Kesäkuussa 2012 itäneitä, pisimmät nyt 1.9m. Putki on lisätty kuvan taimelle tänä keväänä. Kasvupaikka merkitsee enemmän kuin putki joka toki suojaa rusakoilta. Kuvassa vasemmalla ja edessä päin on peltoa josta valuu ravinteita. Loiva etelärinne. Lämpöä pitää olla ja hyvää multaa. Hirviä tuossa ei vielä näytä kovinkaan paljon liikkuneen.
Kylvin samaan aikaan tammea huonommille kasvupaikoille ja pohjoisrinteelle. Kasvu on olematonta ja ovat noin 20-50cm eivätkä tule pärjäämään kuuselle jota kyseisille kuvioille istutettiin, poistuvat vähitellen raivauksissa tai jäävät alle
Nyt alkaakin sitten tammenkasvatuksen haasteellisin osa.
Jos talvella tulee reilummin lunta, rusakot ovat erityisen mieltyneitä syömään putkesta esiin tulevat latvat. Pitäisi laittaa talveksi jatkoputket latvojen suojaksi.
Täytyypä muistaa tuo. Suojaan koivuntaimikoita trico-hirvikarkotteella ja ajattelin kokeilla samaa myös näihin jos pitäisi rusakot kauempana. Joidenkin mukaan vaikutusta on vain hirvieläimiin?
Voithan toki tuon aineen tehoa kokeilla muutamalla tammella, mutta jatkoputki on ainakin varma suoja. Tuo viimeksi kasvanut tammen latva on maultaan rusakon suussa ylivoimainen muuhun tajontaan nähden. Kerran pihassa jopa nuori omenapuu ei kelvannut mutta lähellä ollut tammi kelpasi!
Jatkoputkea, tai ehkä verkkosuojus. Itse ostin metritavarana 120 cm korkeaa jyrsijäverkkoa, josta sitten katkoin sopivia pätkiä ja nippusiteillä päät yhteen. Taimien kasvaessa vastaavat tyvisuojukset siirtyy uusille kohteille. Toivon mukaan piisaa tuo korkeus, mutta saisivat metsästäjät kyllä aktiivisempia olla.
Onko tammenviljelijöillä kokemuksia siitä, miten paksu pitää puun olla, ettei tyven kuori enää tuholaisille kelpaa? Itse mitoitin nuo verkkosuojukset niin, että mahdollisen pienen lenkouden huomioon ottaen sopii puut kasvamaan kahdeksansenttisiksi verkon sisällä. Mahtaako piisata?
Kesäkuussa 2012 itäneitä, pisimmät nyt 1.9m. Putki on lisätty kuvan taimelle tänä keväänä. Kasvupaikka merkitsee enemmän kuin putki joka toki suojaa rusakoilta. Kuvassa vasemmalla ja edessä päin on peltoa josta valuu ravinteita. Loiva etelärinne. Lämpöä pitää olla ja hyvää multaa. Hirviä tuossa ei vielä näytä kovinkaan paljon liikkuneen.
Kylvin samaan aikaan tammea huonommille kasvupaikoille ja pohjoisrinteelle. Kasvu on olematonta ja ovat noin 20-50cm eivätkä tule pärjäämään kuuselle jota kyseisille kuvioille istutettiin, poistuvat vähitellen raivauksissa tai jäävät alle
Nyt alkaakin sitten tammenkasvatuksen haasteellisin osa.
Jos talvella tulee reilummin lunta, rusakot ovat erityisen mieltyneitä syömään putkesta esiin tulevat latvat. Pitäisi laittaa talveksi jatkoputket latvojen suojaksi.
Täytyypä muistaa tuo. Suojaan koivuntaimikoita trico-hirvikarkotteella ja ajattelin kokeilla samaa myös näihin jos pitäisi rusakot kauempana. Joidenkin mukaan vaikutusta on vain hirvieläimiin?
Voithan toki tuon aineen tehoa kokeilla muutamalla tammella, mutta jatkoputki on ainakin varma suoja. Tuo viimeksi kasvanut tammen latva on maultaan rusakon suussa ylivoimainen muuhun tajontaan nähden. Kerran pihassa jopa nuori omenapuu ei kelvannut mutta lähellä ollut tammi kelpasi!
Jatkoputkea, tai ehkä verkkosuojus. Itse ostin metritavarana 120 cm korkeaa jyrsijäverkkoa, josta sitten katkoin sopivia pätkiä ja nippusiteillä päät yhteen. Taimien kasvaessa vastaavat tyvisuojukset siirtyy uusille kohteille. Toivon mukaan piisaa tuo korkeus, mutta saisivat metsästäjät kyllä aktiivisempia olla.
Onko tammenviljelijöillä kokemuksia siitä, miten paksu pitää puun olla, ettei tyven kuori enää tuholaisille kelpaa? Itse mitoitin nuo verkkosuojukset niin, että mahdollisen pienen lenkouden huomioon ottaen sopii puut kasvamaan kahdeksansenttisiksi verkon sisällä. Mahtaako piisata?
Ihan sopivasti mielestäni mitoitit nuo verkot. Oma kokemukseni on, ettei tyviosa niinkään tuholaisia kiinnosta, mutta latvus sitäkin enemmän