Katoksella olevat ruokintapaikat on Metsäkauriille.
Pyörivät tuossa piha-alueella ja rapsuttelevat lumenkin alta ravintoa.
Olemme seuranneet; kaksi erillistä laumaa liikkuu.
Urokset on sarvettomia, ovat sarvensa pudottaneet viimevuoden puolella.
Näin kireillä pakkasilmoilla, ravinnon lisäsaanti ruokintapaikoilla auttaa selviytymään talvesta.
Arkojahan ne on; eilen sain kuitenkin kuvattua ja muutaman videonpätkänkin sain taltioitua.
Juu, näitä pyörii ympärillä koko ajan. Muuten mukavia kun jättäisivät vielä lehtikuuset ja mansikat rauhaan. Arkojahan nämä ovat mutta uteliaita myös. Keväisin halkorantteella kauriit käyvät yleensä päivittäin lukemassa kalikat kahvitauon aikana. Pihassa piipahtavat myös hyvin usein.
”Aukusti”
Kyllähän luonnon eläin syö nälkäänsä kelpaavaa ravintoa.
Nyt kun olemme seuranneet; niin lunta kaapivat ja syövät viimekesän heinäkasvustoa.(samalla saavat nestettä lumesta ja jäätyneestä heinästä).Eivät juo talvella juurikaan mitään.
Kuiva heinä(osan laitamme hangelle, jotta saavat nestettä) ja kauranjyvät ovat herkkua.
Tietty vois tarjota porkkanaa ja omenaakin mutt'(pakkasella jäätyvät eikä käy kaupaksi).
Voihan se olla, että kauriit käyvät etsimässä eväänjatkoa tai sitten ne ovat jo niin tottuneita ihmisiin. Koneita nämä eivät pelkää. Mökkitraktorilla voi ajella parin-kolmenkymmenen metrin päästä ilman mitään hämminkiä. Vanhat ladot ja puuliiteri tuntuvat olevan mieleisiä paikkoja talvella.
Moottorin ääntä eivät eläimet yleendä pelkää. Siksipä eräs naapuri kertoman mukaanlaittoi moottorisahan kiinni reppuunsa ja käynnisti sen nähtyään teriparven kauenpana. Käveleskeli sitten kaikessa rauhassa parven lähelle ja ampui siitä yhden ukkoteeren perheen huomista teerisoppaa varten.
Kertoivat myöskin tratorimiehen pitäneen asetta mukaaan metsätöissä ja ampuneen traktorin käydessä itselleen lintupaistin ainekset.
Eräs isäntämies kertoi kuljettaneensa luodikkoa mukanaan ollessaan ajamassa paperipuita, eli silloisia pöllejä ja sulleja jokirannan lanssiin uittoa varten. Sitten illan jo alkaessa hämärtyä hän ajeli tuttua tietä kotiinpäin ja pysäytti hevosen siinä tietyssä männikössä, jossa oli koppeloparven pitkäaikainen yöpymispaikka ja ampui aina siitä yhden linnun itselleen. Kun parvi oli suuri niin jatkuva verotuskaan ei vielä romahduttnut lintukantaa. Eikä se savottakaan kestänyt viikkokausia.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Katoksella olevat ruokintapaikat on Metsäkauriille.
Pyörivät tuossa piha-alueella ja rapsuttelevat lumenkin alta ravintoa.
Olemme seuranneet; kaksi erillistä laumaa liikkuu.
Urokset on sarvettomia, ovat sarvensa pudottaneet viimevuoden puolella.
Näin kireillä pakkasilmoilla, ravinnon lisäsaanti ruokintapaikoilla auttaa selviytymään talvesta.
Arkojahan ne on; eilen sain kuitenkin kuvattua ja muutaman videonpätkänkin sain taltioitua.
Juu, näitä pyörii ympärillä koko ajan. Muuten mukavia kun jättäisivät vielä lehtikuuset ja mansikat rauhaan. Arkojahan nämä ovat mutta uteliaita myös. Keväisin halkorantteella kauriit käyvät yleensä päivittäin lukemassa kalikat kahvitauon aikana. Pihassa piipahtavat myös hyvin usein.
Kiinnostaneeko kauriita polttopuissa mahdolllisesti oleva luppo, naava ja jäkälä, jota varisee puita käsiteltäessä maahan?
Tiaiset ja pohjantikka ovat meidän puukasoissa usein etsimässä syötävää.
”Aukusti”
Kyllähän luonnon eläin syö nälkäänsä kelpaavaa ravintoa.
Nyt kun olemme seuranneet; niin lunta kaapivat ja syövät viimekesän heinäkasvustoa.(samalla saavat nestettä lumesta ja jäätyneestä heinästä).Eivät juo talvella juurikaan mitään.
Kuiva heinä(osan laitamme hangelle, jotta saavat nestettä) ja kauranjyvät ovat herkkua.
Tietty vois tarjota porkkanaa ja omenaakin mutt'(pakkasella jäätyvät eikä käy kaupaksi).
Voihan se olla, että kauriit käyvät etsimässä eväänjatkoa tai sitten ne ovat jo niin tottuneita ihmisiin. Koneita nämä eivät pelkää. Mökkitraktorilla voi ajella parin-kolmenkymmenen metrin päästä ilman mitään hämminkiä. Vanhat ladot ja puuliiteri tuntuvat olevan mieleisiä paikkoja talvella.
Moottorin ääntä eivät eläimet yleendä pelkää. Siksipä eräs naapuri kertoman mukaanlaittoi moottorisahan kiinni reppuunsa ja käynnisti sen nähtyään teriparven kauenpana. Käveleskeli sitten kaikessa rauhassa parven lähelle ja ampui siitä yhden ukkoteeren perheen huomista teerisoppaa varten.
Kertoivat myöskin tratorimiehen pitäneen asetta mukaaan metsätöissä ja ampuneen traktorin käydessä itselleen lintupaistin ainekset.
Eräs isäntämies kertoi kuljettaneensa luodikkoa mukanaan ollessaan ajamassa paperipuita, eli silloisia pöllejä ja sulleja jokirannan lanssiin uittoa varten. Sitten illan jo alkaessa hämärtyä hän ajeli tuttua tietä kotiinpäin ja pysäytti hevosen siinä tietyssä männikössä, jossa oli koppeloparven pitkäaikainen yöpymispaikka ja ampui aina siitä yhden linnun itselleen. Kun parvi oli suuri niin jatkuva verotuskaan ei vielä romahduttnut lintukantaa. Eikä se savottakaan kestänyt viikkokausia.