Komeita, vanhoja honkia vanhan rantapolun varrella. Kauempana näkyvällä kesämökkitontilla ja tontin kahteen reunaan rajautuen on tehty pienialainen hakkuu, lähinnä harvennusta.
Komeita, vanhoja honkia vanhan rantapolun varrella. Kauempana näkyvällä kesämökkitontilla ja tontin kahteen reunaan rajautuen on tehty pienialainen hakkuu, lähinnä harvennusta.
vain ranta puuttuu
Onkos se aukko mökkiläisen tekemä vai onko naapurin isäntä aloittanut hakkuut siitä mökin vierestä?
Varmaan tulee lähivuosina lisää aukkoa. Senverran päätehakkuukypsältä puusto näyttää.
Ei ole mökkiläisen tekemä hakkuu. Mökkitontin reunoilla on naapuri harventanut varovasti hyvin pieneltä alalta. Kuutioita tuskin kovin paljoa on kertynyt.
Vähän kun Saimaan rantoja, tai miksei Puulankin. Jyrkkä pudotus veteen ja männikköä. Rantametsiä ei kannatakkaan kovin ronskisti käsitellä, aukko alkaa kyllä äkkiä laajenemaan myskyn sattuessa kohdalle. Mänty kestää tosin vähän paremmin, kuusikko on sitten käsiteltävä hyvinkin varovasti.
Tämä on Höytiäisen rantamaisemaa. Siellä tehtiin v.1859 se kuuluisa vedenpinnan lasku, jossa järven pinta-ala supistui kolmasosaan entisestä.
Samanlainen järvenlasku on tehty Puulalla 1830-luvulla, vähän vain hillitymmällä tavalla mitä Höytiäisellä. Vanha rantapenkka löytyy parinsadan metrin päästä saunarannasta. Maisema ei sillä kohdalla ole tämän näköistä vaan alavaa ja tasaista savikkoa. Ison Puulan puolella taas rannat ovat hyvinkin jylhiä ja äkkisyviä. Saimaata ei nyt ole kukaan tainnut uskaltautua laskemaan, mitä nyt Lappeenrannassa löytyy tämä Pontuksen kaivanto. Saattoi olla ihan onni ettei sen aikaiset suunnitelmat onnistuneet.
Ps. En tiedä tarkoititko Miisu Äitsaarta. Tää kuva on kyllä justiinsa kun sieltä.
Kuva on siitä kesämökkitonttimiljööstä, josta on pitkähkö keskusteluketju Muuta metsästä -osiossa, tällä hetkellä sivulla kaksi, otsikolla ”Luvaton puunkaato… jne”. Keskustelijat ovat kaivanneet siellä kuvamateriaalia. Ylläoleva kuva on napattu kohteesta jokamiehen retkeilyreissulla kuukausi sitten. Lumi ei estänyt tekemästä tiettyjä johtopäätöksiä, vaikka paikalla suoritetusta hakkuusta onkin kulunut jo lähes kaksi vuotta.
Kovin vähän tuosta kuvasta kyllä näkyy mitään hakkuuseen edes viittaavaa.
Jaa, siinä tapauksessa vedän puheitani käsittelyn ronskiudesta takaisin. Kuvan perusteella en pysty kantaa ottamaan, se vaatisi jo paikan päällä käymisen. Pinta-alansa puolesta hakkuu on kyllä rantamaisemiin käypäinen. Noin yleisesti ottaen sen uskallan sanoa, että rantatontti rakennettuna tai ilman on alue, minne ei mennä ilman maanomistajan lupaa.
Siellä oli siis tehty pienialainen harvennushakkuu kesämökkitontin ympäristössä. Vain muutaman aarin kokoinen paljaaksihakkuu oli sijoitettu mökkitontin tuohon reunaan, joka häämöttää kuvan taustalla tästä katselukulmasta. Tonttia oli rusikoitu ja harvennettu siinä samalla sekä käytetty läpikulkuun puuta pois ajettaessa. Maaston muodot latistuvat jonkin verran valokuvassa, mutta rinteen viettävyys kohti järveä on melkoinen. Motokin oli kertoman mukaan luisunut rinnettä alas niin, että kaivinkone oli pitänyt kutsua avuksi. Tästä kuvasta näkee myös sen, millaisesta puustosta hakkuussa oli kysymys: puut kelpasivat pylväiksi.
Kyllä sielä sitä rytöä oli ja jäi.Varmaan mukava ötököiden kanssa asustaa.
Komeaa hongikkoa,kesämökki kuumottaa metsänsiimeksessä.En olisi ikipäivänä arvannut kuuluisaksi,raiskahakatuksi tonttimiljööksi.Kuvassa mökki metsän keskellä,taivas sinisenä siintää puiden yläpuolella.
Palijo on ollu meluva tyhyjästä, hintoihisa on puut tullunna.
Omistajan oisin olluna tytyväinen tuloksheen.
Etpä ilenny tontista kuvaa laittaa.Nimittäin kuvan laittaja.
Nimimerkki oikeudenmukaistako, joka alun perin toi tontinraiskausasiansa Metsälehden keskustelupalstalle asiantuntijoiden arvioitavaksi, on useaan otteeseen sanonut, että ”kaikkea emme ole voineet kertoa”. Tiedonhaluisimmat ovat näin ollen ottaneet asioista itse selvää. Oikeudenkäynti oli julkinen ja jokamiehenoikeudella voi samota maastoissa. Maastokäynti herätti edelleen kysymyksiä, joihin vastausta tuskin tulee. Poliisitutkinnasta kertovat kulkuesteet tontin reunoilla ja punaisin kepein merkityt puiden paikat olivat kyllä valokuvauksellinen, jopa sotaisa näky. Minun asiani ei ole kuitenkaan niitä kuvia julkistaa.(kappalejako) Vanha rantametsä on näyttävän näköistä niillä muinaisilla rannoilla ja maaston muodot vain lisäävät näyttävyyttä. Tämän tyyppisillä kohteilla pitäisi tosiaan pidättäytyä ”ronskeista” metsänkäsittelyistä. Sanomattakin on selvää, että kesämökkien tonteille ei mennä luvatta touhuamaan. Nyt oli kuitenkin menty. Ja mikä kummallisinta, tuo hakkuu oli melkeinpä huomaamaton muualla mökkitontin ympäristössä, jossa se oli toteutettu lähinnä harvennuksena – vain pieni aukko rajautuen mökkitontin etelä-kaakkoisreunaan (kuvassa katsojaan päin). Arvelisin, että puuta poistettiin kokonaisuudessaan noin puolen hehtaarin alalta mukaan lukien kesämökkitontin 2200 m2, joka siis paljastettiin työkoneille sopivaksi sekä harvennettiin siinä samalla. Tontin omistajat eivät tienneet mitään näistä toimenpiteistä, ennen kuin oli myöhäistä. Kun he viimein tiedon saatuaan kiiruhtivat paikalle, oli puutavara ajettu pois ja hakkuutähteet tervehtivät tulijaa. Lopun tiedätte: piti mennä oikeuteen ottamaan miehistä mittaa. (kappalejako) Sinisenä siintävää taivasta eivät pylväspuunkolistajat pystyneet viemään. Taivas ei muutenkaan ollut varkaille suopea. Kesämökkitontin omistajia kohtaan osoitettu vähättelevyys ja ylimielinen öykkäröinti loppuivat oikeussalissa lyhyeen. Niinpä istuntokäsittelyn ohessa kiireellä puserrettu sovinto hammasten kiristystä aiheuttaneine tuhtine rahakorvauksineen oli ainoa mahdollisuus selvitä ilman rangaistuksia.
Mottimäärältään pieniksi jäävät leimikot ovat hankalia. Ostomiehet eivät välttämättä edes käy vilkaisemassa tällaisia leimikoita, luotetaan vain karttaan ja motokuskin vaihtelevissa olosuhteissa tapahtuviin arvioihin. Itse olen joutunut aikanaan sahan kanssa kuviolle, missä ainoa nauha näkyi arvioidulla laanipaikalla. Sen verran oli paikallistuntemusta, että tiesin ainakin neljän maanomistajan maiden osuvan noille alueille. Lumen alta ei pyykkejäkään kannattanut kaivella. En kyllä sahaakaan käyntiin nykäissyt vaikka sanomistahan siitäkin tietysti sai. Lopulta nauhat sitten ilmestyivät. Onneksi tämä kuvan tapaus tuli ratkaistua ja korvaukset sovittua. Aiheutettua maisemanmuutosta rahakaan ei valitettavasti miksikään muuta vaikka aikaamyöten jäljet pehmenevät.