Ärjylän Yrjöllä samanmoinen savotta kuin meikällä.
Ens kerralla vastaavassa kohteessa kyllä Rounduppi pölähtää.On nimittäin 2metrisessä järvikortteessa,horsmassa ja heinän kuotassa arkaretta ihan oikeesti!
Heinäntorjunta on syksyn viimeisiä ja tärkeimpiä metsänkasvatuksen töitä. Pitkä hellejakso toi reheville kasvupaikoille ennennäkemättömät heinät, horsmat ja ym. muut taimien nujertajat.
Taimet löytyy yllättävän hyvin kuloheinän ja taimen värieron ansiosta ennen lumien tuloa, aikoinaan minäkin menin liian aikaisin heiniä polkemaan , oli kuuma, hirvikärpäset, kaveritkin alkoi kaikota ja urakka oli jäämässä aikataulusta jälkeen.
ps. kuvan kuusikko kyllä palkitsee tekijänsä, on sen verran hyvä, multava kasvupaikka !
Kohteena 45 vuotta sitten viljelykäytössä ollut pelto, johon oli istutettu koivua. Koivut hakattiin 2016 talvella. Heti perään ojitusmätästys ja 1,5 vuotiaat kuusentaimet. Vuonna 2017 en tehnyt mitään. Nyt oli pakko tarttua haravaan. Eka kerta kun joudun heinämään. Pakkasia olen odotellut, koska pakkasella heinät ja horsmat katkeaa ja lakoaa huomattavan paljon helpommin kuin kesällä. Ja pienen vaivan olen valmis näkemään tässä kohteessa kun tiedossa että kuusi kasvaa kohisten kyseisellä kasvupaikalla, joten palkkio luvassa tulevaisuudessa. Aikaisemmat pellonmetsitykset olen tehnyt avojuuritaimilla ja silloin en ole joutunut heinämään.
Onpa komeita taimia. ”Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä”. Nyt juurikin on oikea aika käännellä heinät sivuun, ettei lumi paina niita taimien päälle ja tuhoa taimia.
Nätti homma, jonka tehtyään voi tuntea tyydytystä hyvästä ja tuottavasta työstä.
Aivan oikea työtaktiikka. Ei voi kuin ihmetellä Glan intoilua lähivuosina täälläkin kiellettävän myrkyn kylvövimmasta luontoon. Aika erikoinen luontosuhde, sanoisin.
Pelto, johon on ruiskutettu vuosittain glyfosaattia koko alalle. Nyt on ongelma ruiskuttaa 2 vuoden ajan taimet, jotta kasvu saisi vauhtia. Erikoinen luontosuhde tosiaan. Itse en tajua, miksi tuollaista ryönää pitäisi pitää koko kasvukausi varjostamassa ja kilpailemassa juuriston kanssa ja vasta kun kasvu on loppu, heinät otettaisiin pois kuusten päältä.
Mistähän Gla tietää että tuohon peltoon olisi ennen puuntaimia jatkuvasti myrkkyä levitetty? Aika monta vuotta todennäköisesti ollut viljelemättä. Luonto on varmasti parempaa ilman myrkkyjä kuin myrkyllä. Ei tuo ihmistä riko ja kyllä nuo tuolta aivan hyvin nousee. Ei edes paljon viivettä teetä. Jos haluaa kesällä heinätä sekin toimii ilman myrkkyä eikä sekään edelleenkään riko ihmistä. Mielenkiintoista ja palkitsevaahan tuo työ on. Hyvä mieli. Ja säästöä myös koska myrkytkin maksavat.
Olisin syksyllä ponikän glyfosaattia ostanut,mutta eivät myyneet ,kun olisi pitänyt olla ruiskuttatutkintotodistus.Onko toisilla vanhaa varastoa,vai tutkinnot kunnossa?.Samoin kävi,kun olisin vuosittaisen ratanmyrkky paketin ostanut,eivät suostuneet myymään,kun ei ole torjunta-aine tutkintoa suoritettuna ja sen lisäksi vain maanviljelijöille ,ei metsätilalliselle mahdollinen.
Asia on juuri kuten Menninkäinen sanoo. Jos heinäystyöstä haluaa saada täyden hyödyn, se on tehtävä kasvukauden alkupuolella. Kuvien taimet ovat kituneet heinän seassa jo kolme kasvukautta. Toisenlaisella työn ajoituksella ne olisivat nyt jo heinän ulottumattomissa.
Tässä kohteessa oli tiedossa tuleva heinäystarve joten mätin noin 2100 taimea hehtaarille. Täystiheä puusto siihen syntyy vaikka heinä vie voiton osasta taimia. Mitä kitumiseen tulee, niin eka kesänä taimet eivät ole olleet heinän seassa. Toisena kesänä kyllä, mutta pyrkivätpähän kasvattamaan latvaa valoa kohti. Edellisenä talvena myös heinien alla ja lumen painamina, mikä näkyy yhdessä kuvassa. Mutta kyllä tuokin taimi siitä oikiaa. Ja kuluvan kasvukauden taas heinän seassa taistelivat valosta, mutta kyllä ne siellä sen verran kasvaa etten koe tarvetta mennä kesällä heiniä polkemaan. Seuraava vaihe tässä kohteessa on ensisyksynä tehdä raivaussahan kanssa aukkoperkaus taimien ympärille vatukon ja horsman poistamiseksi. Sitten saavat kasvaa rauhassa hetken ensiraivaukseen asti. Ja mitä myrkkyihin tulee, niin en ole koskaan käyttänyt niitä metsänhoidossa, joten tuskin käytän tulevaisuudessakaan.
Jees, en minä tiedäkään, onko tuolla joskus glyfosaattia tai jotain muuta torjunta-ainetta käytetty. Mutta pelloilla yleisesti käytetään. Koska senkin vaikutus on kiistanalainen, pari ruiskutuskertaa taimien ympärille on niin mitätön asia, etten siitä jaksa kiinnostua.
Vuoden kuluttua tehtävä reikäperkaus ei tule riittämään, kun taimet ovat polven korkuisia ja ryönä miehen mittaista. Vaaksan mittaiset vuosikasvut vaatii viisi vuotta kasvaakseen metrin. Mekaaninen heinäystarve jatkuu vielä useamman vuoden ajan. Visakallo on oikeassa ja minullakin on n. 10 vuotias kuusikko nelimetristä:
Tuossa ei horsmaa ole, mutta yhden horsmaa kasvavan pienaukon olen täydentänyt ja saman kaavan mukaan kehitys siinäkin etenee. Moreenimaahan olen laittanut mäntyä, joten glyfosaatti vaihtui Tricooon. Luontaista tainta ei ollut tullut, vaikka voimakkaasti muokatussa maassa sitä pitäisi tulla riesaksi asti.
Nämä kaikki kokeilut ovat opettaneet paljon metsätalouden harjoittamisesta.
En tiedä missäpäin kuvio sijaitsee mutta nyt kun puulaji vaihtui kuuseen entisellä peltomaalla. Kannattaa ottaa boori huomioon. Jos on vähänkään viitteitä puutoksesta alueella on edullisempaa hoitaa asia etukäteen kuntoon.
On tuohon käytetty myrkkyä kun koivulle aikoinaan istutettu. Maanmuokkauksen yhteydessä paljastui myrkkypusseja. En löydä nyt tähän hätään kuvaa pusseista enkä muista mitä myrkkyä se oli. Ne on edellisen omistajan tekosia mutta minä menen tällä mekaanisella linjalla. Minä luotan nyt tässä aikaisempiin kokemuksiini kunnon mättäistä ja nopeasta uudistamisesta. Hyvässä mättäässä heinä ei kilpaile ainakaan juuriston kanssa pariin vuoteen. Ongelma on aina tuo päälle lakoava heinä, horsma ja vatukko rehevillä mailla. Siksi olen suosinut aukkoperkausta kun sen aika on. Uskon ja tiedän sen, että kasvutappioita tulee tavallani, mutta minun pitää suhteuttaa tarvittava työnmäärä kaytettävissä olevaan aikaan.
Ja boorilannoitukset on tehty kaikille peltokohteille kyllä tarvittaessa.
Heikot on eväät maapohjalla, jos heinät kilpailevat ravinteista pienoisten taimien kanssa. Kun taimikko kasvaa hyvissä olosuhteissa puoli kuutiota hehtaarilla / v, on toki aiheellista estää heinän kasvu, mutta jos sen aikoo mekaanisesti tehdä, niin ne on kiskottava juurineen maasta, esim. niittäminen ei kilpailua ravinteista lopeta.
Paikka on ollut peltona 45 vuotta sitten ja sen jälkeen kasvatettu yksi koivusukupolvi. Peltomaa on siis jo tekeytynyt hyvän aikaa metsämaaksi sieni- yms. kasvuston kehittyessä ja luodessa olosuhteet vastustuskyvyn syntymiselle, joten kuusi on ihan oikea puulajivalinta. Tämä korostuu, jos kyse on savimaasta ja on vähänkin taipumusta märkyyteen. Millä Puuki estäisit hirvieläintuhot, jos koivua laittaisit?
Jätetään nyt taimet kehittymään rauhassa heinäyksen jälkeen. Ja tarkastellaan tilannetta parin vuoden päästä uudestaan. Jännitetään seuraavaksi myyrätuhojen mahdollisuutta ja ensi kevään halloja. Monta vaaraa onpi vielä edessä kyseisillä taimilla. Mutta luotan siihen että hyvä metsä tuohonkin kohteeseen syntyy, kuten on syntynyt aina ennenkin muihin vastaaviin kohteisiin.
Ei ole yhtään koivua hirvet syöneet niistä koivutaimikoista, joita olen istuttanut . Ovat semmosissa paikoissa, että ei hirvet onneksi ole haitaksi olleet. Kuusia olen istuttanut samaan aikaan vastaavalle kivennäismaa -ja myös turvemaapellolle; avojuurisia ja isoja paakkutaimia. Hyvin lähtivät kasvuun taimitassujen suojaamina. Koivun taimilla oli myyräsuojat ja laikkumättäisiin istutettuina ei mitään ongelmaa heinikosta vaikka pellot oli reheviä, kymmeniä vuosia viljelemättömänä olleita.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Helpommalla olisit päässyt kun olisit kulottanut heinän pois.
Ärjylän Yrjöllä samanmoinen savotta kuin meikällä.
Ens kerralla vastaavassa kohteessa kyllä Rounduppi pölähtää.On nimittäin 2metrisessä järvikortteessa,horsmassa ja heinän kuotassa arkaretta ihan oikeesti!
Amerikassa kaikki suurta,taisi Trump haravalla tarkoittaa piikkipillaria risujen haravana polttokasoihin kasattaessa.
Millaisesta kohteesta on kyse, kun heinää on noin tolkuton märä?
Heinäntorjunta on syksyn viimeisiä ja tärkeimpiä metsänkasvatuksen töitä. Pitkä hellejakso toi reheville kasvupaikoille ennennäkemättömät heinät, horsmat ja ym. muut taimien nujertajat.
Taimet löytyy yllättävän hyvin kuloheinän ja taimen värieron ansiosta ennen lumien tuloa, aikoinaan minäkin menin liian aikaisin heiniä polkemaan , oli kuuma, hirvikärpäset, kaveritkin alkoi kaikota ja urakka oli jäämässä aikataulusta jälkeen.
ps. kuvan kuusikko kyllä palkitsee tekijänsä, on sen verran hyvä, multava kasvupaikka !
Kohteena 45 vuotta sitten viljelykäytössä ollut pelto, johon oli istutettu koivua. Koivut hakattiin 2016 talvella. Heti perään ojitusmätästys ja 1,5 vuotiaat kuusentaimet. Vuonna 2017 en tehnyt mitään. Nyt oli pakko tarttua haravaan. Eka kerta kun joudun heinämään. Pakkasia olen odotellut, koska pakkasella heinät ja horsmat katkeaa ja lakoaa huomattavan paljon helpommin kuin kesällä. Ja pienen vaivan olen valmis näkemään tässä kohteessa kun tiedossa että kuusi kasvaa kohisten kyseisellä kasvupaikalla, joten palkkio luvassa tulevaisuudessa. Aikaisemmat pellonmetsitykset olen tehnyt avojuuritaimilla ja silloin en ole joutunut heinämään.
Eikö tuossa ole glyfosaatin paikka? Kun juhannukseen mennessä ruiskuttaa, saa taimet valoa kesälläkin ja kasvaa nopeammin heiniä karkuun.
Onpa komeita taimia. ”Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä”. Nyt juurikin on oikea aika käännellä heinät sivuun, ettei lumi paina niita taimien päälle ja tuhoa taimia.
Nätti homma, jonka tehtyään voi tuntea tyydytystä hyvästä ja tuottavasta työstä.
Aivan oikea työtaktiikka. Ei voi kuin ihmetellä Glan intoilua lähivuosina täälläkin kiellettävän myrkyn kylvövimmasta luontoon. Aika erikoinen luontosuhde, sanoisin.
Pelto, johon on ruiskutettu vuosittain glyfosaattia koko alalle. Nyt on ongelma ruiskuttaa 2 vuoden ajan taimet, jotta kasvu saisi vauhtia. Erikoinen luontosuhde tosiaan. Itse en tajua, miksi tuollaista ryönää pitäisi pitää koko kasvukausi varjostamassa ja kilpailemassa juuriston kanssa ja vasta kun kasvu on loppu, heinät otettaisiin pois kuusten päältä.
Mistähän Gla tietää että tuohon peltoon olisi ennen puuntaimia jatkuvasti myrkkyä levitetty? Aika monta vuotta todennäköisesti ollut viljelemättä. Luonto on varmasti parempaa ilman myrkkyjä kuin myrkyllä. Ei tuo ihmistä riko ja kyllä nuo tuolta aivan hyvin nousee. Ei edes paljon viivettä teetä. Jos haluaa kesällä heinätä sekin toimii ilman myrkkyä eikä sekään edelleenkään riko ihmistä. Mielenkiintoista ja palkitsevaahan tuo työ on. Hyvä mieli. Ja säästöä myös koska myrkytkin maksavat.
Olisin syksyllä ponikän glyfosaattia ostanut,mutta eivät myyneet ,kun olisi pitänyt olla ruiskuttatutkintotodistus.Onko toisilla vanhaa varastoa,vai tutkinnot kunnossa?.Samoin kävi,kun olisin vuosittaisen ratanmyrkky paketin ostanut,eivät suostuneet myymään,kun ei ole torjunta-aine tutkintoa suoritettuna ja sen lisäksi vain maanviljelijöille ,ei metsätilalliselle mahdollinen.
Jos itse opiskelee tukesin sivuilta. Tutkinnon saa reilulla 50€:llä suoritettua. 5 vuotta voimassa.
Itse olen kesän heinääjiä, ei mene kasvukautta hukkaan.
Asia on juuri kuten Menninkäinen sanoo. Jos heinäystyöstä haluaa saada täyden hyödyn, se on tehtävä kasvukauden alkupuolella. Kuvien taimet ovat kituneet heinän seassa jo kolme kasvukautta. Toisenlaisella työn ajoituksella ne olisivat nyt jo heinän ulottumattomissa.
Tässä kohteessa oli tiedossa tuleva heinäystarve joten mätin noin 2100 taimea hehtaarille. Täystiheä puusto siihen syntyy vaikka heinä vie voiton osasta taimia. Mitä kitumiseen tulee, niin eka kesänä taimet eivät ole olleet heinän seassa. Toisena kesänä kyllä, mutta pyrkivätpähän kasvattamaan latvaa valoa kohti. Edellisenä talvena myös heinien alla ja lumen painamina, mikä näkyy yhdessä kuvassa. Mutta kyllä tuokin taimi siitä oikiaa. Ja kuluvan kasvukauden taas heinän seassa taistelivat valosta, mutta kyllä ne siellä sen verran kasvaa etten koe tarvetta mennä kesällä heiniä polkemaan. Seuraava vaihe tässä kohteessa on ensisyksynä tehdä raivaussahan kanssa aukkoperkaus taimien ympärille vatukon ja horsman poistamiseksi. Sitten saavat kasvaa rauhassa hetken ensiraivaukseen asti. Ja mitä myrkkyihin tulee, niin en ole koskaan käyttänyt niitä metsänhoidossa, joten tuskin käytän tulevaisuudessakaan.
Jees, en minä tiedäkään, onko tuolla joskus glyfosaattia tai jotain muuta torjunta-ainetta käytetty. Mutta pelloilla yleisesti käytetään. Koska senkin vaikutus on kiistanalainen, pari ruiskutuskertaa taimien ympärille on niin mitätön asia, etten siitä jaksa kiinnostua.
Vuoden kuluttua tehtävä reikäperkaus ei tule riittämään, kun taimet ovat polven korkuisia ja ryönä miehen mittaista. Vaaksan mittaiset vuosikasvut vaatii viisi vuotta kasvaakseen metrin. Mekaaninen heinäystarve jatkuu vielä useamman vuoden ajan. Visakallo on oikeassa ja minullakin on n. 10 vuotias kuusikko nelimetristä:
https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/kuusitaimikko-9-v/
Sitten kuva täydennystaimesta heinikossa:
https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/kuusen-kasvattajan-neljas-vuosi/
Tuossa ei horsmaa ole, mutta yhden horsmaa kasvavan pienaukon olen täydentänyt ja saman kaavan mukaan kehitys siinäkin etenee. Moreenimaahan olen laittanut mäntyä, joten glyfosaatti vaihtui Tricooon. Luontaista tainta ei ollut tullut, vaikka voimakkaasti muokatussa maassa sitä pitäisi tulla riesaksi asti.
Nämä kaikki kokeilut ovat opettaneet paljon metsätalouden harjoittamisesta.
En tiedä missäpäin kuvio sijaitsee mutta nyt kun puulaji vaihtui kuuseen entisellä peltomaalla. Kannattaa ottaa boori huomioon. Jos on vähänkään viitteitä puutoksesta alueella on edullisempaa hoitaa asia etukäteen kuntoon.
On tuohon käytetty myrkkyä kun koivulle aikoinaan istutettu. Maanmuokkauksen yhteydessä paljastui myrkkypusseja. En löydä nyt tähän hätään kuvaa pusseista enkä muista mitä myrkkyä se oli. Ne on edellisen omistajan tekosia mutta minä menen tällä mekaanisella linjalla. Minä luotan nyt tässä aikaisempiin kokemuksiini kunnon mättäistä ja nopeasta uudistamisesta. Hyvässä mättäässä heinä ei kilpaile ainakaan juuriston kanssa pariin vuoteen. Ongelma on aina tuo päälle lakoava heinä, horsma ja vatukko rehevillä mailla. Siksi olen suosinut aukkoperkausta kun sen aika on. Uskon ja tiedän sen, että kasvutappioita tulee tavallani, mutta minun pitää suhteuttaa tarvittava työnmäärä kaytettävissä olevaan aikaan.
Ja boorilannoitukset on tehty kaikille peltokohteille kyllä tarvittaessa.
Glyfolla työmäärä vähenisi ja kasvu nopeutuisi.
Hyvät mättäät ja taimitassut toimii . Ei ole pakko myrkkyjä käyttää. Koivut varsinkin pomppaa nopeasti pellolla karkuun heinikossakin.
Heikot on eväät maapohjalla, jos heinät kilpailevat ravinteista pienoisten taimien kanssa. Kun taimikko kasvaa hyvissä olosuhteissa puoli kuutiota hehtaarilla / v, on toki aiheellista estää heinän kasvu, mutta jos sen aikoo mekaanisesti tehdä, niin ne on kiskottava juurineen maasta, esim. niittäminen ei kilpailua ravinteista lopeta.
Paikka on ollut peltona 45 vuotta sitten ja sen jälkeen kasvatettu yksi koivusukupolvi. Peltomaa on siis jo tekeytynyt hyvän aikaa metsämaaksi sieni- yms. kasvuston kehittyessä ja luodessa olosuhteet vastustuskyvyn syntymiselle, joten kuusi on ihan oikea puulajivalinta. Tämä korostuu, jos kyse on savimaasta ja on vähänkin taipumusta märkyyteen. Millä Puuki estäisit hirvieläintuhot, jos koivua laittaisit?
Jätetään nyt taimet kehittymään rauhassa heinäyksen jälkeen. Ja tarkastellaan tilannetta parin vuoden päästä uudestaan. Jännitetään seuraavaksi myyrätuhojen mahdollisuutta ja ensi kevään halloja. Monta vaaraa onpi vielä edessä kyseisillä taimilla. Mutta luotan siihen että hyvä metsä tuohonkin kohteeseen syntyy, kuten on syntynyt aina ennenkin muihin vastaaviin kohteisiin.
Ei ole yhtään koivua hirvet syöneet niistä koivutaimikoista, joita olen istuttanut . Ovat semmosissa paikoissa, että ei hirvet onneksi ole haitaksi olleet. Kuusia olen istuttanut samaan aikaan vastaavalle kivennäismaa -ja myös turvemaapellolle; avojuurisia ja isoja paakkutaimia. Hyvin lähtivät kasvuun taimitassujen suojaamina. Koivun taimilla oli myyräsuojat ja laikkumättäisiin istutettuina ei mitään ongelmaa heinikosta vaikka pellot oli reheviä, kymmeniä vuosia viljelemättömänä olleita.