Hakkuuohjeessa luki ”muu harvennus”. Onneksi tavaralajiluettelo oli asiallinen ja sisälsi vain niitä lajeja , joita tästä materiaalista saa aikaiseksi. Joillakin palstoilla tavaralajiluettelosta on löytynyt kaikki mahdolliset lajit ja on tullut tunne , että on eksynyt väärälle kuviolle puuta korjaamaan . Syy moiseen lienee , että on nojauduttu päivittämättömän mt.suunnitelman tietoihin käymättä palstalla .
Tässä näkyy Suomen nykyisten taimikoiden
tulevaisuus .
Tätä aluetta ei suinkaan ole raivattu . Sen työvaiheen on hoitanut luonto . Monien koivikon alle kaipaamaa kuusentaimikkoa on syntynyt vain harvakseltaan ja aukkopaikat ovat isoja . Keskitilavuus poistettujen puiden oslta tällä kohtaa oli tasan 100 litraa . Vaihteluväli 40- 250 litraa . Lahoprosentti keikkui 30-40%:n paikkeilla . Mutkia ja haarottumista 3 metristä ylöspäin esiintyi yleisesti . Puut kasvoivat enimmäkseen tiheissä ryhmissä ja kiinni tosissaan .
Toisella tätä lähellä olleella kuviolla ”kuusettuminen ” oli onnistunut paremmin . Koivut sitävastoin olivat tätäkin kehnompia. Monihaaraisten koivujen keräily kuusten seasta aiheutti runsaasti vaurioita jäävään puustoon.
Korjatun puutavaran laatu arveluttaa . Polttolaitos olisi oikea osoite.
Onhan siinä runkolukua,oikea raippahakkuu,puuhapalsta.
Onneksi on edes raivattu. Meillä tuppaa tuossa olemaan vielä parin metrin kuusi, leppä tai paju pöheikkö.
Näyttäähän tuollakin kuusta joukossa olevan.
Koivun määrähän on kovassa kasvussa juuri tämän takia. Nytten kun meidän metsät venäläistyvät niin kohta ei tarvii valittaa, että Venäjältä tuodaan puuta paikkaamaan kotimaan vajetta. Miten Suomi pääsee ilmastotavoitteisiin kun kakkua pitäisi syödä ja säästää samaan aikaan. Kehityksen pitäisi kulkea siihen suuntaan, että pinta-aloilla kasvatettaisiin entistä enemmän puuta eikä Venäläistymiseen. Päätöksentekokyvyn halvaantuminen hoitamattomuuden suhteen on kansallinen tragedia.
Venäläistynyt on myöskin meidän konemiehet. Venäjällä on itkijämummoja, meillä on itkijäkonemiehiä.
Energiapuu palsta.
Jos kyseinen kohde raivattu, Niin on tehty huolimattomasti, meillä päin tuollaisista kohteista kone kaikkoa heti. Jos ei ole energia kohde, myyntipuuna liikkaa räippää jotka joutaisi pois.
Metsänvartijan linjoilla eli puhtaasti energiapuukohde jossa toimisi Fixterin paalaus erinomaisesti.
Raivaussaha tuossa toimisi erinomaisesti…
Kuva pettää. Ei enää mitään asiaa raivaussahan kanssa . Moottorisaha on eri juttu .
Nyt on sitä jessen fixeri metsää.
Puiden tekninen laatu saattaa olla kapalointivehkeen suurin ongelma tällä kohteella . Haarat ja mutkat ovat myrkkyä
sillekin .
On sanottava suoraan , että ”hävikki” oli ennätysluokkaa tällä palstalla perinteisilläkin vehkeillä. Karsintaterät sukelsivat ”pintaa syvemmälle” ennen , kun pöllin kuutiointi oli mahdollista . Lumppi lensi kauas hankeen eikä leikkauskohdasta eteenpäin tullut enää täysimittaista kuitua . Puu haaroittui sopivasti vähän ennen lyhintä kuidun katkaisumittaa.
Tuo mutkainen puu on varsin haastava karsittava . Jos onnistuu syöttämään rungon ehyenä katkaisukohtaan on mahdolliseti osuttu kasvamaan jätettäväksi aiottuun puuhun.Mutka rungossa heittää karsittavan pölkyn tyveä helposti metrin suuntaan tai toiseen . Toisaalta , jos runko leikkautuu yllättäen mutkasta poikki , lentää leikkautunut lumppi montakin metriä leimaten mennessään eteensä osuvan rungon. Konetta kohti ei edes uskalla ajatella rungon karsintaa. Kosmeettisten tai vakavampien ongelmien riski on liian korkea.
Vai että 100 litraista puuta, laitappa tuosta ”jälkeen” kuva…
Kyseinen lukema oli luettavissa koneen työajanseuranatatiedoista. Muutaman litran heittoja oli eri päivinä sadan litran molemmin puolin .
Jäävän puuston tilavuus on lunnollisesti suurempi .
Kuva tulee , mutta pikkuisen haastavammasta kohtaa
leimikkoa .