mieltä. Ei esiinny ns. ”luontokatoa”. Kasvustoa, pieniä elukoita ja hyönteisiä voi olla jopa enemmän kuin viereisessä metsässä.
Se on sitten eri asia mitä luontokadolla kulloinkin tarkoitetaan. Taitaa olla enämpi propaganda käsite.
Oikeastaan ei ole taloudenkaan ulkopuolella koska maanviljely on mahdollista ainakin paikoitellen.
Nykyiset johtokäytävät ja voimalinjat ovat tämän jonkin aikaa kestävän aikakauden ilmiö. Tulevaisuudessa nuo kaadetaan ja ihmetellään mennyttä aikaa
Tulevaisuudessa, jo lähivuosikymmeninä energiaa tuotetaan hajautetusti ja paikallisesti. mm pienydinvoimaloita ja aurinkoenergian tehokasta talteenottoa. Ja ennen kaikkea…..metsäenergiaa!
Tulevaisuudessa näitä voimalinjoja rakennetaan yhä enemmän ja enemmän samoin tuulivoimaa ja suomesta tulee sähkön nettoviejä aina kun tuulee..