Näkyy kyllä poikkeuksellisen selvästi se lentävä lähtö, jonka myyrät ovat antaneet kuusentaimille; noin epätasaisen taimikon saa aikaiseksi ainoastaan voimakkaalla myyräkannan säätelyjärjestelmän manipuloinnilla (tappamalla myyräkannan vakauttajat ketut, näädät, minkit ja supikoirat).
Enimmäkseen tasainen, kelvollisen näköinen taimikkohan siinä talvehtii, ainakin päällisin puolin tarkasteltuna. * * * Pari kolme hirmuista hojokkia etualalla, mikä lienee syy sairaalloiseen pituuskasvuun?
Tällä kohtaa myyräkannnan säätelyjärjestelmä koki kovia muutama vuosi sitten alueella vaikuttaneen susilauman toimesta. Vieläkään ei näy pienpetojen jälkiä.///// Mallikkaasti perattua taimikkoa ja hyvin kehittyviä nuoria metsiä on kuvan ympäristössä runsaasti. Se ”energia-asentokin ” on aivan tuntematon käsite . Silmä lepää näitä hyään kasvuun saatettuja taimikoita katsellessa . Monimuotoisuuskin on turvattu jättämällä runsaasti jättöpuuryhmiä sopiviin paikkoihin.
Lienee lähes 15 vuotta siitä, kun taimet on istutettu. En ole lainkaan varma siitä, että olisin kateellinen tuosta taimikkosta. Kovin on hentonen runko verrattuna saman pituiseen männyn taimeen. Olisiko tuon toisen taimen vuosikasvu n. 50 cm ja pituus n. 3m. Pienimmät taimet tulevat jäämään myös pieniksi verrattuna isompiin. Mahdollisesti tuossa 10m pituudessa ovat vain kymmenosa noiden pitempien tilavuudesta. Eihän vain ole hallanarkaa aluetta? Jos on, niin kasvu tulee takkuamaan, kun ei ole suojapuustoa. Olisiko kannattanut reikäperkauksella vielä suojata jonkin aikaa, että taimet olisivat ehtineet kasvaa pietemmiksi?Itsellä on 20 vuotiaan männyntaimikon suurimmat puut 10m ja 200mm läpimitaltaan rinnankorkeudelta.
Hallaa ei tarvitse pelätä. Ollaan Keski-Suomessa ja n. 200m mpy. Taimikko näyttää luonnossa tiheämmältä ja on todella elinvoimainen. Tämä kohta on liian rehevää männylle , mutta lähistöltä löytyy kyllä kymmeniä hetaareita hyväkasvuista männikköäkin. Lehtipuuta ei ole suosittu sielläkään , mutta sitä on jätetty ojien läheisyyteen ja rehevimmille paikoille sopivasti monimuotoisuutta lisäämään. Muutaman sadan metrin päässä tästä on myös puhtaita koivikkokuvioita , jotka kasvavat sopivassa tiheydessä . Lumituhovaaran takia taimikoita ei kasvateta liian tiheinä.
Olen ollut istuttamassa ja myöhemmin myös mukana hoitamassa Viitasaarella velipojan omistamia kuusentaimikoita.
Vanhin taimikko on nelja vuotta sitten istutettu eikä vesakkoa ole perattu. Kuusen taimien latvat on vain pyritty pitämään vapaana vesakosta ja lähimmät vesat on perkattu pois. Taimikko saa olla 4..5 metriin saakka lämmittävän vesakon sisässä.
Tuosta hallan puuttessta ainakaan Viitasaaren alavilla mailla en ole vakuuttunut, kun vielä taimikot on vanhan metsän eteläpuolella eli hallayönä auringonsäteet eivät tavoita kuusentaimia heti auringon noustua horisontin yläpuolelle.
Voi kuvan kuuset olla 7-8 vuotta stten istutettuja. Alueell madollisesti kasvanut veskko on kaadettu viime kesänä, koska uutdet vesakon alut eivät ole nousseet näkyville.
Istututuksesta on vajaa kymmenen vuotta (7-8) ja perkaus on tehty viime kesänä . //// Edessä oikealla olevat taimet ovat ehkä kärsineet jo vähän vesakon varjostuksesta . Paikka on lähellä ojaa , jonka varsi on jätetty perkaamatta . Ojan vieressä kuusen taimet ovat selvästi lyhempiä.//// Varsinaista varhaishoitoa ei ole tehty . Taimet on kuitenkin istutettu viivyttelemättä hakkuun jälkeen , jolloin ne ovat saaneet etumatkaa heinän ja risukon suhteen . Nyt tehty totaaliraivaus puolestaan mahdollistaa sen , että seuraava operaatio on ensiharvennus . On hyvin todennäköistä , että edes ennakkoraivausta ei tarvita sitä ennen. Viereisille vastaavalla tavalla käsitellyille vanhemmille kuvioille ei ole noussut merkittävästi uutta vesakkoa.
Jos tuossa seassa olisi kasvatettu järkevästi ja osaavan oikeaksi katsoma määrä lehtipuuta siitä saisi nyt jo hakata ylispuuston pois päältä. Paljon turhia hukattuja kituutusvuosia epätasaisen kuusirääpikön eteen. Josta sitten joku vasta parinkymmenen vuoden päästä saa olemattoman ensiharvennustilin. Kuidunhinnalla jossa ei vielä riemunkiljahduksia kuulu. Hankintana nyt saisi koivukuidusta vähintään sen kolmekymppiä motti suht kevyestä työpanoksesta kevyellä kalustolla talvihakkuuna.
Eipä ole Finsilva katsonut järkeväksi Jessen mallia. Tätä näkymää on lähistöllä kymmeniä hehtaareita ja vahvassa kasvussa olevia nuoria metsiä satoja. On toimittu niin , kun metsänhoitopäällikkö Juho Rantala Metsä Groupin Viestissä opastaa . Puuntuotannoin kannattavuudesta on pidetty huolta tässäkin . Energiapuustakin saadaan tulevaisuudessa kunnon tili , kun puut jalostetaan ensin ja jäte poltetaan. Sellutehtaathan tuottavat energiaa enemmän , kuin käyttävät.
Ei se lehtipuusto ole ollut kuin 3-5 metristä. Se joka on viime kesänä kaadettu pois. Joutikin, olis varjostanu kuusia ja haitannut kasvua. Nyt taimet voivat hyvin ja kasvattavat vahvan juuriston. Kaadettujen lehtipuiden kannot alkanevat tuottaa uutta sukupolvea havupuiden turmioksi, mutta jäävät armotta toiseksi. Syytä on silti tarkkailla tilannetta ja jos vesakko intoutuu kasvamaan liikaa, raivataan havupuita piiskaavat pois. Reilusti kuusia lyhyempiä lehtipuita kannattaa tietysti jättää sekapuiksi.
Eipä varmaan Leevi olekkaan kun siellä on jo parikin kertaa poistettu lehtipuu. Mutta jos alkujaan ollut lehtipuu olisi järkevillä väleillä kasvatettu niin se olisi tuon taustalla näkyvän parin kuitutapin puuta. Ja en epäilekkään että isot firmat niin tekevätkään mutta tällaisten pienten on otettava metsästä jotain irtikin. Tälläkin hetkellä lähes kolminkertaisesti metsäkeskuksen hakkuusuunnitteeseen verrattuna hakkaan vuodessa. Jota on jatkunut jo vuosia. Ei se tyyli siedä maiseman kasvatusta. Vaan puiden.
En ymmärrä Jessen ajatuksia. Miten 7-8 vuotiaasta taimikossa voi edes lehtipuu olla sen kokoista, että sitä kannattaa myytäväksi hakata? Ja vaikka olisikin, kannattaisiko kuusia vioittaa aikaisella hakkuulla nollatuloksen takia?
Itsekin olen kääntänyt takkini energiapuun suhteen, kun hinta kuituun verrattuna on kilpailukykyistä. Mutta ranteenvahvuisten risujen varaan ei menetelmää pidä laskea. Ihan normaali ensiharvennus, erona on vain se, että lepät ja haavatkin menee kaupaksi ja katkonta tehdään liki latvaan saakka.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Näkyy kyllä poikkeuksellisen selvästi se lentävä lähtö, jonka myyrät ovat antaneet kuusentaimille; noin epätasaisen taimikon saa aikaiseksi ainoastaan voimakkaalla myyräkannan säätelyjärjestelmän manipuloinnilla (tappamalla myyräkannan vakauttajat ketut, näädät, minkit ja supikoirat).
Hyvin raivattu ilmeisesti,kun ei lehtipuu varvikkoa näy.20-v.päästä ensiharvennus,joka ei ole ns.raippahakkuu kun on alkuhoito suoritettu ajallaan.
Enimmäkseen tasainen, kelvollisen näköinen taimikkohan siinä talvehtii, ainakin päällisin puolin tarkasteltuna. * * * Pari kolme hirmuista hojokkia etualalla, mikä lienee syy sairaalloiseen pituuskasvuun?
Kunnon taimikko saa olla tämän verran epätasainen.
Erityisesti kehun perkausta, joka on tehty ajallaan, raivauksella ei ole kiirettä!
Tällä kohtaa myyräkannnan säätelyjärjestelmä koki kovia muutama vuosi sitten alueella vaikuttaneen susilauman toimesta. Vieläkään ei näy pienpetojen jälkiä.///// Mallikkaasti perattua taimikkoa ja hyvin kehittyviä nuoria metsiä on kuvan ympäristössä runsaasti. Se ”energia-asentokin ” on aivan tuntematon käsite . Silmä lepää näitä hyään kasvuun saatettuja taimikoita katsellessa . Monimuotoisuuskin on turvattu jättämällä runsaasti jättöpuuryhmiä sopiviin paikkoihin.
Lienee lähes 15 vuotta siitä, kun taimet on istutettu. En ole lainkaan varma siitä, että olisin kateellinen tuosta taimikkosta. Kovin on hentonen runko verrattuna saman pituiseen männyn taimeen. Olisiko tuon toisen taimen vuosikasvu n. 50 cm ja pituus n. 3m. Pienimmät taimet tulevat jäämään myös pieniksi verrattuna isompiin. Mahdollisesti tuossa 10m pituudessa ovat vain kymmenosa noiden pitempien tilavuudesta. Eihän vain ole hallanarkaa aluetta? Jos on, niin kasvu tulee takkuamaan, kun ei ole suojapuustoa. Olisiko kannattanut reikäperkauksella vielä suojata jonkin aikaa, että taimet olisivat ehtineet kasvaa pietemmiksi?Itsellä on 20 vuotiaan männyntaimikon suurimmat puut 10m ja 200mm läpimitaltaan rinnankorkeudelta.
Hallaa ei tarvitse pelätä. Ollaan Keski-Suomessa ja n. 200m mpy. Taimikko näyttää luonnossa tiheämmältä ja on todella elinvoimainen. Tämä kohta on liian rehevää männylle , mutta lähistöltä löytyy kyllä kymmeniä hetaareita hyväkasvuista männikköäkin. Lehtipuuta ei ole suosittu sielläkään , mutta sitä on jätetty ojien läheisyyteen ja rehevimmille paikoille sopivasti monimuotoisuutta lisäämään. Muutaman sadan metrin päässä tästä on myös puhtaita koivikkokuvioita , jotka kasvavat sopivassa tiheydessä . Lumituhovaaran takia taimikoita ei kasvateta liian tiheinä.
Olen ollut istuttamassa ja myöhemmin myös mukana hoitamassa Viitasaarella velipojan omistamia kuusentaimikoita.
Vanhin taimikko on nelja vuotta sitten istutettu eikä vesakkoa ole perattu. Kuusen taimien latvat on vain pyritty pitämään vapaana vesakosta ja lähimmät vesat on perkattu pois. Taimikko saa olla 4..5 metriin saakka lämmittävän vesakon sisässä.
Tuosta hallan puuttessta ainakaan Viitasaaren alavilla mailla en ole vakuuttunut, kun vielä taimikot on vanhan metsän eteläpuolella eli hallayönä auringonsäteet eivät tavoita kuusentaimia heti auringon noustua horisontin yläpuolelle.
Voi kuvan kuuset olla 7-8 vuotta stten istutettuja. Alueell madollisesti kasvanut veskko on kaadettu viime kesänä, koska uutdet vesakon alut eivät ole nousseet näkyville.
Uskon kanssa, että tuossa on tehty viime kesänä perkausta. Taimikon epätasaisuus voi johtua myös raivausta edeltäneestä tilanteesta.
Istututuksesta on vajaa kymmenen vuotta (7-8) ja perkaus on tehty viime kesänä . //// Edessä oikealla olevat taimet ovat ehkä kärsineet jo vähän vesakon varjostuksesta . Paikka on lähellä ojaa , jonka varsi on jätetty perkaamatta . Ojan vieressä kuusen taimet ovat selvästi lyhempiä.//// Varsinaista varhaishoitoa ei ole tehty . Taimet on kuitenkin istutettu viivyttelemättä hakkuun jälkeen , jolloin ne ovat saaneet etumatkaa heinän ja risukon suhteen . Nyt tehty totaaliraivaus puolestaan mahdollistaa sen , että seuraava operaatio on ensiharvennus . On hyvin todennäköistä , että edes ennakkoraivausta ei tarvita sitä ennen. Viereisille vastaavalla tavalla käsitellyille vanhemmille kuvioille ei ole noussut merkittävästi uutta vesakkoa.
Jos tuossa seassa olisi kasvatettu järkevästi ja osaavan oikeaksi katsoma määrä lehtipuuta siitä saisi nyt jo hakata ylispuuston pois päältä. Paljon turhia hukattuja kituutusvuosia epätasaisen kuusirääpikön eteen. Josta sitten joku vasta parinkymmenen vuoden päästä saa olemattoman ensiharvennustilin. Kuidunhinnalla jossa ei vielä riemunkiljahduksia kuulu. Hankintana nyt saisi koivukuidusta vähintään sen kolmekymppiä motti suht kevyestä työpanoksesta kevyellä kalustolla talvihakkuuna.
Eipä ole Finsilva katsonut järkeväksi Jessen mallia. Tätä näkymää on lähistöllä kymmeniä hehtaareita ja vahvassa kasvussa olevia nuoria metsiä satoja. On toimittu niin , kun metsänhoitopäällikkö Juho Rantala Metsä Groupin Viestissä opastaa . Puuntuotannoin kannattavuudesta on pidetty huolta tässäkin . Energiapuustakin saadaan tulevaisuudessa kunnon tili , kun puut jalostetaan ensin ja jäte poltetaan. Sellutehtaathan tuottavat energiaa enemmän , kuin käyttävät.
Ei se lehtipuusto ole ollut kuin 3-5 metristä. Se joka on viime kesänä kaadettu pois. Joutikin, olis varjostanu kuusia ja haitannut kasvua. Nyt taimet voivat hyvin ja kasvattavat vahvan juuriston. Kaadettujen lehtipuiden kannot alkanevat tuottaa uutta sukupolvea havupuiden turmioksi, mutta jäävät armotta toiseksi. Syytä on silti tarkkailla tilannetta ja jos vesakko intoutuu kasvamaan liikaa, raivataan havupuita piiskaavat pois. Reilusti kuusia lyhyempiä lehtipuita kannattaa tietysti jättää sekapuiksi.
Eipä varmaan Leevi olekkaan kun siellä on jo parikin kertaa poistettu lehtipuu. Mutta jos alkujaan ollut lehtipuu olisi järkevillä väleillä kasvatettu niin se olisi tuon taustalla näkyvän parin kuitutapin puuta. Ja en epäilekkään että isot firmat niin tekevätkään mutta tällaisten pienten on otettava metsästä jotain irtikin. Tälläkin hetkellä lähes kolminkertaisesti metsäkeskuksen hakkuusuunnitteeseen verrattuna hakkaan vuodessa. Jota on jatkunut jo vuosia. Ei se tyyli siedä maiseman kasvatusta. Vaan puiden.
Tässä asennossa päätehakkuuseen.
Raivausahalla taimikonhoidot+ensiharvennus–>päätehakkuu.
En ymmärrä Jessen ajatuksia. Miten 7-8 vuotiaasta taimikossa voi edes lehtipuu olla sen kokoista, että sitä kannattaa myytäväksi hakata? Ja vaikka olisikin, kannattaisiko kuusia vioittaa aikaisella hakkuulla nollatuloksen takia?
Itsekin olen kääntänyt takkini energiapuun suhteen, kun hinta kuituun verrattuna on kilpailukykyistä. Mutta ranteenvahvuisten risujen varaan ei menetelmää pidä laskea. Ihan normaali ensiharvennus, erona on vain se, että lepät ja haavatkin menee kaupaksi ja katkonta tehdään liki latvaan saakka.