Kuka Tapani kaatoi? Vai oliko jossakin Tapaninpäivänä tuulta? Muistelen, että menneenä tapanina oli ehkä talven uljaimmat pakkaskelit ja tyyntä ja selkeää. Vai… tuliko iltaa kohti myrsky..?
Tapani-myrskyhän asialla oli n. 14 kk sitten. Kyseessä on ihan tavanomainen tukkikoinen kuusi, joten mittakaava ei ole tärkeä. Kiinnostavaa on se, että puu on säilynyt yllättävän hyväkuntoisena, vaikka on jo aikansa tuossa maannut.
Tapanin kaatoja tuli viime talvena keräiltyä noin 170 mottia ja tänä talvena niitä kertyy vielä noin 70-80 mottia. Tänä talvena kerättävät puut ovat nevan takana johon ei viime vuonna päästy / ehditty. jos vain juuret ovat hiukankin olleet maassa kiinni niin ovat puut säilyneet hyvä kuntoisina. Äkkiseltään arvioituna noin 80-85% tavarasta on ihan priimaa. Lopuissa pientä sinistymistä ja niistä tuleekin itselle sahatavaraa.
Jaa, kaiman kaatama. Joskus tukintekoaikoina tuli tehtyä koivutukkia tuulenkaatokuvioilla. Puut olivat olleet yli kaksi vuotta pitkällään juuret kuitenkin osittain maassa. Tyvestä oli otettava pätkä ropsiksi tai lumpiksi, muuten puista irtosi keskimäärin pari tukkia rungostaan. Juurikkaaseen kaatuneet eivät ole niin arkoja pilaantumaan.
Tapanin kuuset ovat vihreäoksaisia ja poikileikkauskin melko priima,kuori kuitenkin tiukassa,kuusikuitiuna voi tuottaa vaikeuksia .Vänkärille:Ainakin kesämyrskyn kaatamat koivut säilyy hyvin,eräälainen rasiinkaato
Vieläkös miten hyvin maasta irtoavat? Asta myrskyn jälkeen seuraavana talvena monet kuuset katkeilivat kun niitä yritti lumen alta irti koneella kiskoa. Välillä oli kaivinkonekin apuna kun motolla otti tyveltä ja kaivuri nosti jostain kohtaa rungolta mutta paljon menivät poikki. Seuraavana talvena huomas että olivat painuneet paljon enemmän maata vasten eivätkä irronneet senkään vertaa.
Gla oikeassa, tuo tavara on täyttä sahatavaraa. Niin myös omistani on aivan viimeviikkojen aikana kerätty hakkuun yhteydessä aivan kelvollista täyttä kuusitukkia varjoisilta kohdilta. Huvittavaa on aina myrskyn jälkeinen touhotus että nyt äkkiä tavara pois metsistä. Nyt tosiaan alkaa selvitä että jopa 1,5 vuotta on aikaa isolta osin hoitaa juuriyhteydessä oleva tukkiaines maastosta käyttöön.
Myös sorvattavan puutavaran (koivu- , kuusi- , mäntyvaneri) teko on kielletty yksiselitteisesti tuulen kaatamista tai pahoin kallistamista puista perusteilla , jotka ”miisu” esitti . Paksuakin puuta menee tämän vuoksi suoraan kuiduksi . Vaikka tuulen kaatamia puita sahattaisiin onnekkaasti kotitarpeiksi , puutavaran käyttäminen kantaviin ja lujuutta vaativiin paikkoihin on uhkarohkeaa. ///// Tähän sopii hyvin sanonta vapaasti mukaillen :”Moni on kakku päältä kaunis , mutta silkkoa sisältä”
Toisinaan näitä myrskyn riivaamia eksyy tehtaalle asti. Tuurillaan niistä voi tulla ihan kohtuuhyvää jatkettavaa viiluakin, monesti niistä tahtoo kumminkin tulla lyhyttä silppua mistä ei oikein saa kasailtua kun suojia. Kuusella on lisäksi paha tapa täyttää pihkalla puunsyiden repeämäkohdat. Tämmöistä viilua kun sitten ajetaan kuivurin läpi on koneen pohjalla melkoinen pihkan paljous. Sitten ei tarvitakkaan kuin vähän kipinää ja ilmavirtaa niin kokko on valmis. Ja leviää sekunneissa koko koneen mitalle.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Taas kerran mittakaavaa kaivataan!
Kuka Tapani kaatoi? Vai oliko jossakin Tapaninpäivänä tuulta? Muistelen, että menneenä tapanina oli ehkä talven uljaimmat pakkaskelit ja tyyntä ja selkeää. Vai… tuliko iltaa kohti myrsky..?
Tapani-myrskyhän asialla oli n. 14 kk sitten. Kyseessä on ihan tavanomainen tukkikoinen kuusi, joten mittakaava ei ole tärkeä. Kiinnostavaa on se, että puu on säilynyt yllättävän hyväkuntoisena, vaikka on jo aikansa tuossa maannut.
Tapanin kaatoja tuli viime talvena keräiltyä noin 170 mottia ja tänä talvena niitä kertyy vielä noin 70-80 mottia. Tänä talvena kerättävät puut ovat nevan takana johon ei viime vuonna päästy / ehditty. jos vain juuret ovat hiukankin olleet maassa kiinni niin ovat puut säilyneet hyvä kuntoisina. Äkkiseltään arvioituna noin 80-85% tavarasta on ihan priimaa. Lopuissa pientä sinistymistä ja niistä tuleekin itselle sahatavaraa.
Jaa, kaiman kaatama. Joskus tukintekoaikoina tuli tehtyä koivutukkia tuulenkaatokuvioilla. Puut olivat olleet yli kaksi vuotta pitkällään juuret kuitenkin osittain maassa. Tyvestä oli otettava pätkä ropsiksi tai lumpiksi, muuten puista irtosi keskimäärin pari tukkia rungostaan. Juurikkaaseen kaatuneet eivät ole niin arkoja pilaantumaan.
Tapanin kuuset ovat vihreäoksaisia ja poikileikkauskin melko priima,kuori kuitenkin tiukassa,kuusikuitiuna voi tuottaa vaikeuksia .Vänkärille:Ainakin kesämyrskyn kaatamat koivut säilyy hyvin,eräälainen rasiinkaato
Vieläkös miten hyvin maasta irtoavat? Asta myrskyn jälkeen seuraavana talvena monet kuuset katkeilivat kun niitä yritti lumen alta irti koneella kiskoa. Välillä oli kaivinkonekin apuna kun motolla otti tyveltä ja kaivuri nosti jostain kohtaa rungolta mutta paljon menivät poikki. Seuraavana talvena huomas että olivat painuneet paljon enemmän maata vasten eivätkä irronneet senkään vertaa.
Gla oikeassa, tuo tavara on täyttä sahatavaraa. Niin myös omistani on aivan viimeviikkojen aikana kerätty hakkuun yhteydessä aivan kelvollista täyttä kuusitukkia varjoisilta kohdilta. Huvittavaa on aina myrskyn jälkeinen touhotus että nyt äkkiä tavara pois metsistä. Nyt tosiaan alkaa selvitä että jopa 1,5 vuotta on aikaa isolta osin hoitaa juuriyhteydessä oleva tukkiaines maastosta käyttöön.
Myrskyä seuraava kesä ratkaisee,jos kovin kuiva ja helteinen,niin kyllä myrskykuuset usein kuivahtaa
Mitä erikoista tossa on !
Myös sorvattavan puutavaran (koivu- , kuusi- , mäntyvaneri) teko on kielletty yksiselitteisesti tuulen kaatamista tai pahoin kallistamista puista perusteilla , jotka ”miisu” esitti . Paksuakin puuta menee tämän vuoksi suoraan kuiduksi . Vaikka tuulen kaatamia puita sahattaisiin onnekkaasti kotitarpeiksi , puutavaran käyttäminen kantaviin ja lujuutta vaativiin paikkoihin on uhkarohkeaa. ///// Tähän sopii hyvin sanonta vapaasti mukaillen :”Moni on kakku päältä kaunis , mutta silkkoa sisältä”
Toisinaan näitä myrskyn riivaamia eksyy tehtaalle asti. Tuurillaan niistä voi tulla ihan kohtuuhyvää jatkettavaa viiluakin, monesti niistä tahtoo kumminkin tulla lyhyttä silppua mistä ei oikein saa kasailtua kun suojia. Kuusella on lisäksi paha tapa täyttää pihkalla puunsyiden repeämäkohdat. Tämmöistä viilua kun sitten ajetaan kuivurin läpi on koneen pohjalla melkoinen pihkan paljous. Sitten ei tarvitakkaan kuin vähän kipinää ja ilmavirtaa niin kokko on valmis. Ja leviää sekunneissa koko koneen mitalle.