”Ei tule tuohesta takkia, eikä lukkarista pappia.” Eikä noista tukkia, ainakaan Japanin vientilaatua.
Paksuoksaista tyviosuutta liikaa.
Ja sormijatkospuuta ei kannata erikseen kasvattaa. Bulkki tavaraa, kuitupinoon.
Jees h-valta, vaikka meillä Suorittavan kanssa onkin välillä lieviä näkemyseroja kauppapoliittisissa asioissa, arvostan hänen ammattitaitoaan metsäkoneenkuljettajana. Eli kyllä mielelläni päästäisin Suorittavan suorittamaan ammattiaan omiin metsiini.
Sen sijaan ostajalta vaatisin tarkat mitta- ja laatuvaatimukset kauppasopimukseen, ja ennen kaikkea sanktioisin sopimuksesta poikkeavan aptimittojen käytön. Mahdolisuus tarkistaa oneessa oleva aptiohjelma hakkuun aikana tulee kuulua kauppaan. Sopiva sanktio sopimusaptin rikkomisesta olisi esimerkiksi kaksinkertainen tukinhinta koko hakkuutilavuudesta, puutavaralajista riippumatta.
Milloinkahan me puuntuottaja-raasut oppisimme pitämään puolemme sopimusneuvotteluissa?
Ei ole varmaan yleistä, mutta voisiko jatkossa 70-luvun huonolaatuisia männiköitä myydä kokonaan kuitupuuksi? Hinta pitäisi olla tietysti parempi. Kaikki voittaisivat. Teko ja ajo olisi helppoa, kun kaikki samaan kasaan. Metsäfirmat ei tietenkään halua maksaa yhtään enempää, jotta ei ala kaikki vaatimaan samaa.
Kuituun menisi ”suorittavasta” tahosta riipumatta . Nämä kaksihaaraiset rungot eivät täytä miltään osin tukin laatuvaatimuksia.
(tiedot päivitetty viimeksi keskiviikkona)
Tämä kuvio on kasvanut omissa hoteissaan. Ainoastaan ennakkoraivaus on tehty . 80-luvun lopun lumituhot näkyvät vioittuneina runkoina . Rehevälle pohjalle aikoinaan istutettu männikkö ei ole raskinut luopua ajoissa oksistaan kohtalaisesta tiheydestä huolimatta .
Tämä harvennuskerta jäänee ainoaksi. Päätehakkuussakaan ei tukkiprosentilla ennätyksiä hätyytellä .
Harvennettujen runkojen keskitilavuus oli 200 litraa ja tukkiosuus 15% ! Kertymää yli 100m3/ha.
..tuli muuten mieleen Svedu Petterin ajatukset . Niissä vähissäkin tekemissäni tukeissa voi olla sanomista laadun osalta. Näitä kohteita tulee tehtäväksi jatkossa enemmän ja enemmän . Yhden lajin menetelmä on monilla kohteilla ainoa vaihtoehto, Tukkia ei näistä aihioista pystytä taikomaan.
Voisi hyvin kysyä kuka ostaa noista lähellä olevista männyistä tehtyä lautaa tai lankkua. En minä ainakaan. Minusta metsä on pääosin kuitupuu metsää. Jos noista yrittää tukkia tehdä nykyisillä laatuvaatimuksilla niin sanomista tulee eikä kauaa tarvii ko yhtiölle tukkia hakata.
Mutkaisuuden laativaatimus on nykyään sentti / metri. Sekin tasainen lenkous. Se tarkoittaa sitä että 5m tukissa saa olla 5 cm tasaista lenkoutta. Ei siis kaikki lenkous 2 m matkalla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä että kun moton kopista lenkouden huomaa niin silloin lenkoutta on liikaa. Oksaisuugelle on myös omat kriteerit. Pääosin kuivaa oksa ei saa ylittää 30 mm. Tuoreella oksakyhmyllä se on siinä 50 mm paikeilla. Rippuen vähän ostajasta
Silenciolla olikin mielenkiintoinen kommentti. Näinköhän ammattitaito riittää kyseiseen seurantaan. Minulla ei ainakaan vaikka olen hakkuita on jonkusen verran tullut tehtyä.
Metsuri motokuski kirjoitti: ”Silenciolla olikin mielenkiintoinen kommentti. Näinköhän ammattitaito riittää kyseiseen seurantaan. Minulla ei ainakaan vaikka olen hakkuita on jonkusen verran tullut tehtyä.”
Ymmärsinkö oikein? Metsänomista ei siis kykene vertaamaan tarjouksissa olevia katkaisumittoja ja koneen käyttämiä katkaisumittoja?
Kyllä. Harvalla se ammattitaito löytyy. Kun varsinkin puut ovat tienvarressa kassa. Sen vuoksi kirjoitin myös tuosta laatukriteereistä jotka vaikuttavat aina myös katkontaan ja tukkisaantoon. Jokainen leimikko on aina oma tapaus. Sitten vasta puun laadun voi aukottomasti todeta kun puut ovat oksattomana pitkällään.
Metsuri motokuski, taidetaan puhua nyt omenista ja perunoista. En kirjoittanut pöllien tai puupinojen tutkimisesta mitään. Olen samaa mieltä, että jos puuntuottaja yrittää katkonnan valvontaa kun puut on jo pinossa tai tehtaalla, on nykytlanteessa maito jo kaatunut maahan.
Laatuasiat ovat selkeitä. Lahot, lengot, mutkaiset, oksaiset, jne. eivät kuulu tukkipinoon.
Suorittava porras kirjoitti tuolla toisessa ketjussa asiaa, hinnoittelu ja katkonta pitäisi erottaa toisistaan.
Jatkan marmatusta toiste. Hyvää lauantai-iltaa sinulle, Metsuri motokuski, ja muillekkin lukijoille. Eikun sauna tulleen ja makkaraa folioon!
Edelleenkin olen sitä mieltä, että hoito on suoritettu erittäin huonosti. Silti hieman pidennetyllä kiertoajalla noista takana näkyvistä puista syntyy osasta ihan kelpo tukkeja kuitenkin, jos nyky kriteereillä mennään. Tai sitten kuva vääristää. Yhtä kaikki metsän tuottokykyä on silti jo hukattu tässä vaiheessa runsaasti.
Kyllä tuosta moottorisahamies irrottaisi laatuvaatimukset täyttävää tukkia. Silloin kun sovitut ehdot täyttyvät pitää puun mennä tukkipinoon. Hankintamiehen lompakko on paksumpi kuin mitä äkkinäinen arvaisi.
Jostakin ”ihmeen syystä” moton aptilistat sekä varsinaiset lokit (=katkonnan seuranta ja mittaus) ovat metsänomistajalle salaisia. Tilanne on ihmeellinen, ensiksi ostomiehen kanssa sovitaan kaffekupposen äärellä hinnat ja ehdot – sitten moto menee metsään ja katkoo puita miten tahtoo. Eikä metsänomistaja saa tarkistaa mitä siellä metsässä on tehty.
Tavallinen metsänomistaja ei varmasti osaa suoraan, mutta 632 000 metsänomistajan joukossa on varmasti porukkaa ketkä osaavat tietokoneen kanssa käänteismallintaa datasta katkonnan. Homma ei olisi kovinkaan vaikeaa tehdä, ehkä sen takia kaivatut datat ovatkin salaisia… Luota siinä sitten vastapuoleen.
Caballistan linjoilla. Tuolla rautakaupan liiterissä joskuns aina on ihmetellyt että mistähän kummasta nuo ”helvetin kempurat” ovat ilmestyneet myyntiin kun aina väitetään vain laatua puitavan. Olen nimittäin ollut jopa senverran viitseliäs että otin selvää myös mistä saan suorittavan työnantajatahofirman tavaraa ostaa. Muutama vuosi sitten kun pojan taloa rakenneltiin. Ostin lähes pelkästään nykyisen ”kruupin” tavaraa.
Vain mitallistetulla pääsi edes joinkuin välttävään suoruuteen ja ehjyyteen. Vai olisko taas niin että vientiin parhaat ja kotimaan myyntiin ”jätteet”?
Itte ku tekee ja ei laske omia ja apurin palkkoja niin sahatavarakuution saa puoleen hintaan. Sahatavara kuutio on kaupassa n. 400e. Talvella on hyvää aikaa harrastaa. Mulla meni 30 sahat. Kuution tekemiseen 12 kuuden tunnin päivää ja apuri oli 9 päivää eli 21 päivää ja voittoa tuli 6000e eli 300e palkkaa päivä per nuppi. Mut pitäähän harrastuksia olla sillon kun ei oo hankehommissa.
Tottakai te saatte ne listat kunhan vain pyydätte. Ne listat ovat ostomiehellä mukana kun tulee lopputilityksiä tekemään. Ne eivät ole mitään salaisia listoja. Itse olen saanut aina ko listat jokaisesta omasta tai muiden metsänomistajien kaupoista jotka olen hoitanut.
Ei noista tule mitään sahatavaraa,Kuitupuuta lähes kaikki.Noista jos tekis hankintana tukkeja nii ostomies ei tietäs itkiskö vai nauraisi.Nii se vaan on.
”…….mutta 632 000 metsänomistajan joukossa on varmasti porukkaa ketkä osaavat tietokoneen kanssa käänteismallintaa datasta katkonnan. ”
Tämän joku voi osatakin , mutta metsässä on myös käytävä toteamassa puiden laatu . Jos puussa ei ole kahta-kolmea metriä enempää suoraa tai virheetöntä osuutta , menee kaikki kuituun oli apt-ohjelma mikä tahaansa..
Tarkennetaan vielä , että apteerausohjelmat eli ns hintataulukot ovat salaista tietoa. Niitä ei ole lupa luovuttaa kenellekään . Syykin on selvä . Niiden tulkitsemien oikein vaatii ammatillista osaamista ja kokemusta .
Yhdestä rungosta saattaa lähteä rungon osia neljällekin eri asiakkaalle . Apt-ohjelma jakaa rungon niin , että siitä saatava katkontatulos antaa korkeimman mahdollisen taloudellisen tuloksen . Kokenutkaan bittinikkari ei pysty arvioimaan apteerauksen oikeellisuutta ilman tuotannollista osaamista.
Tukkilistat , joihin katkotut pölkyt on tulostettuna pituus- ja läpimittaluokittain , voidaan luovuttaa metsänomistajalle , mikäli hän haluaa. Taitavat kuulua jopa mittaustodistuksen liitteisiin.
———–
Lyhintä mittaa (esim 37 dm) ei välttämättä tehdä minimiläpimitoista . On nimittäin vaara , että viimenen pölkky kapenee ennakoitua nopeammin , jolloin pahimmassa tapauksessa minimimitan alitus johtaa pölkyn katkaisuun kokonaan kuiduksi . Millinkin alitus riittää . Tämän vuoksi pienimpään läpimittaluokkaan ajetaan reilusti pidempiä pituuksia . Hätätapauksessa niistä saa vielä sen 37:kin.
Linnunpönttö tarpeita vois hankintamies noista sahata. Oksankohdat kun irtoaa, niin on lentoaukotkin valmiina. Ylähuuli jäis leivän päälle tuolla savotalla hankintamiehelle.
Ken ei usko, niin vieköön moisia sahattavaksi kenttäsahurille.
Täälläkin taas huomaa tämän kotimaamme kansan ylivertaisen solidaarisuuden. Jos ei kuppaa Eu kuten nyt niin aivan hyvin kelpaa ihan kansainvälinen kapitalistikin siihen puuhaan. Ja me vain nyökyttelemme ja pahoittelemma kun satuimmekin noin härskiintynyttä tavaraa tarjoilemaan. Rahasta emme juuri myös välitä kun kerran tavarakin oli epäkuranttia. Eiköhän peli luulisi meille puuntuottajille olevan selvää. Mitä enemmän me syömme annettua ”pajunköyttä” sen makoisampi on voittokerroin. Ja se alkaa jopa sahatavarapuolella jo kannattaa isoillekkin mitä se ei ennen vielä ole tehnytkään. Onnea metsänomistajat!
Olette juuri saaneet taas yhden sulan lisää siihen hattuun jonka hikinyörissä riittää varoja puun joka osa-alueelle. Kunhan ei tarvi maksaa kun sen tasapaksun kuitusutun mukaan.
Moni olisi tekemässä kuvan puista sitkeästi tukkia . Olisi mielenkiintoista nähdä , moniko ostaisi niistä sahattua
lautaa .Vajaakanttia ja vahvuutta löytyisi , oksanreikiäkin kiitettävästi. Ydinpuusta sahailtu parru tai lankku olisi kuivuttuaan kiero , kun poran lastu . Siihen olisi mukava ruveta naulailemaan rakennuslevyä. Lauta tuskin kestäisi edes kantamista , kun se katkeaisi oksan kohdalta poikki .
Sahatuotteiden osalta olemme hintakipailussa Ruotsiin nähden pahasti alakynnessä . Kruunu on euroon nähden halpa valuutta tällä hetkellä ja me kärsimme siitä . Ainoa keino menestyä jotenkin on satsata laatuun ja toimitusten varmuuteen. Laatuvaatimuksia ei ole kiristetty , mutta tänä päivänä niitä on pakko noudattaa tarkemmin.
PS. Suosittelen vierailemaan sahalaitoksilla , jos tiaisuus siihen tarjotaan . Kasvattajankin on syytä tietää , mitä ominaisuuksia sahapuulta vaaditaan. Monien ajatukset tuntuvat vaativan päivittämistä .
Miettikääpä muuten aivan näin asian sivusta mistähän tämä meidän suorittava näitä ”tuotannollisen osaavuuden” sedimenttejä on keräillyt?
(Rungosta saattaa tosiaan lähteä monellekkin asiakkaalle osia mutta ei juurikaan pitäisi olla koulutukseenkaan liittyvää yleisinfoa suorittavalle taholle.)
Suorittava portaalta hyvää ja informatiivista tekstiä. Hieman kommentteja ja jatkokysymyksiä:
”Jos puussa ei ole kahta-kolmea metriä enempää suoraa tai virheetöntä osuutta , menee kaikki kuituun oli apt-ohjelma mikä tahaansa.”
Kun mitoiltaan tukiksi riittävä pölli joutuu laatusyistä kuiduksi, annetaanko tietokoneelle raakkaauksen syy (kuten lenkous, oksikkuus, tms.), vai merkataanko pölli kuiduksi ilman raakkauksen syytä?
”Tarkennetaan vielä , että apteerausohjelmat eli ns hintataulukot ovat salaista tietoa. Niitä ei ole lupa luovuttaa kenellekään . Syykin on selvä . Niiden tulkitsemien oikein vaatii ammatillista osaamista ja kokemusta.”
Hmm, hieman epäilen että luovutuskiellon syynä on vain virhetulkintamahdollisuus. Olisikko mahdollista, että aptiohjelmasta voisi paljastua puun myyjän ja ostajan välinen eturistiriita katkonnan tavoitteissa?
”Yhdestä rungosta saattaa lähteä rungon osia neljällekin eri asiakkaalle . Apt-ohjelma jakaa rungon niin , että siitä saatava katkontatulos antaa korkeimman mahdollisen taloudellisen tuloksen . Kokenutkaan bittinikkari ei pysty arvioimaan apteerauksen oikeellisuutta ilman tuotannollista osaamista.”
Tarkennetaanko hieman näkökulmaa, tarkoittanet että korkein mahdollinen taloudellinen tulos puun ostajan näkökulmasta? Puun myyjän kannalta pystyn aivan varmasti laskemaan optimaalisen katkonnan rungosta kun tiedossa on puun strategiset mitat ja sopimukseen merkityt katkontamitat. Totta kai edellyttäen että runko on laadultaan riittävä.
”Tukkilistat , joihin katkotut pölkyt on tulostettuna pituus- ja läpimittaluokittain , voidaan luovuttaa metsänomistajalle , mikäli hän haluaa. Taitavat kuulua jopa mittaustodistuksen liitteisiin.”
Tukkilista ei mielestäni antaa apua aptin onnistumisen arvointiin vain hyvin karkealla tasolla. Jos lista olisi yksittäisen rungon tarkkuudella (ja lista olisi sähköisessä muodossa), se olisi todella hyödyllinen apuväline.
Edellisessä kommentissani viimeinen kappale jäi hieman kryptiseksi. Lause ”Tukkilista ei mielestäni antaa apua…” pitäisi olla ”Tukkilista mielestäni antaa apua…”. Kuvapalstalla viestejä ei näemmä editoimaan.
Uskoisin listojen olevan salaisia juuri tuon parhaimman taloudellisen tuloksen takia. Valitettavasti paras taloudellinen tulos tulee puun ostajalle eikä myyjälle. Vieläkö joku luulee, että puut katkotaan tarkasti tukiksi pystykaupoissa?
Jos metsäalalla olisi toimivaa edunvalvontaa, noi motolistat tulisivat alle vuodessa julkisiksi. MTK, herätys?
Käykääpä motossa katsomassa noita apti listoja ne löytyvät sieltä kun vain pyydätte. Ne ovat sähköisessä muodossa ja jos ymmärrätte niistä numerosarjoista jotain niin hyvä on. Siinä on tiettyjä lukusarjoja joilla ohjataan katkonnan painoarvoa.
Kuski ei varmaankaan ala niitä teille suomentamaan ja usein yhtiöiden ostomiehetkään eivät niistä ymmärrä mitään, Yhtiöillä on omat aptien kirjoittajat jotka rukaavat näitä numerosarjoja tai sitten tarvittaessa antavat ohjeita kuskeille numerosarjonen muuttammiseksi.
Olen aika varma että täällä palstalla monikaan ei ymmärrä tästä koodikielestä mitään ja sen vuoksi varmaan luulevat turhaan että ne sisältäisivät jotain salaista tietoa. Näinhän asia ei ole.
Tukiksi liian huonolaatuinen pölkky puidaan kuitukasaan ilman erillisiä selityksiä .Riittä , kun painaa kuitunappia ja pudottaa pölkyn kuitukasaan . Pölkky merkitään värimerkillä vain siinä tapauksessa , kun tehdään jostakin syystä kahta eri kuitulaatua .
Hintalistat laatii yhtiöllä erikoisammattilainen , joka koosta eri tahojen tarpeet ja painottaa hintalistan pituus/läpimittaluokkia kulloisenkin tilanteen mukaan . Kauppakelvotonta tavaraa ei haluta tehdä . Kuitenkin aptista löytyy minimiläpimittaluokka , johon viimeinen tukkipölli katkaistaan . Se ei kuitenkaan ole välttämättä lyhin hyväksytty mitta . Tämä aiheuttaisi valitettavasti joskus huteja , jos pölkky kapenee arvioitua nopeammin. Tällä kohtaa on ajateltu nimenomaan puunmyyjää.
Paras taloudellinen katkontatulos ostajan kannalta ei suinkaan ole pois puunmyyjältä . Tällä tavoin turvataan kyky maksaa puusta parempaa hintaa . Sopimaton katkonta pienentää tulosta ja pahimmassa tapauksessa lisää kustannuksia .. Sellupuuta ei kannata käyttää kiertoajelulla sahan pihalla huvin vuoksi . Tukki tukkina ja huonolaatuinen puu suoraan sellutehtaalle.
Valmistettava puurunko sisältää arvoltaan erilaisia osia . Katkontamatriisi kertoo , mikä yhdistelmä on arvokkain . Pienikin virhe katkonnassa voi johtaa isoon kokonaisarvon alenemiseen. Tilanne on sama , kun teurasruhon paloittelussa . Jos ruho katkaistaan väärästä kohtaa , voivat fileet mennä pilalle . Kenenkään etu ei liene tehdä fileistä jauhelihaa : )
Niinpä niin. Nämä kohteet ovat piensahojen urakoijien ”heiniä” ja he tekevät/teettävät tuollaisesta hyvin 35-40% tukkia. Ja tahkoavat vientilaadun tavaraa sahoillaan hekin. Kaiken huipuksi tekevät sitä kannattavammin kuin täysautomatisoidut suursahat.
Nyt Jesse on täysin kuutamolla piensahojen kohdevalintojen suhteen . Vain paraslaatuiset kohteet kelpaavat .
Tähän perustuu myös piensahojen hyvä maine tukinkatkonnassa . Hyvälaatuisilla kohteila on helppo pitää tukkiosuus korkeana.
Kuvan kaltaisille kohteille ei olisi markkinoita lainkaan ilman isoja toimijoita . Minkä järeämpää kuitupuu on , sen parempi.
Jos seasta löytyy jokunen laatuvaatimukset täyttävä tukki , on niille useampiakin käyttökohteita tarjolla . Jopa kuivaoksainen välitukki kelpaa esim hirsiaihioksi , jos pölkky on suora .
Tämän palstan puiden suurimmat laatuongelmat olivat monivääryys ja oksat . Tukkia niistä ei saanut millään ilveellä .
lainaus edeltä:
”Harvennettujen runkojen keskitilavuus oli 200 litraa ja tukkiosuus 15% ! Kertymää yli 100m3/ha.
..tuli muuten mieleen Svedu Petterin ajatukset . Niissä vähissäkin tekemissäni tukeissa voi olla sanomista laadun osalta. Näitä kohteita tulee tehtäväksi jatkossa enemmän ja enemmän . Yhden lajin menetelmä on monilla kohteilla ainoa vaihtoehto, Tukkia ei näistä aihioista pystytä taikomaan.”
Ja niinhän siinä sitten kävi , poikkeamapalaute tuli… suoraan koneeseen .
VAJAALAATUA 9,9%kuvan puista tehdyissä tukeissa.
Palutteen antaja oli asiakassaha….
….olisi pitänyt latoa kaikki raakasti kuitukasaan !
pvm. 17. 9.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Öh, tuota, näin muilta palstalaisilta voisi kysyä että päästäistkö ”kuiduttamaan” suorittavan?
jeesvallalle vastaan, että en taitaisi päästää. Jo kahden lähimmän tanakan tyvitukin vuoksi…
Kai siellä jotain muutakin jätettävää olisi ollut kuin nuo kaksihaaraiset männyt.
”Ei tule tuohesta takkia, eikä lukkarista pappia.” Eikä noista tukkia, ainakaan Japanin vientilaatua.
Paksuoksaista tyviosuutta liikaa.
Ja sormijatkospuuta ei kannata erikseen kasvattaa. Bulkki tavaraa, kuitupinoon.
Jees h-valta, vaikka meillä Suorittavan kanssa onkin välillä lieviä näkemyseroja kauppapoliittisissa asioissa, arvostan hänen ammattitaitoaan metsäkoneenkuljettajana. Eli kyllä mielelläni päästäisin Suorittavan suorittamaan ammattiaan omiin metsiini.
Sen sijaan ostajalta vaatisin tarkat mitta- ja laatuvaatimukset kauppasopimukseen, ja ennen kaikkea sanktioisin sopimuksesta poikkeavan aptimittojen käytön. Mahdolisuus tarkistaa oneessa oleva aptiohjelma hakkuun aikana tulee kuulua kauppaan. Sopiva sanktio sopimusaptin rikkomisesta olisi esimerkiksi kaksinkertainen tukinhinta koko hakkuutilavuudesta, puutavaralajista riippumatta.
Milloinkahan me puuntuottaja-raasut oppisimme pitämään puolemme sopimusneuvotteluissa?
Ei ole varmaan yleistä, mutta voisiko jatkossa 70-luvun huonolaatuisia männiköitä myydä kokonaan kuitupuuksi? Hinta pitäisi olla tietysti parempi. Kaikki voittaisivat. Teko ja ajo olisi helppoa, kun kaikki samaan kasaan. Metsäfirmat ei tietenkään halua maksaa yhtään enempää, jotta ei ala kaikki vaatimaan samaa.
Kyllä ”suorittava” vaan yrittää täällä some palstalla takoa metsänhoidon tärkeyttä meidän päähämme.
Minä päästäisin Suorittavan tekemään harvennuksia omiin leimikoihin.
Ei ole konemiehen syy, jos omassa metsässä kasvaa pelkkää sekundaa.
Kuituun menisi ”suorittavasta” tahosta riipumatta . Nämä kaksihaaraiset rungot eivät täytä miltään osin tukin laatuvaatimuksia.
(tiedot päivitetty viimeksi keskiviikkona)
Tämä kuvio on kasvanut omissa hoteissaan. Ainoastaan ennakkoraivaus on tehty . 80-luvun lopun lumituhot näkyvät vioittuneina runkoina . Rehevälle pohjalle aikoinaan istutettu männikkö ei ole raskinut luopua ajoissa oksistaan kohtalaisesta tiheydestä huolimatta .
Tämä harvennuskerta jäänee ainoaksi. Päätehakkuussakaan ei tukkiprosentilla ennätyksiä hätyytellä .
Harvennettujen runkojen keskitilavuus oli 200 litraa ja tukkiosuus 15% ! Kertymää yli 100m3/ha.
..tuli muuten mieleen Svedu Petterin ajatukset . Niissä vähissäkin tekemissäni tukeissa voi olla sanomista laadun osalta. Näitä kohteita tulee tehtäväksi jatkossa enemmän ja enemmän . Yhden lajin menetelmä on monilla kohteilla ainoa vaihtoehto, Tukkia ei näistä aihioista pystytä taikomaan.
Nämä kasvaa hyvin, nimenomaan kuitupuuta.
Ei ihme että nykyään viljellään kuusta. Hirvipolitiikka on loppuunkaluttu kuin hirven syömä mänty.
Taimimateriaalikin on ollut sitä osuuskauppa siementä.
Voisi hyvin kysyä kuka ostaa noista lähellä olevista männyistä tehtyä lautaa tai lankkua. En minä ainakaan. Minusta metsä on pääosin kuitupuu metsää. Jos noista yrittää tukkia tehdä nykyisillä laatuvaatimuksilla niin sanomista tulee eikä kauaa tarvii ko yhtiölle tukkia hakata.
Mutkaisuuden laativaatimus on nykyään sentti / metri. Sekin tasainen lenkous. Se tarkoittaa sitä että 5m tukissa saa olla 5 cm tasaista lenkoutta. Ei siis kaikki lenkous 2 m matkalla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä että kun moton kopista lenkouden huomaa niin silloin lenkoutta on liikaa. Oksaisuugelle on myös omat kriteerit. Pääosin kuivaa oksa ei saa ylittää 30 mm. Tuoreella oksakyhmyllä se on siinä 50 mm paikeilla. Rippuen vähän ostajasta
Silenciolla olikin mielenkiintoinen kommentti. Näinköhän ammattitaito riittää kyseiseen seurantaan. Minulla ei ainakaan vaikka olen hakkuita on jonkusen verran tullut tehtyä.
Metsuri motokuski kirjoitti: ”Silenciolla olikin mielenkiintoinen kommentti. Näinköhän ammattitaito riittää kyseiseen seurantaan. Minulla ei ainakaan vaikka olen hakkuita on jonkusen verran tullut tehtyä.”
Ymmärsinkö oikein? Metsänomista ei siis kykene vertaamaan tarjouksissa olevia katkaisumittoja ja koneen käyttämiä katkaisumittoja?
Kyllä. Harvalla se ammattitaito löytyy. Kun varsinkin puut ovat tienvarressa kassa. Sen vuoksi kirjoitin myös tuosta laatukriteereistä jotka vaikuttavat aina myös katkontaan ja tukkisaantoon. Jokainen leimikko on aina oma tapaus. Sitten vasta puun laadun voi aukottomasti todeta kun puut ovat oksattomana pitkällään.
Metsuri motokuski, taidetaan puhua nyt omenista ja perunoista. En kirjoittanut pöllien tai puupinojen tutkimisesta mitään. Olen samaa mieltä, että jos puuntuottaja yrittää katkonnan valvontaa kun puut on jo pinossa tai tehtaalla, on nykytlanteessa maito jo kaatunut maahan.
Laatuasiat ovat selkeitä. Lahot, lengot, mutkaiset, oksaiset, jne. eivät kuulu tukkipinoon.
Suorittava porras kirjoitti tuolla toisessa ketjussa asiaa, hinnoittelu ja katkonta pitäisi erottaa toisistaan.
Jatkan marmatusta toiste. Hyvää lauantai-iltaa sinulle, Metsuri motokuski, ja muillekkin lukijoille. Eikun sauna tulleen ja makkaraa folioon!
Älä saunaas polta, MV poltti v.2007.
Edelleenkin olen sitä mieltä, että hoito on suoritettu erittäin huonosti. Silti hieman pidennetyllä kiertoajalla noista takana näkyvistä puista syntyy osasta ihan kelpo tukkeja kuitenkin, jos nyky kriteereillä mennään. Tai sitten kuva vääristää. Yhtä kaikki metsän tuottokykyä on silti jo hukattu tässä vaiheessa runsaasti.
Kyllä tuosta moottorisahamies irrottaisi laatuvaatimukset täyttävää tukkia. Silloin kun sovitut ehdot täyttyvät pitää puun mennä tukkipinoon. Hankintamiehen lompakko on paksumpi kuin mitä äkkinäinen arvaisi.
Jostakin ”ihmeen syystä” moton aptilistat sekä varsinaiset lokit (=katkonnan seuranta ja mittaus) ovat metsänomistajalle salaisia. Tilanne on ihmeellinen, ensiksi ostomiehen kanssa sovitaan kaffekupposen äärellä hinnat ja ehdot – sitten moto menee metsään ja katkoo puita miten tahtoo. Eikä metsänomistaja saa tarkistaa mitä siellä metsässä on tehty.
Tavallinen metsänomistaja ei varmasti osaa suoraan, mutta 632 000 metsänomistajan joukossa on varmasti porukkaa ketkä osaavat tietokoneen kanssa käänteismallintaa datasta katkonnan. Homma ei olisi kovinkaan vaikeaa tehdä, ehkä sen takia kaivatut datat ovatkin salaisia… Luota siinä sitten vastapuoleen.
Caballistan linjoilla. Tuolla rautakaupan liiterissä joskuns aina on ihmetellyt että mistähän kummasta nuo ”helvetin kempurat” ovat ilmestyneet myyntiin kun aina väitetään vain laatua puitavan. Olen nimittäin ollut jopa senverran viitseliäs että otin selvää myös mistä saan suorittavan työnantajatahofirman tavaraa ostaa. Muutama vuosi sitten kun pojan taloa rakenneltiin. Ostin lähes pelkästään nykyisen ”kruupin” tavaraa.
Vain mitallistetulla pääsi edes joinkuin välttävään suoruuteen ja ehjyyteen. Vai olisko taas niin että vientiin parhaat ja kotimaan myyntiin ”jätteet”?
Tosimiehet kaataa puut itte ja sahauttaa laudat. Marjanpoimijat erikseen.
En nyt alkanut NIIN totiseksi kuitenkaan. Harva varmaan nykyisin moista lähinnä harrastetoimea tekee. Palkkaa siitä ei saa. Aika on rahaa.
Itte ku tekee ja ei laske omia ja apurin palkkoja niin sahatavarakuution saa puoleen hintaan. Sahatavara kuutio on kaupassa n. 400e. Talvella on hyvää aikaa harrastaa. Mulla meni 30 sahat. Kuution tekemiseen 12 kuuden tunnin päivää ja apuri oli 9 päivää eli 21 päivää ja voittoa tuli 6000e eli 300e palkkaa päivä per nuppi. Mut pitäähän harrastuksia olla sillon kun ei oo hankehommissa.
Tottakai te saatte ne listat kunhan vain pyydätte. Ne listat ovat ostomiehellä mukana kun tulee lopputilityksiä tekemään. Ne eivät ole mitään salaisia listoja. Itse olen saanut aina ko listat jokaisesta omasta tai muiden metsänomistajien kaupoista jotka olen hoitanut.
Ei noista tule mitään sahatavaraa,Kuitupuuta lähes kaikki.Noista jos tekis hankintana tukkeja nii ostomies ei tietäs itkiskö vai nauraisi.Nii se vaan on.
”…….mutta 632 000 metsänomistajan joukossa on varmasti porukkaa ketkä osaavat tietokoneen kanssa käänteismallintaa datasta katkonnan. ”
Tämän joku voi osatakin , mutta metsässä on myös käytävä toteamassa puiden laatu . Jos puussa ei ole kahta-kolmea metriä enempää suoraa tai virheetöntä osuutta , menee kaikki kuituun oli apt-ohjelma mikä tahaansa..
Tarkennetaan vielä , että apteerausohjelmat eli ns hintataulukot ovat salaista tietoa. Niitä ei ole lupa luovuttaa kenellekään . Syykin on selvä . Niiden tulkitsemien oikein vaatii ammatillista osaamista ja kokemusta .
Yhdestä rungosta saattaa lähteä rungon osia neljällekin eri asiakkaalle . Apt-ohjelma jakaa rungon niin , että siitä saatava katkontatulos antaa korkeimman mahdollisen taloudellisen tuloksen . Kokenutkaan bittinikkari ei pysty arvioimaan apteerauksen oikeellisuutta ilman tuotannollista osaamista.
Tukkilistat , joihin katkotut pölkyt on tulostettuna pituus- ja läpimittaluokittain , voidaan luovuttaa metsänomistajalle , mikäli hän haluaa. Taitavat kuulua jopa mittaustodistuksen liitteisiin.
———–
Lyhintä mittaa (esim 37 dm) ei välttämättä tehdä minimiläpimitoista . On nimittäin vaara , että viimenen pölkky kapenee ennakoitua nopeammin , jolloin pahimmassa tapauksessa minimimitan alitus johtaa pölkyn katkaisuun kokonaan kuiduksi . Millinkin alitus riittää . Tämän vuoksi pienimpään läpimittaluokkaan ajetaan reilusti pidempiä pituuksia . Hätätapauksessa niistä saa vielä sen 37:kin.
Linnunpönttö tarpeita vois hankintamies noista sahata. Oksankohdat kun irtoaa, niin on lentoaukotkin valmiina. Ylähuuli jäis leivän päälle tuolla savotalla hankintamiehelle.
Ken ei usko, niin vieköön moisia sahattavaksi kenttäsahurille.
Täälläkin taas huomaa tämän kotimaamme kansan ylivertaisen solidaarisuuden. Jos ei kuppaa Eu kuten nyt niin aivan hyvin kelpaa ihan kansainvälinen kapitalistikin siihen puuhaan. Ja me vain nyökyttelemme ja pahoittelemma kun satuimmekin noin härskiintynyttä tavaraa tarjoilemaan. Rahasta emme juuri myös välitä kun kerran tavarakin oli epäkuranttia. Eiköhän peli luulisi meille puuntuottajille olevan selvää. Mitä enemmän me syömme annettua ”pajunköyttä” sen makoisampi on voittokerroin. Ja se alkaa jopa sahatavarapuolella jo kannattaa isoillekkin mitä se ei ennen vielä ole tehnytkään. Onnea metsänomistajat!
Olette juuri saaneet taas yhden sulan lisää siihen hattuun jonka hikinyörissä riittää varoja puun joka osa-alueelle. Kunhan ei tarvi maksaa kun sen tasapaksun kuitusutun mukaan.
Moni olisi tekemässä kuvan puista sitkeästi tukkia . Olisi mielenkiintoista nähdä , moniko ostaisi niistä sahattua
lautaa .Vajaakanttia ja vahvuutta löytyisi , oksanreikiäkin kiitettävästi. Ydinpuusta sahailtu parru tai lankku olisi kuivuttuaan kiero , kun poran lastu . Siihen olisi mukava ruveta naulailemaan rakennuslevyä. Lauta tuskin kestäisi edes kantamista , kun se katkeaisi oksan kohdalta poikki .
Sahatuotteiden osalta olemme hintakipailussa Ruotsiin nähden pahasti alakynnessä . Kruunu on euroon nähden halpa valuutta tällä hetkellä ja me kärsimme siitä . Ainoa keino menestyä jotenkin on satsata laatuun ja toimitusten varmuuteen. Laatuvaatimuksia ei ole kiristetty , mutta tänä päivänä niitä on pakko noudattaa tarkemmin.
PS. Suosittelen vierailemaan sahalaitoksilla , jos tiaisuus siihen tarjotaan . Kasvattajankin on syytä tietää , mitä ominaisuuksia sahapuulta vaaditaan. Monien ajatukset tuntuvat vaativan päivittämistä .
Miettikääpä muuten aivan näin asian sivusta mistähän tämä meidän suorittava näitä ”tuotannollisen osaavuuden” sedimenttejä on keräillyt?
(Rungosta saattaa tosiaan lähteä monellekkin asiakkaalle osia mutta ei juurikaan pitäisi olla koulutukseenkaan liittyvää yleisinfoa suorittavalle taholle.)
Milloin muuten Jesse olet viimeksi käynyt sahavierailulla?
Tuota pienestä tukista tehdyn 4 parrun kuivausta suoraksi on tutkittu jonkin verran, en tiedä onko tulokset minkälaisia.
Suorittava portaalta hyvää ja informatiivista tekstiä. Hieman kommentteja ja jatkokysymyksiä:
”Jos puussa ei ole kahta-kolmea metriä enempää suoraa tai virheetöntä osuutta , menee kaikki kuituun oli apt-ohjelma mikä tahaansa.”
Kun mitoiltaan tukiksi riittävä pölli joutuu laatusyistä kuiduksi, annetaanko tietokoneelle raakkaauksen syy (kuten lenkous, oksikkuus, tms.), vai merkataanko pölli kuiduksi ilman raakkauksen syytä?
”Tarkennetaan vielä , että apteerausohjelmat eli ns hintataulukot ovat salaista tietoa. Niitä ei ole lupa luovuttaa kenellekään . Syykin on selvä . Niiden tulkitsemien oikein vaatii ammatillista osaamista ja kokemusta.”
Hmm, hieman epäilen että luovutuskiellon syynä on vain virhetulkintamahdollisuus. Olisikko mahdollista, että aptiohjelmasta voisi paljastua puun myyjän ja ostajan välinen eturistiriita katkonnan tavoitteissa?
”Yhdestä rungosta saattaa lähteä rungon osia neljällekin eri asiakkaalle . Apt-ohjelma jakaa rungon niin , että siitä saatava katkontatulos antaa korkeimman mahdollisen taloudellisen tuloksen . Kokenutkaan bittinikkari ei pysty arvioimaan apteerauksen oikeellisuutta ilman tuotannollista osaamista.”
Tarkennetaanko hieman näkökulmaa, tarkoittanet että korkein mahdollinen taloudellinen tulos puun ostajan näkökulmasta? Puun myyjän kannalta pystyn aivan varmasti laskemaan optimaalisen katkonnan rungosta kun tiedossa on puun strategiset mitat ja sopimukseen merkityt katkontamitat. Totta kai edellyttäen että runko on laadultaan riittävä.
”Tukkilistat , joihin katkotut pölkyt on tulostettuna pituus- ja läpimittaluokittain , voidaan luovuttaa metsänomistajalle , mikäli hän haluaa. Taitavat kuulua jopa mittaustodistuksen liitteisiin.”
Tukkilista ei mielestäni antaa apua aptin onnistumisen arvointiin vain hyvin karkealla tasolla. Jos lista olisi yksittäisen rungon tarkkuudella (ja lista olisi sähköisessä muodossa), se olisi todella hyödyllinen apuväline.
Edellisessä kommentissani viimeinen kappale jäi hieman kryptiseksi. Lause ”Tukkilista ei mielestäni antaa apua…” pitäisi olla ”Tukkilista mielestäni antaa apua…”. Kuvapalstalla viestejä ei näemmä editoimaan.
Ja vielä edellisessä viestissä ”ei näemmä editoimaan” pitäisi olla ”ei näemmä pysty editoimaan”.
Kahvia lissää…
Aloin basistiksi ja komppaan silenciota.
Uskoisin listojen olevan salaisia juuri tuon parhaimman taloudellisen tuloksen takia. Valitettavasti paras taloudellinen tulos tulee puun ostajalle eikä myyjälle. Vieläkö joku luulee, että puut katkotaan tarkasti tukiksi pystykaupoissa?
Jos metsäalalla olisi toimivaa edunvalvontaa, noi motolistat tulisivat alle vuodessa julkisiksi. MTK, herätys?
Käykääpä motossa katsomassa noita apti listoja ne löytyvät sieltä kun vain pyydätte. Ne ovat sähköisessä muodossa ja jos ymmärrätte niistä numerosarjoista jotain niin hyvä on. Siinä on tiettyjä lukusarjoja joilla ohjataan katkonnan painoarvoa.
Kuski ei varmaankaan ala niitä teille suomentamaan ja usein yhtiöiden ostomiehetkään eivät niistä ymmärrä mitään, Yhtiöillä on omat aptien kirjoittajat jotka rukaavat näitä numerosarjoja tai sitten tarvittaessa antavat ohjeita kuskeille numerosarjonen muuttammiseksi.
Olen aika varma että täällä palstalla monikaan ei ymmärrä tästä koodikielestä mitään ja sen vuoksi varmaan luulevat turhaan että ne sisältäisivät jotain salaista tietoa. Näinhän asia ei ole.
”silenciolle”
Tukiksi liian huonolaatuinen pölkky puidaan kuitukasaan ilman erillisiä selityksiä .Riittä , kun painaa kuitunappia ja pudottaa pölkyn kuitukasaan . Pölkky merkitään värimerkillä vain siinä tapauksessa , kun tehdään jostakin syystä kahta eri kuitulaatua .
Hintalistat laatii yhtiöllä erikoisammattilainen , joka koosta eri tahojen tarpeet ja painottaa hintalistan pituus/läpimittaluokkia kulloisenkin tilanteen mukaan . Kauppakelvotonta tavaraa ei haluta tehdä . Kuitenkin aptista löytyy minimiläpimittaluokka , johon viimeinen tukkipölli katkaistaan . Se ei kuitenkaan ole välttämättä lyhin hyväksytty mitta . Tämä aiheuttaisi valitettavasti joskus huteja , jos pölkky kapenee arvioitua nopeammin. Tällä kohtaa on ajateltu nimenomaan puunmyyjää.
Paras taloudellinen katkontatulos ostajan kannalta ei suinkaan ole pois puunmyyjältä . Tällä tavoin turvataan kyky maksaa puusta parempaa hintaa . Sopimaton katkonta pienentää tulosta ja pahimmassa tapauksessa lisää kustannuksia .. Sellupuuta ei kannata käyttää kiertoajelulla sahan pihalla huvin vuoksi . Tukki tukkina ja huonolaatuinen puu suoraan sellutehtaalle.
Valmistettava puurunko sisältää arvoltaan erilaisia osia . Katkontamatriisi kertoo , mikä yhdistelmä on arvokkain . Pienikin virhe katkonnassa voi johtaa isoon kokonaisarvon alenemiseen. Tilanne on sama , kun teurasruhon paloittelussa . Jos ruho katkaistaan väärästä kohtaa , voivat fileet mennä pilalle . Kenenkään etu ei liene tehdä fileistä jauhelihaa : )
Niinpä niin. Nämä kohteet ovat piensahojen urakoijien ”heiniä” ja he tekevät/teettävät tuollaisesta hyvin 35-40% tukkia. Ja tahkoavat vientilaadun tavaraa sahoillaan hekin. Kaiken huipuksi tekevät sitä kannattavammin kuin täysautomatisoidut suursahat.
Nyt Jesse on täysin kuutamolla piensahojen kohdevalintojen suhteen . Vain paraslaatuiset kohteet kelpaavat .
Tähän perustuu myös piensahojen hyvä maine tukinkatkonnassa . Hyvälaatuisilla kohteila on helppo pitää tukkiosuus korkeana.
Kuvan kaltaisille kohteille ei olisi markkinoita lainkaan ilman isoja toimijoita . Minkä järeämpää kuitupuu on , sen parempi.
Jos seasta löytyy jokunen laatuvaatimukset täyttävä tukki , on niille useampiakin käyttökohteita tarjolla . Jopa kuivaoksainen välitukki kelpaa esim hirsiaihioksi , jos pölkky on suora .
Tämän palstan puiden suurimmat laatuongelmat olivat monivääryys ja oksat . Tukkia niistä ei saanut millään ilveellä .
lainaus edeltä:
”Harvennettujen runkojen keskitilavuus oli 200 litraa ja tukkiosuus 15% ! Kertymää yli 100m3/ha.
..tuli muuten mieleen Svedu Petterin ajatukset . Niissä vähissäkin tekemissäni tukeissa voi olla sanomista laadun osalta. Näitä kohteita tulee tehtäväksi jatkossa enemmän ja enemmän . Yhden lajin menetelmä on monilla kohteilla ainoa vaihtoehto, Tukkia ei näistä aihioista pystytä taikomaan.”
Ja niinhän siinä sitten kävi , poikkeamapalaute tuli… suoraan koneeseen .
VAJAALAATUA 9,9%kuvan puista tehdyissä tukeissa.
Palutteen antaja oli asiakassaha….
….olisi pitänyt latoa kaikki raakasti kuitukasaan !
pvm. 17. 9.