Kuuset istutettu, mänty syntynyt luontaisesti. Istutukseen mennyt raha olisi tuottanut huomattavasti paremmin jossain muussa kohteessa vai mitä mieltä olette?
Kuuset istutettu, mänty syntynyt luontaisesti. Istutukseen mennyt raha olisi tuottanut huomattavasti paremmin jossain muussa kohteessa vai mitä mieltä olette?
Metsänhoito
Näin olisi monessakin paikassa, eli mänty täyttäisi luontaisesti aukon, mutta hirvien takia sen varaan ei voi laskea.
Minä näen kuvasta sen, että mäntyjä on aika harvassa, joten ilman kuusia syntyisi heikkolaatuinen harva männikkö. Kannattaa ottaa huomioon sekin, että kuusi-mänty-yhdistelmä voidaan kasvattaa tiheämpänä kuin yhden puulajin metsät, jolloin hehtaarituotto paranee. Tietysti myös tuholais- ja markkinariskit pienevät. Näätä on saanut yllättäen ja pyytämättä erinomaisen metsän. Ole onnellinen.
Jälkeen päin laskettuna varmaan tuotto vaikka bitcoinissa olisi parempi. Nyt on vyö ja henkselit joten varmasti tulee hyvä metsä.
Vaikka Talvivaaran lappuihin laitettuna aika huono ve-tuotto, joten henkselit ja vyö-menetelmä ainakin sitä paljon parempi.
Mutta jäläkiviisaana olis riittänny puolet istutustaimista ihan hyvin.
Hyvä taimikko kasvamassa. Samoilla linjoilla Timpan kanssa. Harvahan se olisi jos pelkälle männyille olisi jäänyt.
Timpan ja metsuri motokuskin kanssa samaa mieltä. Ja riskin hallinnastahan tässä on kyse. Jos johinkin tulee luontainen taimikko istutuksesta huolimatta, läheskään joka paikkaan ei olisi tullut eli jälkiviisastelun suhteen kannattaa olla varovainen.
Millaisin silmin te katsotte noita kuvia, jos mäntyjä olisi liian harvassa? Niitähän on yhtä paljon kuin kuusiakin, joita tietty on istutettu riittävä määrä.
Onhan se hauskaa listiä istutuskuuset pois tamikon harvennusta tehdessä. Taikka sitten männyt.
Ylitiheyden vaaliminen Mänty/ kuusitaimikossa tuottaa vain murheita. Kohta itketään taas riukuuntuneen nuoren metsän kohtaloa, kun ”Pitää tehdä avohakkuu, kun puut eivät kestä pystyssä”.
Niille ketkä näkevät kuvassa mäntyjä liian harvassa, voin todeta, että taimikkoon on aikoinaan tehty varhaisperkaus missä on poistettu kaikki puut istutuskuusien läheisyydestä sekä yleisesti kaikki lehtipuut. Mäntyä on siltikin enemmän kuin kuusta. Se ei välttämättä kuvasta välity, koska luontaisesti syntyneillä männyllä on luonnollisesti kokoeroa.
Miksi muutenkaan mäntyä pitäisi olla enemmän? Jos kuusen sijaan tuohon olisi istutettu mänty, teidän mukaan olisi pitänyt istuttaa enemmän? Lakirajan vähittäisvaatimukset ylittyvät kirkkaasti ja en muutenkaan ymmärrä sitä, että istutetaan taimia, joita sitten raivaussahalla tai motolla ensiharvennuksessa kaadetaan.
Täytyy myöntää, että tässä kohteessa luontainen uudistuminen yllätti itsenikin. Voisi luulla, että mäntyä esiintyy ainoastaan kuvion reunoissa, mutta jos suurentaa kuvaa niin voi nähdä mäntyjä kuvion keskelläkin, vaikka lähin reunametsä on noin 150 metrin päässä. Maaperä/kasvupaikka suosivat mäntyä. Luontoa vastaan voi taistella, mutta se voi tulla kalliiksi.
Tuosta riskin määrittelemisestä on keskusteltu muutamassa ketjussa. Osa on sitä mieltä, että riski on se, että kohde ei luontaisesti uusiudu, toisen mielestä riski on taas se, että pääomaa voidaan hävitä kannattamattomalla investoinnilla. Itse näen asian jälkimmäisen vaihtoehdon mukaan. Lisäksi jos tuosta maapohjasta joku olisi maksanut 200 euroa/ha päätehakkuun jälkeen, ei tuo hinta paljoa laske, jos 5 vuodessa tuohon ei olisi syntynyt luontaisesti yhtään taimea.
Ei se vaihtoehtoinen sijoitus ole välttämättä Bitcoin tai Talvivaara. Vaihtoehtonahan voi olla yhden hehtaarin uudistaminen versus kolmen hehtaarin 03-kehitysluokan kuvion lannoitus.
Vaihtoehtoisissa kohteissahan on metsätaloudessa se hauska piirre, että kukaan tuskin miettii niitä hehtaarin tasolla. Jos kuviolla 1 on kannattavaa tehdä 3 ha lannoitusta, se joko tehdään tai ei tehdä. Siihen ei vaikuta kuvion 2 uudistamistavan valinta.
”Osa on sitä mieltä, että riski on se, että kohde ei luontaisesti uusiudu, toisen mielestä riski on taas se, että pääomaa voidaan hävitä kannattamattomalla investoinnilla.”
Jos tarkoitat kannattamattomalla investoinnilla liian kallista uudistamista, kyse on laskuvirheestä. Jaksollisen kasvatuksen kasvumallit ovat suht luotettavia, jopa varovaisia, kunhan metsää hoidetaan, eikä olla hoitavinaan. Luontaisessa uudistamisessa tilanne on aivan toinen, siinä tuloksen ennustaminen on huomattavasti vaikeampaa. Tämän takia itse olen noissa keskusteluissa painottanut lähtöarvojen merkitystä. Loppu on matematiikkaa, jossa ei ole mitään keskusteltavaa.
Meidän korkeudella T2:n taimikko maksaa n. 2000€. Jos kuvio kohtaisesti ajattelee, niin maapohja kannattaisi myydä 200€.lla ja ostaa valmista vakiintunutta tilalle. Riskit pienentyisivät ja aikaa kierrossa säästyisi 10-15 v.
Gla: ”Vaihtoehtoisissa kohteissahan on metsätaloudessa se hauska piirre, että kukaan tuskin miettii niitä hehtaarin tasolla. Jos kuviolla 1 on kannattavaa tehdä 3 ha lannoitusta, se joko tehdään tai ei tehdä. Siihen ei vaikuta kuvion 2 uudistamistavan valinta.”
Keskustelun ymmärrettävyyden kannalta on järkevämpää keskustella yksinkertaisista määristä eikä esimerkiksi 7,8 hehtaarin taimikon uudistamisesta. Jostain se raha on tultava siihen lannoitukseenkin tai vaikka perheen lomamatkaan.
Gla: ”Jos tarkoitat kannattamattomalla investoinnilla liian kallista uudistamista, kyse on laskuvirheestä. Jaksollisen kasvatuksen kasvumallit ovat suht luotettavia, jopa varovaisia, kunhan metsää hoidetaan, eikä olla hoitavinaan”
Ei kyse ole mistään laskuvirheestä. Palstalla ei vaan jostain syystä uskota sitä, että joku voi tavoitella metsästä vähintään 4 % tuottoa, joku jopa suurempaa tuottoa kuten minä. Vaikka kasvumallit olisivat varovaisia, puun hinnalla sekä metsänhoitokustannusten suuruudella on merkittävä vaikutus kannattavuuteen. Minä en niiden parannuksen puolesta uskalla paljoa lyödä vetoa.
Uudistamiskuluilla on alaraja, joka on nollaa suurempi. Yleensä aina uudistusala kannattaa ainakin muokata, ellei ole kyseessä jk-metsä. Näädän pohdiskelut kannattavuudesta ovat hyviä. Miksi istutetaan taimia jotka poistetaan ensiharvennuksessa? Ensimmäinen syy on kasvatettavien puiden laadun turvaaminen ja tähän riittäisi varmaan luontainen täydennyspuusto. Toinen syy on kasvupaikan puuntuotoskyvyn täyskäyttö, johon tutkijoiden mielestä ei riitä rapiat tuhat puuta hehtaarilla (luotan tässä tuotostutkijoiden sanaan). Mutta jos haluaa maksimoida pääoman tuoton eikä puutuotoksen, silloin voi alentaa istutustiheyttä suositellusta.
Tuo männyn tulo kuusentaimikkoon on enempi henkimaailman asia. Meillä on lukuisia esimerkkejä niin tulemisesta kuin ei. Eikä aina vuottakaan voi syyttää. Melkein vierekkäin olevissa samana päivänä istutetuissa ja pohjiltaan samanlaisissa toiseen tuli mäntyä mukavasti mukaan toiseen ei käytännössä yhtään.
Minäkin haluaisin sellaisen mittarin, joka kertoisi mitä johonkin aukkoon tulee luonnostaan. Ei ole tainnut kukaan vielä keksiä. Siihen saakka on vain istutettava ne taimettuvatkin kuviot. Täydennysistutukset ovat kalliita ja niiden taimetkin kituvat yleensä pintakasvillisuuden ja pusikon kiusaamina.
Näätä: ”Vaikka kasvumallit olisivat varovaisia, puun hinnalla sekä metsänhoitokustannusten suuruudella on merkittävä vaikutus kannattavuuteen. Minä en niiden parannuksen puolesta uskalla paljoa lyödä vetoa.”
En minäkään puun hinnan nousun varaan tai hoitokustannusten alentumisen varaan mitään laske. Toisaalta nuo ovat tekijöitä, joista ei eroa luontaisen ja keinollisen uudistamisen välille saada. Keinollisen uudistamisen kulut on tiedossa päätöstä tehtäessä, epävarmuutta on tulevaisuuden hintoihin eli puun hintaan ja ehkä myöhäisemmän vaiheen raivauksiin. Luontainen menetelmä tarvitsee vähintään yhtä paljon, ellei enemän raivausta kuin keinollinen. Mutta kun luontaisen menetelmän lopputulosta (puuston määrä ja laatu) on vaikeampi ennustaa kuin keinollisen, se on mielestäni suurin menetelmien lopputuloksen eron suuruuteen vaikuttava epävarmuustekijä.
Gla: ”En minäkään puun hinnan nousun varaan tai hoitokustannusten alentumisen varaan mitään laske.”
Tällöin on mahdotonta, että saisit aina tai edes useimmassakaan tapauksessa istuttamisen kannattavaksi toiminnaksi.
Kuvan taimikosta tullaan kaatamaan vielä raivaussahallakin istutettuja kuusia, seuraava kierros tehdään motolla, jossa tekee tiukkaa, että yhdestä kuusesta saadaan 0,6 euroa. Riski toteutuu kannattamattomasta investoinnista.
Jos tässä kohteessa olisi halunnut perustaa taimikon keinollisesti, äestys ja kylvö olisi olleet taloudellisesti ajateltuna maksimi toimenpide. Mutta ei siinä mitään, hieno taimikko kasvamassa.
Kyseessä on ilmeisesti mt-kangas? Uskallatko jatkossa uudistaa sen kylvämällä?
Luontaisista taimista ei tosiaan kannata olla pahoillaan. Aina on hyvä asia, kun pääsee taimikon harvennusvaiheessa valikoimaan laadultaan ja kasvultaan parhaat yksilöt. Tuloksena on luultavasti metsä, jossa kasvu on odotuksia parempaa.
MT-pohja (keskikarkea tai karkea kangasmaa). En ymmärrä miksi en uskaltaisi käyttää kylvämistä jos kerran uskallan käyttää monien pelkäämää luontaista uudistamista.