Kommentit (8)

  1. Pisin kuusi löytyy Padasjoen Vesijaon luonnonpuistossa. Sillä on mittaa 44,5 m. Muita mittoja en muista/löydä, mutta siis 16,5 metriä pidempi kuin kuvassa oleva.

  2. Tuo mokoma näre ei yllä edes semifinaaleihin kilpailussa Suomen isoimman kuusen asemasta.
    Kuutioita pitää olla luokkaa 15, jotta ollaan edes kärkisijoilla. Täällä Metsälehdessä julkaistiin ihan hiljattain artikkeli ja Youtube-video kuusesta, joka haastaa Padasjoen kuusen. Niihin kisoihin päästäkseen pitää ola ihan eri kokoluokan kasvi.

  3. Ei ole tosiaan ihan suurimpia kuusia tuo Suomessa. Tavan talousmetsässäkin on saman kokoisia . Itsellänikin pohjoisempama max kuusen pituus ollut 30 m ja tilavuuttta n. 4 mottia. Yksi sitä selvästi suurempi on säästöpuuna . Kuvan kuusen runkotilavuus on n. 6,2 kiintoa.

  4. Kuvan kuusen tilavuus, jos tuo mitta 305cm on RK-mitta:

    V = 3,14/4*28*0,45= n. 10m3.

  5. Kaava jolla arvioin tilavuutta on Ahf (f=vakio= 0,3) . 2-os. latva sotkee kuitenkin tilavuuden arviointia. Kaikki tilavuuden laskukaavat johtaa arvioon , ei tule tarkkoja tuloksia. Ei anna Kurjen arviokaan oikeaa tilavuutta puulle. Moton kouran kuutiointi-mittaus on yleensä tarkin mittausmenetelmä tähän mennessä ellei upotusmittausta oteta lukuun.

  6. Suomen suurin kuusi paistattelee päivää Sumiaisten Pukarajärven rantamaisemissa.
    Korkeutta sillä on 32 metriä, tilavuutta 15 kuutiota ja ympärysmitta 352 senttiä. Kuusivanhuksella on ikää yli 150 vuotta. Savon Sanomat .

  7. 0,475*(3,52/3,14)^2*3,14/4*32= 15,0 m3

  8. Tilavuusyhtälöiden keskivirheet riippuu siitä kuinka paljon on puusta tehtyjä mittauksia yhtälössä mukana. Rklpm:tta ja puun pituus ( d 1.3 ja h) riittää n. 7,5 %;n tarkkuuteen (keskivirhe). D 1.3, d 6 ja h riittää n. 3,5 %;n keskimääräiseen tarkkuuteen.
    Tarkempia tilavuuksia saadaan runkokäyriä hyväksi käyttämällä.

Luonto Luonto

Kuvat