Tässä toinen kuva vm. 1981 ( lustoista laskien) männiköstä. Valtapuut parhaassa paikassa on n 13..14m ja niistä on tullut ainoastaan kaksi 4,3m tukkia. Muutoin kertymä on 2..3 pölliä ja energiapuurankaa. Huksuilla olen touhunnut 357:lla ja etenkin 246:lla joka on tällaiseen hommaan erityisen hyvä. Olen käynyt tämän palstan joskus yli kymmenen vuotta sitten raivuusahalla läpi. Koetan tehdä niin että ainakin 5kpl puita jää 4m kepin pyörähdykseen mieluummin 6kpl parhaassa paikka….995…1200runkoa/ha tiheyteen olisi pyrkimys, mutta kaikki vikapuut otan nyt kyytiin.
onko tämä sitä työn rationalisointia.. vielä kolmas saha palstalle niin ei mene aikaa hukkaan.. nopiaan tankkaa kaikki kerralla ja samalla purasee palasen ja siirtää sahat oletettuun bensan loppumis paikkaan ja taas täysi höyry päällä
En tiedä työn rationalisoinnista. On vaan ollut sellaista tapaa, että jos jos menee ketju tms on varasaha mukana. Toisaalta, jos on rehevmpää paikkaa on mukava tarttua toon 357:aan, se on hiukka tehokkaampi ja siten joutuisempaa katkoessa paksumpia puita. Tulee joistain ”susipuista” tyvitukkiakin.
Tuli talvikelit taas. Pohjoinen viima takasi tänään, ettei tauoilla pysty liikoja lepuuttaan.
Jos me motolla hakataan tuohon tiheyteen niin isännät tulee koppiin oikopäätä moittimaan liian harvasta harvennuksesta. Tottahan se on että jos haluaa tehokkaan kasvun niin noinhan se on harvennettava. Mutta lähtökohtaisesti on harvennukset jätettävä tiukaksi muuton sanomista tulee varmasti.
Niin se o kun metsuri motokuski että harvahan tuo on jo.
Itse teen enskaria nyt ja jätän aika lähelle kemera-maksimia eli 2000/runkoa per ha. Se on tuohon nähden lähes tuplaten runkoja enemmän. En aivan allekirjoita tuon asennon paremmuutta kun tuhovaraa ei ole ja aluskasvillisuus vain alkaa röyhytä ja kuluttaa kuitenkin kasvupotentiaalia. Kuusettuu esim. herkästi alle ja niistähän niin kovasti ei olisi väliä kun seuraavalla hakkuulla vain riesana.
Tuo kasvatustiheys riippuu tietysti hiukka maan tuotoskyvystä. Poistettavat männyt ovatten olleet pääsosin allejääneitä joissa valolatvus kutistunut 10%:iin puun mitatasta.
Turha sellaista on alkaa kituuttaan-
Tai jos aivan venko poistan tässä nyt, että saa jotain tiliä.
Mutta kyllä poistan myös jostain valtapuita ja annan niille enemmän latvustilaa tässä hakkuussa, ettei ole ihan piiperrystä tässä.
Ajouran sivuilta saa jo muutamia tukkipuutakin ja 14,5m on pituus rehevimmillä kasvupaikalla. Tähän aikaan vuodesta näkee selkeesti että jos pohjassa kasvaa puolukkaa ja mustikkaa on kuusi päässyt myös kasvuun ja niistä kohtaa tietysti saa sahata motteja kuivahkoa paikaa enemmän. Niin ja nyt ei olla siellä etelässä Harjavallas, jossa raudus on voimissaan ja tuo tiliä nopeesti.-V. 1978 syysmyrskyn kaatamia (Aarno?) maitahan tässä hoidellaan.
Tyvilenkoutta näkyy olevan joissain jääneissäkin , mutta sehän
onkin melko yleistä varsinkin tuon ajan mä-istutuksilla.
Eikä niitä kaikkia voi eh:ssa poistaakaan. Hyvin olet harventanut.
Tyvilenkoutta esiintyy hiukan myös harvennuksen jälkeen, mutta ei tarkoita etteikö saataisi niistä tukkia.
Suosittelen ehdottomasti männyn kylvöjä ts minulla on nytkin kylvösiemen autossa odottamassa maanmuokkauksen suoritusta loppuun. Sen minkä kylvät sen niität ja istutustaimet kelpaa elukoille paremmin ja kylvöllä saadaan laadukasta. No hiukkas aikaa menee kyllä, mutta lopputulos paree.
Mä-kylvö toimii usein myös tod. näköisillä hirvituhoalueillakin.
70-luvun puolivälissä kylvettiin isäukon kanssa kuivahko hiesu-
kangas, jossa hirvet sitten vieraili melko säännöllisesti.
Pariin kertaan raivasin sitten ne puoliksi syödyt kylvötuppaat
ja ihan tyydyttävä sekametsä jäi tähteelle.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Tässä toinen kuva vm. 1981 ( lustoista laskien) männiköstä. Valtapuut parhaassa paikassa on n 13..14m ja niistä on tullut ainoastaan kaksi 4,3m tukkia. Muutoin kertymä on 2..3 pölliä ja energiapuurankaa. Huksuilla olen touhunnut 357:lla ja etenkin 246:lla joka on tällaiseen hommaan erityisen hyvä. Olen käynyt tämän palstan joskus yli kymmenen vuotta sitten raivuusahalla läpi. Koetan tehdä niin että ainakin 5kpl puita jää 4m kepin pyörähdykseen mieluummin 6kpl parhaassa paikka….995…1200runkoa/ha tiheyteen olisi pyrkimys, mutta kaikki vikapuut otan nyt kyytiin.
Ammattimiehen työtä.
hyvän näköistä jälkeä….
onko tämä sitä työn rationalisointia.. vielä kolmas saha palstalle niin ei mene aikaa hukkaan.. nopiaan tankkaa kaikki kerralla ja samalla purasee palasen ja siirtää sahat oletettuun bensan loppumis paikkaan ja taas täysi höyry päällä
En tiedä työn rationalisoinnista. On vaan ollut sellaista tapaa, että jos jos menee ketju tms on varasaha mukana. Toisaalta, jos on rehevmpää paikkaa on mukava tarttua toon 357:aan, se on hiukka tehokkaampi ja siten joutuisempaa katkoessa paksumpia puita. Tulee joistain ”susipuista” tyvitukkiakin.
Tuli talvikelit taas. Pohjoinen viima takasi tänään, ettei tauoilla pysty liikoja lepuuttaan.
Jos me motolla hakataan tuohon tiheyteen niin isännät tulee koppiin oikopäätä moittimaan liian harvasta harvennuksesta. Tottahan se on että jos haluaa tehokkaan kasvun niin noinhan se on harvennettava. Mutta lähtökohtaisesti on harvennukset jätettävä tiukaksi muuton sanomista tulee varmasti.
Hienosti on kasvaneet, kyllä metsän viljely kannattaa. Onkohan tuohon aikaan ollut jo jalostetut siemenet taimituotannossa?
Niin se o kun metsuri motokuski että harvahan tuo on jo.
Itse teen enskaria nyt ja jätän aika lähelle kemera-maksimia eli 2000/runkoa per ha. Se on tuohon nähden lähes tuplaten runkoja enemmän. En aivan allekirjoita tuon asennon paremmuutta kun tuhovaraa ei ole ja aluskasvillisuus vain alkaa röyhytä ja kuluttaa kuitenkin kasvupotentiaalia. Kuusettuu esim. herkästi alle ja niistähän niin kovasti ei olisi väliä kun seuraavalla hakkuulla vain riesana.
Eihän tuo harvaa ole kuin tuon kiven kohdalta!
Jesse tietysti tienaa aina paremmin kuitupuulla, mutta me muut tukkipuulla.
Tuo kasvatustiheys riippuu tietysti hiukka maan tuotoskyvystä. Poistettavat männyt ovatten olleet pääsosin allejääneitä joissa valolatvus kutistunut 10%:iin puun mitatasta.
Turha sellaista on alkaa kituuttaan-
Tai jos aivan venko poistan tässä nyt, että saa jotain tiliä.
Mutta kyllä poistan myös jostain valtapuita ja annan niille enemmän latvustilaa tässä hakkuussa, ettei ole ihan piiperrystä tässä.
Ajouran sivuilta saa jo muutamia tukkipuutakin ja 14,5m on pituus rehevimmillä kasvupaikalla. Tähän aikaan vuodesta näkee selkeesti että jos pohjassa kasvaa puolukkaa ja mustikkaa on kuusi päässyt myös kasvuun ja niistä kohtaa tietysti saa sahata motteja kuivahkoa paikaa enemmän. Niin ja nyt ei olla siellä etelässä Harjavallas, jossa raudus on voimissaan ja tuo tiliä nopeesti.-V. 1978 syysmyrskyn kaatamia (Aarno?) maitahan tässä hoidellaan.
Tyvilenkoutta näkyy olevan joissain jääneissäkin , mutta sehän
onkin melko yleistä varsinkin tuon ajan mä-istutuksilla.
Eikä niitä kaikkia voi eh:ssa poistaakaan. Hyvin olet harventanut.
Tyvilenkoutta esiintyy hiukan myös harvennuksen jälkeen, mutta ei tarkoita etteikö saataisi niistä tukkia.
Suosittelen ehdottomasti männyn kylvöjä ts minulla on nytkin kylvösiemen autossa odottamassa maanmuokkauksen suoritusta loppuun. Sen minkä kylvät sen niität ja istutustaimet kelpaa elukoille paremmin ja kylvöllä saadaan laadukasta. No hiukkas aikaa menee kyllä, mutta lopputulos paree.
Mä-kylvö toimii usein myös tod. näköisillä hirvituhoalueillakin.
70-luvun puolivälissä kylvettiin isäukon kanssa kuivahko hiesu-
kangas, jossa hirvet sitten vieraili melko säännöllisesti.
Pariin kertaan raivasin sitten ne puoliksi syödyt kylvötuppaat
ja ihan tyydyttävä sekametsä jäi tähteelle.