Metsästäjiä ja hirviä syytetään metsien kuusettumisesta. Tämä näkymä on kuitenkin se varsinainen uhka. Hyvinkin paikalliset hirvien aterioinnit taimikoissa ovat korkeintaan promilleja tästä vaivasta. Nykyinen hirvikanta ei ole suurimmassa osassa maatamme enää uhka millekään puulajille. Hitaasti männyntaimikkoon soluttautuva kuusentureikko sensijaan on .
GLA:lle. Eipä ole motokorjattavaa puuta kahteenkymmeneen vuoteen. Tämä kuvio nimittäin hakattiin kuvanottohetkellä motolla!
Poistetut puut olivat tilavuudeltaan alle puolet siitä , mitä kuusettomalla alueella kasvoi. Kasvutappio oli siis melkoinen jo tässä vaiheessa .
Jos sain kuvasta todellisuutta vastaavan käsityksen kuvion puustosta, siellä on ensiharvennuskokoista mäntyä harvahkossa ja seassa jokunen tätä ohuempi koivu? Ilmeisesti kyseessä on joku pieni osa isompaa hakkuuta, muuten moton käyttöä ei voi käsittää etenkin, kun ennakkoraivausta ei ole tehty. Omien havaintojeni perusteella varsinaisen kasvatettavan puuston kasvua heikentävää kuusialikasvosta esiintyy vain harvoin ainakin täällä Lounais-Suomessa. Tuollaiset kohteet ovat yleensä hyvin pienialaisia, muutaman tuhannen neliön kokoisia eikä siten vaikuta metsien kuusettumiseen. Itse en siis tuon tyyppistä hoitamattomuutta näe kuusettumisen syyksi hirviä enempää. Vuosittain uudistusaloista männy ja kuusen osuus on lähes 50% (n. 50000-60000 ha), mutta koivun vain muutama prosentti. Merkittävin syy koivun vähäisyyteen on ilman muuta hirvituhon riski. Aiemmissä viestiketjuissa (mm. Holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen syyt ja seuraukset ja Hirvilupia kolmannes vähemmän) on johdonmukaisesti käynyt ilmi taipumuksesi vähätellä hirvien merkitystä ja tässä yhteydessä olen edelleen samaa mieltä kommenteistasi. Koska hirvikanta on Lappia lukuunottamatta n. 3 /1000 ha tai hiukan yli, edelleenkään koivun kasvatus istuttamalla ei ilman erityisiä aitaamisia tms. toimenpiteitä ole käytännössä mahdollista.
Suorittavalle portaalle. Montako ketjua menee paskaksi tuollaisessa metsän retaleessa jos ei edes pohjaa siistitty ensin?? Onko kuvaa tuosta samasta pöheiköstä harvennuksen jälkeen?
Ketjujen menekki riippuu siitä onko maasto kivistä ja kuinka paljon tulee kiskottua aluskasvosta juurineen. Tällä kokemuksella ketjuja ei mene kovinkaan paljon. Kannon pituus puoleen metriin , niin ketjumenekki on ketju ,pari vuorossa.Aikaa kylläkin vierähtää tuplat käsiteltyä runkoa kohden.
Tästä kohteesta oli kuva hakkuun jälkeen noin vuosi sitten.Ei kaunis.
Kuten tavallista tämänkin palstan hakkuuohjeissa luki ” Ei raivaustarvetta”.Kolmasosa kolmen hehtaarin kuviosta näytti kuitenkin tältä . Osa työmaasta jätettiinkin odottelemaan raivausta tai innokkaampaa hakkuuhenkilöä. Tänä päivänä näitä työmaita ei edes aloiteta.
Mutta kuvan pointti on kuitenkin se , että tällainen juurimetsä heikentää merkittävästi metsän kasvukykyä, Istutettujen puiden juuristo on ensisijainen kärsijä . Osa ravinteista menee harakoille juuristokilpailun vuoksi. Harvennuksen jälkeen on luvassa runsaasti tuulenkaatoja. Varjostuksen takia maakin pysyy monta astetta viileämpänä , mikä myös heikentää kasvua .
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Eipä tuolla motolla korjattavaa puutakaan ole ainakaan pariin kymmeneen vuoteen, joten sen puoleen saa kuuset ihan rauhassa kasvaa.
Pellolle istutettu mäntyä ja sitten tullut runsaasti luontaista kuusta?
Metsästäjiä ja hirviä syytetään metsien kuusettumisesta. Tämä näkymä on kuitenkin se varsinainen uhka. Hyvinkin paikalliset hirvien aterioinnit taimikoissa ovat korkeintaan promilleja tästä vaivasta. Nykyinen hirvikanta ei ole suurimmassa osassa maatamme enää uhka millekään puulajille. Hitaasti männyntaimikkoon soluttautuva kuusentureikko sensijaan on .
GLA:lle. Eipä ole motokorjattavaa puuta kahteenkymmeneen vuoteen. Tämä kuvio nimittäin hakattiin kuvanottohetkellä motolla!
Poistetut puut olivat tilavuudeltaan alle puolet siitä , mitä kuusettomalla alueella kasvoi. Kasvutappio oli siis melkoinen jo tässä vaiheessa .
Jos sain kuvasta todellisuutta vastaavan käsityksen kuvion puustosta, siellä on ensiharvennuskokoista mäntyä harvahkossa ja seassa jokunen tätä ohuempi koivu? Ilmeisesti kyseessä on joku pieni osa isompaa hakkuuta, muuten moton käyttöä ei voi käsittää etenkin, kun ennakkoraivausta ei ole tehty. Omien havaintojeni perusteella varsinaisen kasvatettavan puuston kasvua heikentävää kuusialikasvosta esiintyy vain harvoin ainakin täällä Lounais-Suomessa. Tuollaiset kohteet ovat yleensä hyvin pienialaisia, muutaman tuhannen neliön kokoisia eikä siten vaikuta metsien kuusettumiseen. Itse en siis tuon tyyppistä hoitamattomuutta näe kuusettumisen syyksi hirviä enempää. Vuosittain uudistusaloista männy ja kuusen osuus on lähes 50% (n. 50000-60000 ha), mutta koivun vain muutama prosentti. Merkittävin syy koivun vähäisyyteen on ilman muuta hirvituhon riski. Aiemmissä viestiketjuissa (mm. Holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen syyt ja seuraukset ja Hirvilupia kolmannes vähemmän) on johdonmukaisesti käynyt ilmi taipumuksesi vähätellä hirvien merkitystä ja tässä yhteydessä olen edelleen samaa mieltä kommenteistasi. Koska hirvikanta on Lappia lukuunottamatta n. 3 /1000 ha tai hiukan yli, edelleenkään koivun kasvatus istuttamalla ei ilman erityisiä aitaamisia tms. toimenpiteitä ole käytännössä mahdollista.
Suorittavalle portaalle. Montako ketjua menee paskaksi tuollaisessa metsän retaleessa jos ei edes pohjaa siistitty ensin?? Onko kuvaa tuosta samasta pöheiköstä harvennuksen jälkeen?
Ketjujen menekki riippuu siitä onko maasto kivistä ja kuinka paljon tulee kiskottua aluskasvosta juurineen. Tällä kokemuksella ketjuja ei mene kovinkaan paljon. Kannon pituus puoleen metriin , niin ketjumenekki on ketju ,pari vuorossa.Aikaa kylläkin vierähtää tuplat käsiteltyä runkoa kohden.
Tästä kohteesta oli kuva hakkuun jälkeen noin vuosi sitten.Ei kaunis.
Kuten tavallista tämänkin palstan hakkuuohjeissa luki ” Ei raivaustarvetta”.Kolmasosa kolmen hehtaarin kuviosta näytti kuitenkin tältä . Osa työmaasta jätettiinkin odottelemaan raivausta tai innokkaampaa hakkuuhenkilöä. Tänä päivänä näitä työmaita ei edes aloiteta.
Mutta kuvan pointti on kuitenkin se , että tällainen juurimetsä heikentää merkittävästi metsän kasvukykyä, Istutettujen puiden juuristo on ensisijainen kärsijä . Osa ravinteista menee harakoille juuristokilpailun vuoksi. Harvennuksen jälkeen on luvassa runsaasti tuulenkaatoja. Varjostuksen takia maakin pysyy monta astetta viileämpänä , mikä myös heikentää kasvua .