Tämä on 12v sitten istutettu. Pohjat mt-omt, mutta kivisiä. Sijainti Keski-Suomessa. Perkaus tehtiin 2008-2009. 10ha ei kaipaa toista raivausta, mutta noin 10ha alalle sen teen/teetän tänä keväänä. Jos taimikonharvennuksen jättäisi nyt tekemättä, niin jonkinmoinen energia/ ainespuu harvennus olisi edessä ehkä 12-15 kuluttua. Ihan kohtuullinen kuusikko jäisi jäljelle. Kiertoaika pitenisi kuitenkin ainakin 10v. Nyt kun teen taimikonharvennuksen, niin ensi/ainoa harvennus 15 kuluttua viimeistään. Silloin kertyy jo tukkiakin. Ensimmäinen perkaus (=kaikki lehtipuu alas) oli kuitenkin se tärkein.
Ilman muuta uusinta raivaus. Koivua vain reilusti kenttään. Vielä ei ole koivut päässeet ylispuiksi joten hyvä taimikko tulossa. Jos e-puu vaiheeseen odottaa niin koivut ehtivät piiskamaan kuuset huonoon kuntoon. Kasvutappiota tulee sen jälkeen ja toipuminen kestää vuosia, jos koskaan.
Niinpä, se suurin virhe oli se ensimmäisen koivikon alasajo. Tuota ei enää kannata kyllä kasvattaa. Nyt tekisit siitä ekasta koivikosta koiivukuitua jo. Eikä noin rääppä kuusikko olisi vielä edes huomannut että päälläkin jotain on kasvanut.
Kuuset 12-vuotiaita. Koivutuppaat (vesoneet) 5-vuotiaita. Tosiaankin, mikä olisi koivun mitta ja laatu, jos alkuperäinen luonnontuote olisi saanut kasvaa estoitta puskittumatta tähän päivään. Ainakin hyvää hellapuuta olisi ollut otettavissa, ja kun kyseessä on kohtalaisen kookas ala (20 ha), sitä (hellapuuta) olisi riittänyt myydä asti!
Kisi oivaltanut asian juuri kuten se onkin. Eli tavaraa olisi tullut nin helkutisti jo vaikka myytä. Onko ajoura siinä mikään valtaisa ongelma kun ei aivan valtatietä tuo ylispuuston poisto sentään tarvitsisi.
On se kyllä jännää tuo ”metsän kasvatus”. Siihen saa uppoamaan ainakin aikaa ja vaivaa. Tuossakin kohteella on tulossa vielä 10 ha:n UUSINTAraivaus ja siis kuusten harvennus (maahanko ne poljetaan?). Harmittavaa sekin, että kalliit taimet on istutettu ja hyvin lähtivät kasvuunkin, ja nyt sitten pitää harventaa, että pääsee joskus nauttimaan tuottoisasta ensiharvennuksesta!
Oliko tässä aiemmin koivuvaltainen metsä? Näyttäisi koivu niin hanakasti ottautuvan – ja taustalla komeileva jättöpuukin taitaa olla koivu.
Nimenomaan sillä raivauksella annetaankin tilaa niille istutetuille kuusille. On järetöntä koivulla kurittaa nyt kalliisti istutetua metsää. Jos ensiharvennus olisi myöhästetty olisivat kuuset jääneet varjoon ja kasvu olisi tyrehtynyt. Jos kerta on rahaa ja aikaa käyttää taimien istutukseen niin miksi siitä ei otettaisi maksimi hyöty käyttöön.
Tänään hakkasin just 1,1 ha ylispuuksi muodostunutta koivikkoa josta ensimmäistä raivausta oli myöhästetty ja jätetty koivua liikaa, Kyllä siinä taimet saivat siipeensä ja ajourissa polkeentui melkoinen määrä hyviä taimia joista oikealla metsänhoidolla olisi saatu vähän myöhemmin kuitua. Nyt ne ovat polkeentuneet maahan. Järetöntä touhua.
Nyt menee iloisesti sekaisin käsitteet perkaus, raivaus, harvennus ja ensiharvennus – Petelläkin.
Ymmärrän niin, että Pete aikoo nyt tulevana suvena harventaa tuota kuusentaimikkoaan, että saa aikaistetuksi varsinaista ensiharvennusta. Eli eikö kalliisti maksetut, istutetut ja hyvin kasvaneet ylimääräiset, harvennettavat kuusentaimet mene ikäänkuin hukkaan?
jees miehen kanssa samoilla linjoilla. tehdään kuusen taimikkoon raivaus ja jätetään elinkelpoiset raudukset kasvamaan ja kerätään kuituna pois. parhaat saa jäädä lihomaan tukiksi, näin tehden voi vielä saada itsekkin pienen tilin laittamalleen ”sijoitukselle”. lapset voi tapella perinnöistään myöhemmin. perintö maissa voi ajatella toisinkin
Muista nyt sinäkin metsuri motokuski ettei niitä kaikkia kuusia kuitenkaan kasvateta. On niissä varaa tärvellä osa. Toki iso moto on noissa puuhissa huono kalu mutta aivan kelpo homma kasvattaa koivu päällä ja hakata kevyellä kalustolla. Itse juuri iltaisin ja viikonloppuisin sitä teen. Eikä moottorisahatyönä kyllä putoa yhtään kuusen latvaa tähän aikaan vuodesta jos vain haluaa vähän katsoa kaatoja. Enkä sano ettei se motokin niitä pois saa mutta itse metsänomistaja saa kyllä todella hyvän työpalkan itse tehden.
Taimikonharvennus tarkoittaa minun katsannossa viimeistä käyntiä taimikossa ennen kaupallista ensiharvennusta. Kieltämättä terminä se on varmaan sopivampi kylvömänniköihin. Tässä tapauksessa taimikonharvennus tarkoittaa sitä, että taimikkoon jää käsittelyn jälkeen max 2000 runkoa hehtaarille. Istutustaimiin ei kosketa, mutta luontaiset kuusitihentymät pääosin poistetaan. Niitäkin tällä palstalla on. Raudusta ja mäntyä jää paikasta riippuen 200-300kpl/ha lähinnä aukkopaikkoihin. Niitäkin on.
Minusta ihan kohtuu pienitöinen kuusikko jos keskimäärin 1,5 raivausta täytyy tehdä. Molemmat nopeatöisiä niin, että vesakkoa voi kaataa niittämällä ohjailematta. Ammattilainen niittää 1ha päivässä, itse en pääse puoleenkaan.
Tässä päästään ensiharvennukseen alle 30 vuodessa. Siinä poistuma 60-70 mottia/ha. Ja kaikki on ainespuuta, pieni määrä myös tukkia. Latvat ja oksat jäävät ravinteiksi jääville puille. ”energiaharvennukseen” pääsisi varmaan jo 25 vuodessa. Senkin edellytys olisi yksi raivauskerta. Poistuma ehkä 50 mottia.
Eli viisi vuotta ”aikaisemmin” energiapuuharvennus. Siinä poistuman keskihinta alle 10€ / motti. Korjuuseen ei tukea reilun 10v kuluttua enää makseta, siitä olen varma. Ensiharvennuskuusen osalta ei hintaodotus kovin korkea ole myöskään. Taatusti kuitenkin useita euroja/motti energiapuuta enemmän.
Poistuman keskikoko (litraa/runko) on todennäköisesti moninkertainen kuin energiaperkauksessa. Ja voihan sen laskeakin. 70mottia / 1000kpl = 70litraa. Verrokkina energiapöheikkö 60mottia / 3500kpl = 17 litraa. Ja tuossa esimerkissäkin yksi raivaus 5000kpl/ha tiheyden oletuksena.
Entä sitten palstan arvo hakkuun jälkeen?
1,5 kertaa raivatulla palstalle on ensiharvennuksen jälkeen tukkiprosentti 20-30. Kasvu jatkuu 15mottia/vuosi tasolla seuraavat 20-40 vuotta. Kasvu on ensiharvennuksesta lähtien tukkia. Toista harvennusta ei välttämättä tarvita, eli vähemmän tuhoja.
Energiaharvennettu? Vaikeampi sanoa. Jos sinne on istutettu kuuset aluksi, niin sitten se on solakkaa kuusikkoa. Tuuli ja lumituhoja tulee aluksi enemmän. Ja edelleen toisen harvennuksen jälkeen. Toisessa harvennuksessa poistuma on pääosin kuitua edelleen. Ellei sitten yläharvenna ja siirrä päätehakkuuta vielä ainakin 10 vuodella.
En ymmärrä kuusen tai minkään puulajin istuttamista jos tarkoituksellisesti ne jätetään luontaisen puuston alle ja kiertoaikaa pidennetään ainakin 10 vuotta. Miksi istuttaa ollenkaan jos aikoo toimia näin?
Tutustuin palstan kun siinä oli 5v kuusentaimikko. En ole nähnyt edellistä sukupolvea. Naapuri kertoi, että ”siinä ol ikään hakkaamaton kova mettä”. Tuolla määrittelyllä metsä oli ”sitä tai tätä”. Kannoista päätellen puusto ei ole ollut erityisen järeää. Rajoilla piikilangat osin vielä näkyvissä kiviä vasten. Jonkinmoista metsälaidunnusta historiassa, tuskin kaskeamista, on niin kivistä. Kiviraunioita ei näy.
Ai niinkö? Kuusen taimet on siis edellisen omistajan istuttamat ja sinä Pete päätit pistää asiat kuntoon. Varmasti hyvä tulee noinkin, en halua moittia.
Joskus vaan säälittää, kun näkee luonnon pyyteetöntä antia hyljeksittävän ja monotonistettavan metsät yksitoikkoisiksi puuhalmeiksi.
Aika paljon Petellä kuitenkin puhdasta olettamaa joka sitten ajanoloon voi olla todella aivan muuta. Kisin kanssa samaa mieltä etten ole mikään näitten tylsien monometsien ihannoija myöskään. Jos laiduntausta lahopaskan metsikön kasvatus iso riski myös. Olisin senkin vuoksi ohjaillut jopa paljonkin sekametsän suuntaan.
Luonnon pyytetön anti on tässä tapauksessa tarkoitus hyödyntää aukkopaikoissa ja sekoituksena ihan siellä kuusikon sisälläkin. Enemmin jätän kuitenkin hyvän männyn pystyyn. Niissä riittää potkua ja tukkiprosentin kasvua kiertoajan loppuun asti. Laholla pelotellaan ja ihan hyvä niin, mutta selvää hysteerisyyttäkin sen suhteen tuntuu ilmenevän. Yhtään tutkimusta lahon leviämisestä istutuskuusiin, varsinkin nopealla kierrolla kasvatettaviin, en ole nähnyt. Alikasvoksen osalta asia on selvä.
Istuttaako jeessi enää ollenkaan kuusta kuusen kasvupaikoille? Jo istuttamiensa osalta on tullut selväksi, että jeessin hoitoketjuun kuuluu ensin korjata energiapuusato istutuskuusikon päältä. Tässä en näe mitään järkeä. Istutusinvestoinnille ei saa tuolla ketjulla tuottoa. Asioita pitää tietysti harkita aina kulloisessakin hetkessä. Jos virhe on jo tapahtunut ja lehtipuu on vallannut kuvion, niin voi olla perusteltua kasvattaa lehtipuustoa vielä pitempään ja korjata sitten energiaksi. Niin kauan kuin asiaan voi vaikuttaa ja on mahdollisuus kohtuuhintaiseen perkaukseen ja taimikon harvennukseen niin ne kannattaa tehdä. Erityisesti ne kannattaa tehdä vaikka myöhässäkin jos on mahdollisuus omatoimisuuteen.
En ole huomannut, että ” Hinta senkun tukilla kuihtuu”. Kuitupuun ja energiapuun kysynnän ja hinnan ja osalta tällaisia merkkejä on kuitenkin nähtävissä.
Pete, kiitos runsaista ja kattavista lisukkeista. Typistetty tekstisi tuolla aloitussivulla antoi aiheen epäillä, että luonnon pyyteetöntä antia taas haaskataan. Toivon menestystä ponnistuksillesi!
Luulenpa, että taimikkosi paikalla on ollut muinoin, siis ennen aukoksi hakkuuta, jonkin sortin jatkuvan kasvatuksen metsä, jossa ehkä karjakin sai kuljeskella kesäisin. Puita poimittiin sitä mukaa kuin poimittavaa järkevästi syntyi. Sitäköhän naapuri tarkoitti ”kovalla metsällä”? Näin ollen mitään jättiläiskantoja ei alueelta löydy.
Kuusta on turha istuttaa kun sitä saa ihan tilaamatta lehtipuuston alle. Olen vielä jalostanut ylispuun kasvatuksen sikäli paremmaksi että hybridihaapahan kasvaa vielä nopeammin päältä pois. Eli saadaan koivua järeämpää lehtipuuta eli kuutioita enemmän ja kuusikko kerkiää silti hyvin vauhtiin mukaan H-haapa on sikälikin parempi kun sillä on jäykempi ”ruoto” eli se ei elä niin paljon kuin koivu tuulessa. Saa huoletta kasvattaa aluspuuston vielä ylikin alaosan oksien.
En pyri kasvattamaan edelleenkään energiapuuta. Olen nytkin tehnyt kuitua koivusta ja poltinpuuta itselle latvuksista.
Jeessi aina, aivan oikein, painottaa nopeaa tilintekoa. Meitä erottaa jeessin kanssa se, että minua kiinnostaa tilin nopeuden lisäksi myös tilin suuruus.
Tällä palstalla nopeimman tilin tekee kun sen myy pohjineen pois. Miten palstalaiset hinnoittelee kertaalleen tiheyteen 5000kpl/ha raivatun luontaisesti aukkoiseksi uudistuneen palstan? Haapaa, hieskoivua ja rauduskoivua suht tasaisesti. Kuusta siellä täällä tihentyminä. Merkittävät hirvituhot haapojen, mäntyjen ja koivujen osalta. Pinta-ala 20ha pääosin mt-pohjaa, ei suota muutamaa pientä kosteampaa notkelmaa lukuun ottamatta (yhteensä noin 1ha). Energiaharvennuskaan ei olisi mahdollista vielä moneen vuoteen.Jos kuitua haluaa, niin odotusaikaa ainkin 10v.
Entä sama palsta viljeltyä kuusta tiheydessä max 2000kpl/ha, valtapituus 5m 10ha osalta ja 7m 10ha osalta. Seuraavan käsittely ensiharvennus 15v päästä Mitä olisitte valmiita maksamaan ja mitä markkinoilla maksettaisiin tästä palstasta?
Sijainti Keski-Suomessa, tieyhteys hyvä, ei rantaa tai rakentamispotentiaalia.
Vielä pienenä reunajatkohuomautuksena että minunkin tapaani kuuluu taimikon varhaisperkaus, myös lehtipuulla. Ja myöhemmin kuin virallinen mantra koska haluan hiukan nähdä myös kasvukelpoisuuden ja rungon kunnon ettei jää hirvien raiskaamia.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Oletko kiivennyt puun latvaan ottamaan kuvan?
Tämä on 12v sitten istutettu. Pohjat mt-omt, mutta kivisiä. Sijainti Keski-Suomessa. Perkaus tehtiin 2008-2009. 10ha ei kaipaa toista raivausta, mutta noin 10ha alalle sen teen/teetän tänä keväänä. Jos taimikonharvennuksen jättäisi nyt tekemättä, niin jonkinmoinen energia/ ainespuu harvennus olisi edessä ehkä 12-15 kuluttua. Ihan kohtuullinen kuusikko jäisi jäljelle. Kiertoaika pitenisi kuitenkin ainakin 10v. Nyt kun teen taimikonharvennuksen, niin ensi/ainoa harvennus 15 kuluttua viimeistään. Silloin kertyy jo tukkiakin. Ensimmäinen perkaus (=kaikki lehtipuu alas) oli kuitenkin se tärkein.
Ilman muuta uusinta raivaus. Koivua vain reilusti kenttään. Vielä ei ole koivut päässeet ylispuiksi joten hyvä taimikko tulossa. Jos e-puu vaiheeseen odottaa niin koivut ehtivät piiskamaan kuuset huonoon kuntoon. Kasvutappiota tulee sen jälkeen ja toipuminen kestää vuosia, jos koskaan.
Taas kerran Peten kanssa samaa mieltä. Hyviä teerikoivuja muutama jätetty.
Niinpä, se suurin virhe oli se ensimmäisen koivikon alasajo. Tuota ei enää kannata kyllä kasvattaa. Nyt tekisit siitä ekasta koivikosta koiivukuitua jo. Eikä noin rääppä kuusikko olisi vielä edes huomannut että päälläkin jotain on kasvanut.
Kuuset 12-vuotiaita. Koivutuppaat (vesoneet) 5-vuotiaita. Tosiaankin, mikä olisi koivun mitta ja laatu, jos alkuperäinen luonnontuote olisi saanut kasvaa estoitta puskittumatta tähän päivään. Ainakin hyvää hellapuuta olisi ollut otettavissa, ja kun kyseessä on kohtalaisen kookas ala (20 ha), sitä (hellapuuta) olisi riittänyt myydä asti!
En kyllä uskaltaisi tehdä minkäänlaisia ajouria 12-vuotiaaseen kuusikkoon. Koivut koivikosta.
Kisi oivaltanut asian juuri kuten se onkin. Eli tavaraa olisi tullut nin helkutisti jo vaikka myytä. Onko ajoura siinä mikään valtaisa ongelma kun ei aivan valtatietä tuo ylispuuston poisto sentään tarvitsisi.
On se kyllä jännää tuo ”metsän kasvatus”. Siihen saa uppoamaan ainakin aikaa ja vaivaa. Tuossakin kohteella on tulossa vielä 10 ha:n UUSINTAraivaus ja siis kuusten harvennus (maahanko ne poljetaan?). Harmittavaa sekin, että kalliit taimet on istutettu ja hyvin lähtivät kasvuunkin, ja nyt sitten pitää harventaa, että pääsee joskus nauttimaan tuottoisasta ensiharvennuksesta!
Oliko tässä aiemmin koivuvaltainen metsä? Näyttäisi koivu niin hanakasti ottautuvan – ja taustalla komeileva jättöpuukin taitaa olla koivu.
Nimenomaan sillä raivauksella annetaankin tilaa niille istutetuille kuusille. On järetöntä koivulla kurittaa nyt kalliisti istutetua metsää. Jos ensiharvennus olisi myöhästetty olisivat kuuset jääneet varjoon ja kasvu olisi tyrehtynyt. Jos kerta on rahaa ja aikaa käyttää taimien istutukseen niin miksi siitä ei otettaisi maksimi hyöty käyttöön.
Tänään hakkasin just 1,1 ha ylispuuksi muodostunutta koivikkoa josta ensimmäistä raivausta oli myöhästetty ja jätetty koivua liikaa, Kyllä siinä taimet saivat siipeensä ja ajourissa polkeentui melkoinen määrä hyviä taimia joista oikealla metsänhoidolla olisi saatu vähän myöhemmin kuitua. Nyt ne ovat polkeentuneet maahan. Järetöntä touhua.
Nyt menee iloisesti sekaisin käsitteet perkaus, raivaus, harvennus ja ensiharvennus – Petelläkin.
Ymmärrän niin, että Pete aikoo nyt tulevana suvena harventaa tuota kuusentaimikkoaan, että saa aikaistetuksi varsinaista ensiharvennusta. Eli eikö kalliisti maksetut, istutetut ja hyvin kasvaneet ylimääräiset, harvennettavat kuusentaimet mene ikäänkuin hukkaan?
jees miehen kanssa samoilla linjoilla. tehdään kuusen taimikkoon raivaus ja jätetään elinkelpoiset raudukset kasvamaan ja kerätään kuituna pois. parhaat saa jäädä lihomaan tukiksi, näin tehden voi vielä saada itsekkin pienen tilin laittamalleen ”sijoitukselle”. lapset voi tapella perinnöistään myöhemmin. perintö maissa voi ajatella toisinkin
Muista nyt sinäkin metsuri motokuski ettei niitä kaikkia kuusia kuitenkaan kasvateta. On niissä varaa tärvellä osa. Toki iso moto on noissa puuhissa huono kalu mutta aivan kelpo homma kasvattaa koivu päällä ja hakata kevyellä kalustolla. Itse juuri iltaisin ja viikonloppuisin sitä teen. Eikä moottorisahatyönä kyllä putoa yhtään kuusen latvaa tähän aikaan vuodesta jos vain haluaa vähän katsoa kaatoja. Enkä sano ettei se motokin niitä pois saa mutta itse metsänomistaja saa kyllä todella hyvän työpalkan itse tehden.
Taimikonharvennus tarkoittaa minun katsannossa viimeistä käyntiä taimikossa ennen kaupallista ensiharvennusta. Kieltämättä terminä se on varmaan sopivampi kylvömänniköihin. Tässä tapauksessa taimikonharvennus tarkoittaa sitä, että taimikkoon jää käsittelyn jälkeen max 2000 runkoa hehtaarille. Istutustaimiin ei kosketa, mutta luontaiset kuusitihentymät pääosin poistetaan. Niitäkin tällä palstalla on. Raudusta ja mäntyä jää paikasta riippuen 200-300kpl/ha lähinnä aukkopaikkoihin. Niitäkin on.
Minusta ihan kohtuu pienitöinen kuusikko jos keskimäärin 1,5 raivausta täytyy tehdä. Molemmat nopeatöisiä niin, että vesakkoa voi kaataa niittämällä ohjailematta. Ammattilainen niittää 1ha päivässä, itse en pääse puoleenkaan.
Tässä päästään ensiharvennukseen alle 30 vuodessa. Siinä poistuma 60-70 mottia/ha. Ja kaikki on ainespuuta, pieni määrä myös tukkia. Latvat ja oksat jäävät ravinteiksi jääville puille. ”energiaharvennukseen” pääsisi varmaan jo 25 vuodessa. Senkin edellytys olisi yksi raivauskerta. Poistuma ehkä 50 mottia.
Eli viisi vuotta ”aikaisemmin” energiapuuharvennus. Siinä poistuman keskihinta alle 10€ / motti. Korjuuseen ei tukea reilun 10v kuluttua enää makseta, siitä olen varma. Ensiharvennuskuusen osalta ei hintaodotus kovin korkea ole myöskään. Taatusti kuitenkin useita euroja/motti energiapuuta enemmän.
Poistuman keskikoko (litraa/runko) on todennäköisesti moninkertainen kuin energiaperkauksessa. Ja voihan sen laskeakin. 70mottia / 1000kpl = 70litraa. Verrokkina energiapöheikkö 60mottia / 3500kpl = 17 litraa. Ja tuossa esimerkissäkin yksi raivaus 5000kpl/ha tiheyden oletuksena.
Entä sitten palstan arvo hakkuun jälkeen?
1,5 kertaa raivatulla palstalle on ensiharvennuksen jälkeen tukkiprosentti 20-30. Kasvu jatkuu 15mottia/vuosi tasolla seuraavat 20-40 vuotta. Kasvu on ensiharvennuksesta lähtien tukkia. Toista harvennusta ei välttämättä tarvita, eli vähemmän tuhoja.
Energiaharvennettu? Vaikeampi sanoa. Jos sinne on istutettu kuuset aluksi, niin sitten se on solakkaa kuusikkoa. Tuuli ja lumituhoja tulee aluksi enemmän. Ja edelleen toisen harvennuksen jälkeen. Toisessa harvennuksessa poistuma on pääosin kuitua edelleen. Ellei sitten yläharvenna ja siirrä päätehakkuuta vielä ainakin 10 vuodella.
En ymmärrä kuusen tai minkään puulajin istuttamista jos tarkoituksellisesti ne jätetään luontaisen puuston alle ja kiertoaikaa pidennetään ainakin 10 vuotta. Miksi istuttaa ollenkaan jos aikoo toimia näin?
Minkälainen metsä tästä on korjattu pois?
Tutustuin palstan kun siinä oli 5v kuusentaimikko. En ole nähnyt edellistä sukupolvea. Naapuri kertoi, että ”siinä ol ikään hakkaamaton kova mettä”. Tuolla määrittelyllä metsä oli ”sitä tai tätä”. Kannoista päätellen puusto ei ole ollut erityisen järeää. Rajoilla piikilangat osin vielä näkyvissä kiviä vasten. Jonkinmoista metsälaidunnusta historiassa, tuskin kaskeamista, on niin kivistä. Kiviraunioita ei näy.
Ai niinkö? Kuusen taimet on siis edellisen omistajan istuttamat ja sinä Pete päätit pistää asiat kuntoon. Varmasti hyvä tulee noinkin, en halua moittia.
Joskus vaan säälittää, kun näkee luonnon pyyteetöntä antia hyljeksittävän ja monotonistettavan metsät yksitoikkoisiksi puuhalmeiksi.
Aika paljon Petellä kuitenkin puhdasta olettamaa joka sitten ajanoloon voi olla todella aivan muuta. Kisin kanssa samaa mieltä etten ole mikään näitten tylsien monometsien ihannoija myöskään. Jos laiduntausta lahopaskan metsikön kasvatus iso riski myös. Olisin senkin vuoksi ohjaillut jopa paljonkin sekametsän suuntaan.
Sitkeää pn suomalainen kuusenkasvatusvimma. Hinta senkun tukilla kuihtuu ja into vain kasvaa.
Luonnon pyytetön anti on tässä tapauksessa tarkoitus hyödyntää aukkopaikoissa ja sekoituksena ihan siellä kuusikon sisälläkin. Enemmin jätän kuitenkin hyvän männyn pystyyn. Niissä riittää potkua ja tukkiprosentin kasvua kiertoajan loppuun asti. Laholla pelotellaan ja ihan hyvä niin, mutta selvää hysteerisyyttäkin sen suhteen tuntuu ilmenevän. Yhtään tutkimusta lahon leviämisestä istutuskuusiin, varsinkin nopealla kierrolla kasvatettaviin, en ole nähnyt. Alikasvoksen osalta asia on selvä.
Istuttaako jeessi enää ollenkaan kuusta kuusen kasvupaikoille? Jo istuttamiensa osalta on tullut selväksi, että jeessin hoitoketjuun kuuluu ensin korjata energiapuusato istutuskuusikon päältä. Tässä en näe mitään järkeä. Istutusinvestoinnille ei saa tuolla ketjulla tuottoa. Asioita pitää tietysti harkita aina kulloisessakin hetkessä. Jos virhe on jo tapahtunut ja lehtipuu on vallannut kuvion, niin voi olla perusteltua kasvattaa lehtipuustoa vielä pitempään ja korjata sitten energiaksi. Niin kauan kuin asiaan voi vaikuttaa ja on mahdollisuus kohtuuhintaiseen perkaukseen ja taimikon harvennukseen niin ne kannattaa tehdä. Erityisesti ne kannattaa tehdä vaikka myöhässäkin jos on mahdollisuus omatoimisuuteen.
En ole huomannut, että ” Hinta senkun tukilla kuihtuu”. Kuitupuun ja energiapuun kysynnän ja hinnan ja osalta tällaisia merkkejä on kuitenkin nähtävissä.
Pete, kiitos runsaista ja kattavista lisukkeista. Typistetty tekstisi tuolla aloitussivulla antoi aiheen epäillä, että luonnon pyyteetöntä antia taas haaskataan. Toivon menestystä ponnistuksillesi!
Luulenpa, että taimikkosi paikalla on ollut muinoin, siis ennen aukoksi hakkuuta, jonkin sortin jatkuvan kasvatuksen metsä, jossa ehkä karjakin sai kuljeskella kesäisin. Puita poimittiin sitä mukaa kuin poimittavaa järkevästi syntyi. Sitäköhän naapuri tarkoitti ”kovalla metsällä”? Näin ollen mitään jättiläiskantoja ei alueelta löydy.
Kuusta on turha istuttaa kun sitä saa ihan tilaamatta lehtipuuston alle. Olen vielä jalostanut ylispuun kasvatuksen sikäli paremmaksi että hybridihaapahan kasvaa vielä nopeammin päältä pois. Eli saadaan koivua järeämpää lehtipuuta eli kuutioita enemmän ja kuusikko kerkiää silti hyvin vauhtiin mukaan H-haapa on sikälikin parempi kun sillä on jäykempi ”ruoto” eli se ei elä niin paljon kuin koivu tuulessa. Saa huoletta kasvattaa aluspuuston vielä ylikin alaosan oksien.
En pyri kasvattamaan edelleenkään energiapuuta. Olen nytkin tehnyt kuitua koivusta ja poltinpuuta itselle latvuksista.
Jeessi aina, aivan oikein, painottaa nopeaa tilintekoa. Meitä erottaa jeessin kanssa se, että minua kiinnostaa tilin nopeuden lisäksi myös tilin suuruus.
Tällä palstalla nopeimman tilin tekee kun sen myy pohjineen pois. Miten palstalaiset hinnoittelee kertaalleen tiheyteen 5000kpl/ha raivatun luontaisesti aukkoiseksi uudistuneen palstan? Haapaa, hieskoivua ja rauduskoivua suht tasaisesti. Kuusta siellä täällä tihentyminä. Merkittävät hirvituhot haapojen, mäntyjen ja koivujen osalta. Pinta-ala 20ha pääosin mt-pohjaa, ei suota muutamaa pientä kosteampaa notkelmaa lukuun ottamatta (yhteensä noin 1ha). Energiaharvennuskaan ei olisi mahdollista vielä moneen vuoteen.Jos kuitua haluaa, niin odotusaikaa ainkin 10v.
Entä sama palsta viljeltyä kuusta tiheydessä max 2000kpl/ha, valtapituus 5m 10ha osalta ja 7m 10ha osalta. Seuraavan käsittely ensiharvennus 15v päästä Mitä olisitte valmiita maksamaan ja mitä markkinoilla maksettaisiin tästä palstasta?
Sijainti Keski-Suomessa, tieyhteys hyvä, ei rantaa tai rakentamispotentiaalia.
Vielä pienenä reunajatkohuomautuksena että minunkin tapaani kuuluu taimikon varhaisperkaus, myös lehtipuulla. Ja myöhemmin kuin virallinen mantra koska haluan hiukan nähdä myös kasvukelpoisuuden ja rungon kunnon ettei jää hirvien raiskaamia.