Lannoituksesta: taimien tila tarhalta lähtiessä voi vaikuttaa maistuvuuteen esim. myyrälle, mutta ei ehkä enää siinä vaiheessa kun hirvi käy sillä murkinoimaan. Siihen mennessä taimi on jo mukautunut kasvupaikan ravinneolosuhteisiin. Hirville maistuvuus lienee enemmän kiinni taimen kunnosta johon vaikuttavat muun muassa valo-olosuhteet. Lisäksi istutustaimikossa on yleensä lukumääräisesti vähemmän mäntyä kuin kylvötaimikossa, joten syönti voi kohdistua harvempiin taimiin ja suhteellinen tuho nousee suuremmaksi. Varma tieto maistuvuudesta saataisiin vain vertailemalla saman ikäisiä ja samassa tiheydessä kasvaneita kylvö- ja istutustaimia – en tiedä onko asiasta koetuloksia.
Onko kukaan ajatellu miten vaikea tollasessa tiheässä taimikossa on liikkua? Hirven pitää talvella säästää energiaa niin tollasessa viidakossa eteenpäin puskeminen vie energiaa. Istutustaimikossa on mukavampi liikkua. Tämä oli tällänen pseudotieteellinen vastaus.
Totta. Kulkeminen vaikeaa.
Edesmennyt isäni teki taimikon risusavottaakin niin, että jätti palstalle satamäärin metrin mittaisia teräviä ”seipäitä” pystyyn. Hirvien iloksi 😉
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Onhan tuossa puuta tulossa, ihan syötäväksi asti.
Ei uskoisi samaksi taimikoksi ,kun edellistä napsittua kuvan taimikkoa katsoo.Ihmeesti luonto paikkaa ,hyvä tulee.
Miksi hirvi popsii istutetut männyt,,,, kylvetyt ei sitten kelpaa. onko viljelty mehevämpi ja maistuvampi?
Mitä tästä opimme.
Ei kannata istuttaa mäntyä vaan kylvää.
Mänty nousee pikavauhtia siemenestä.
Todella tuhti taimikko.
Onko hirvet ammuttu?
Mitenkäs kylvit männyn? Viiva maahan ja siihen. Vaiko hajakylvö. Ilman mätästystä?
Taimet on lannoitettu taimitarhalla. Siksiköhän maistuvat paremmin hirville?
Alueelle tehtiin äestys. Keräsin käpyjä ko.alueelta ,karistin niistä siemenet ja näillä siemenillä kylvetty. Kylvökohtia n. metrin välein.
Lannoituksesta: taimien tila tarhalta lähtiessä voi vaikuttaa maistuvuuteen esim. myyrälle, mutta ei ehkä enää siinä vaiheessa kun hirvi käy sillä murkinoimaan. Siihen mennessä taimi on jo mukautunut kasvupaikan ravinneolosuhteisiin. Hirville maistuvuus lienee enemmän kiinni taimen kunnosta johon vaikuttavat muun muassa valo-olosuhteet. Lisäksi istutustaimikossa on yleensä lukumääräisesti vähemmän mäntyä kuin kylvötaimikossa, joten syönti voi kohdistua harvempiin taimiin ja suhteellinen tuho nousee suuremmaksi. Varma tieto maistuvuudesta saataisiin vain vertailemalla saman ikäisiä ja samassa tiheydessä kasvaneita kylvö- ja istutustaimia – en tiedä onko asiasta koetuloksia.
Onko kukaan ajatellu miten vaikea tollasessa tiheässä taimikossa on liikkua? Hirven pitää talvella säästää energiaa niin tollasessa viidakossa eteenpäin puskeminen vie energiaa. Istutustaimikossa on mukavampi liikkua. Tämä oli tällänen pseudotieteellinen vastaus.
Totta. Kulkeminen vaikeaa.
Edesmennyt isäni teki taimikon risusavottaakin niin, että jätti palstalle satamäärin metrin mittaisia teräviä ”seipäitä” pystyyn. Hirvien iloksi 😉