Minulle ei ole selvinnyt tällaisten suojelualueiden tarkoitus.
Liikkuminen on lähes mahdotonta, sillä kaatuneita puita on ristiin rastiin ja maanpinta on täynnä lahoavaa roinaa. Ei marjoja, ei sieniä, ei eläimiä.
Ei metsiä ihmisen virkistyskäyttöä varten suojellakaan. Epäilemättä tuossa kohteessa monimuotoisuutta riittää, kun tarkastellaan myös hyönteisiä yms. eliöitä. Jos jostain ongelmaa metsätaloudelle aiheutuu niin huonosti hoidetuista talousmetsistä, ei suojelualueista. Poikkeuksena sieltä mahdollisesti leviävät ötökkätuhot, mutta tässä tapauksessa tuskin sitä vaaraa on.
Mitä tarkoittaa ”ahdemaa”? Typellä kyllästetty..?
On muuten mielenkiintoisen näköinen metsäpalanen. Vähän veikkaan, että paljon erilaista elämää siellä on lepikon kätköissä. Joskus voi olla asenteestakin kiinni, jos katsojan silmiin ei osu muuta kuin hankalakulkuinen ryteikkö.
Jos kyseessä olisi eteläinen sijainti, niin mitenhän tuon pohjan voisi uudistaa tammelle?
Tuo leppähän ei köyhässä maassa kasva.Tuolla ahdemaalla yrittelin viitata jokivarsimaihin,joihin tulvien muodossa on tullut ravinteita.
Tammen taimet – muutamalle hehtaarille,maksanee liikaa – tili jossain….?
Miten olisi nyt se hybridihaapa – kasvuaika 30v?
Uudistuskulut 0 ja kiinnolta pystyyn 11e x 200m3/ha =2200e/ha – tai jotain siihen suuntaan???
Oikeassa olet pitkät neulaset – nimim. muuten mutta ehkä noin ravinteikkaassa varmasti kaksikymmentä vuotta piisaa.
Ja hinta-arviokin aika vaisu. Täällä saa e-puunakin enemmän pystyyn.
Jaa juu, ajattelin kyllä edullisista edullisinta tapaa: kerätään tammenterhot hyvänä terhovuonna puiden alta ja nakellaan tuonne lepikkoon. Kun taimia alkaisi ilmaantua, voisi käydä lepikon kimppuun. Olisko mitään järkee? (… tämä nyt on spekuleissonia, kun alue on jo rauhoitettu)
Tervalepistä voi hyvällä tuurilla tulla ihan näkemisen arvoinen metsä. Jos ette usko, niin pyörähtäkääpä joskus Hirvensalmella. Kirkonkylän rannassa kasvaa melkoisia yksilöitä. Alue on rauhoitettu, joskin joku vuosi sitten lahoja puita oli pakko kaataa turvallisuussyistä. Tervaleppien kaupallinen kasvattaminen on sitten taas eri asia, ostajia ei välttämättä tahdo löytyä.
Meneekö vieressä isompaa tietä, jossa Googlen kamera olisi kuvannut maisemat?
Keskustelupalstan puolella oli joskus juttua siitä, että tuolla systeemillä voi tarkastella hämmästyttävän tarkkoja kuvia tien varren metsistä useista eri kulmista.
Ohi kulkee Hirvensalmen keskustan läpi Mäntyharjun suuntaan kulkeva tie. Tervalepät alkavat muistaakseni ennen venesatamaa Mikkelin suunnasta tullessa ja laajimmillaan niitä on S-marketin ja Hevossalmen sillan välissä. Ikä alkaa jo puita painamaan mutta toisaalta niitä ei ole kovin herkästi haluttu kaataa. Pitääpä vilkaista itsekkin.
Tervaleppiä näkyi olleen pitkin kylän läpi kulkevan Hirvensalmentien vartta varsinkin rannan puolella. Eniten niitä on säilynyt S-marketista etelään päin, siellä niitä on reilummin molemmin puolin tietä. Pitäisi olla oikeastaan kesällä kuvattu, lehdettömään aikaan näyttää aika valjulta. Keskikesällä tienpätkä marketilta sillalle muistuttaa tunnelissa ajoa.
Onko tosiaan toi suojelualue alunpitäen lepikkokorpi, vai katsoitteko senverran aluetta , että onko kyseessä vanha kaskipelto ts onko tosiaan, ettei näy kaskeamisen/viljelyn jälkiä ojia, kivikasoja tms??
Yleensähän Etelä- Suomessa on lähes kaikki viljelykelpoinen maa otettu aikoinaan viljelyn käyttöön. Lepikko meillä on kasvanut reheviin 1700..1800-luvun kaskeamalla tehtyyn korpimaihin.
Kovin tavallinen alue ei tosiaan olisi, jos ei ikinä kaskettu.
Ok, sellaista viljelyä arvasinkin kuvan perusteella. Ei se viljelyhistoria varmaan tuon alueen arvoa suinkaan vähennä. Sen verran vipelikköä näkyy, että niinsanottu rehevä peltoheitto, mun kansankielellä. Jos olisi ollut luonnontilassa näkyisi edes joitan järeähköjä puita alueella.
Kuvitelkaa alue 100v päästä, niin kyllä se siitä sitten järeytyy.
Luonnonsuojelualueita ei merkitä rajoiltaan ja joku paalu vinossa löytyy – eikä mitään tietoa supjelun perusteista ja tarkoituksesta. Metsähallituksen luontopalvelut on täynnä byrokraatteja jotka ei metsään ja lepikkoon mene- millä perusteella ls.alueita valvotaan kun niistä ei ole tietoa eikä rajoja ole merkitty .
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Alue on suojeltu n. 30 vuotta sitten.
Pinta-alaa muutama hehtaari.
Pääpuulaji leppä.
Leppää kyllä riittää suojelemattakin!
Minulle ei ole selvinnyt tällaisten suojelualueiden tarkoitus.
Liikkuminen on lähes mahdotonta, sillä kaatuneita puita on ristiin rastiin ja maanpinta on täynnä lahoavaa roinaa. Ei marjoja, ei sieniä, ei eläimiä.
Eipähän ole tarvinnut uudistaa 🙂
Onhan siellä toki muutakin elämää kuin puuta!
Kun otetaan muutakin huomioon kuin leppäviidakko.
Olisi kiva tietää syy rauhoitukseen. Selviäisikö merkkipaalusta jokin numerosarja, jona perusteella voisi jäljittämällä saada tietoja?
Kyselin kerran eräältä isännältä minkä vuoksi hänen järvenrantametsänsä oli otettu Naturaan. Ei tiennyt!
Ei metsiä ihmisen virkistyskäyttöä varten suojellakaan. Epäilemättä tuossa kohteessa monimuotoisuutta riittää, kun tarkastellaan myös hyönteisiä yms. eliöitä. Jos jostain ongelmaa metsätaloudelle aiheutuu niin huonosti hoidetuista talousmetsistä, ei suojelualueista. Poikkeuksena sieltä mahdollisesti leviävät ötökkätuhot, mutta tässä tapauksessa tuskin sitä vaaraa on.
Mikäli tuon lepän hakkaisi alas , niin olisiko uudistus mille puulajille?Typpeä nähtävästi maassa varastoituna – ahdemaa?
Mitä tarkoittaa ”ahdemaa”? Typellä kyllästetty..?
On muuten mielenkiintoisen näköinen metsäpalanen. Vähän veikkaan, että paljon erilaista elämää siellä on lepikon kätköissä. Joskus voi olla asenteestakin kiinni, jos katsojan silmiin ei osu muuta kuin hankalakulkuinen ryteikkö.
Jos kyseessä olisi eteläinen sijainti, niin mitenhän tuon pohjan voisi uudistaa tammelle?
Tuttu näky 90-luvun ”eco-aukoilta”.
Ristiin rastiin kasvavaa lepikkoa.
Jonkunlaisen e-puu savotan saa aikanaan.
Ainakin metsämaa pysyy kunnossa.
Tuo leppähän ei köyhässä maassa kasva.Tuolla ahdemaalla yrittelin viitata jokivarsimaihin,joihin tulvien muodossa on tullut ravinteita.
Tammen taimet – muutamalle hehtaarille,maksanee liikaa – tili jossain….?
Miten olisi nyt se hybridihaapa – kasvuaika 30v?
Uudistuskulut 0 ja kiinnolta pystyyn 11e x 200m3/ha =2200e/ha – tai jotain siihen suuntaan???
Oikeassa olet pitkät neulaset – nimim. muuten mutta ehkä noin ravinteikkaassa varmasti kaksikymmentä vuotta piisaa.
Ja hinta-arviokin aika vaisu. Täällä saa e-puunakin enemmän pystyyn.
Jaa juu, ajattelin kyllä edullisista edullisinta tapaa: kerätään tammenterhot hyvänä terhovuonna puiden alta ja nakellaan tuonne lepikkoon. Kun taimia alkaisi ilmaantua, voisi käydä lepikon kimppuun. Olisko mitään järkee? (… tämä nyt on spekuleissonia, kun alue on jo rauhoitettu)
Joo, eco-aukot on helppo kasvattaa. Ei muuta kuin muokkaus, jonkinlainen raivuu-avohakkuu.
Sitten kuuselle.
Tervaleppäkorpi?
Tervalepistä voi hyvällä tuurilla tulla ihan näkemisen arvoinen metsä. Jos ette usko, niin pyörähtäkääpä joskus Hirvensalmella. Kirkonkylän rannassa kasvaa melkoisia yksilöitä. Alue on rauhoitettu, joskin joku vuosi sitten lahoja puita oli pakko kaataa turvallisuussyistä. Tervaleppien kaupallinen kasvattaminen on sitten taas eri asia, ostajia ei välttämättä tahdo löytyä.
Meneekö vieressä isompaa tietä, jossa Googlen kamera olisi kuvannut maisemat?
Keskustelupalstan puolella oli joskus juttua siitä, että tuolla systeemillä voi tarkastella hämmästyttävän tarkkoja kuvia tien varren metsistä useista eri kulmista.
Ohi kulkee Hirvensalmen keskustan läpi Mäntyharjun suuntaan kulkeva tie. Tervalepät alkavat muistaakseni ennen venesatamaa Mikkelin suunnasta tullessa ja laajimmillaan niitä on S-marketin ja Hevossalmen sillan välissä. Ikä alkaa jo puita painamaan mutta toisaalta niitä ei ole kovin herkästi haluttu kaataa. Pitääpä vilkaista itsekkin.
Tarkoitatko tätä osuutta seuraavalle sillalle saakka?
https://maps.google.fi/maps?q=s+market+hirvensalmi&hl=fi&ll=61.640417,26.775913&spn=0.000041,0.052314&sll=61.632099,26.781406&sspn=0.027609,0.104628&hq=s+market&hnear=Hirvensalmi&t=m&fll=61.638195,26.773467&fspn=0.01372,0.052314&z=15&layer=c&cbll=61.640282,26.776177&panoid=0JwoH2sF5phHoUl_7wnEcw&cbp=12,135.26,,0,-5.09
(pahoittelen karmeaa linkkiä, jonka järjestelmä varmaan pätkii moneen osaan)
Tervaleppiä näkyi olleen pitkin kylän läpi kulkevan Hirvensalmentien vartta varsinkin rannan puolella. Eniten niitä on säilynyt S-marketista etelään päin, siellä niitä on reilummin molemmin puolin tietä. Pitäisi olla oikeastaan kesällä kuvattu, lehdettömään aikaan näyttää aika valjulta. Keskikesällä tienpätkä marketilta sillalle muistuttaa tunnelissa ajoa.
Jos pääpuulaji on tervaleppä, niin kyseessä on luultavasti tervaleppäkorpi. Ne ovat Luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettuja.
Onko tosiaan toi suojelualue alunpitäen lepikkokorpi, vai katsoitteko senverran aluetta , että onko kyseessä vanha kaskipelto ts onko tosiaan, ettei näy kaskeamisen/viljelyn jälkiä ojia, kivikasoja tms??
Yleensähän Etelä- Suomessa on lähes kaikki viljelykelpoinen maa otettu aikoinaan viljelyn käyttöön. Lepikko meillä on kasvanut reheviin 1700..1800-luvun kaskeamalla tehtyyn korpimaihin.
Kovin tavallinen alue ei tosiaan olisi, jos ei ikinä kaskettu.
Paikka on entististä viljelyaluetta. Siitä on merkkejä näkyvissä. Lähellä on myös vanhan asumuksen kivijalka.
Ok, sellaista viljelyä arvasinkin kuvan perusteella. Ei se viljelyhistoria varmaan tuon alueen arvoa suinkaan vähennä. Sen verran vipelikköä näkyy, että niinsanottu rehevä peltoheitto, mun kansankielellä. Jos olisi ollut luonnontilassa näkyisi edes joitan järeähköjä puita alueella.
Kuvitelkaa alue 100v päästä, niin kyllä se siitä sitten järeytyy.
”Kyselin kerran eräältä isännältä minkä vuoksi hänen järvenrantametsänsä oli otettu Naturaan. Ei tiennyt!”
Eivät varmaan tiedä aina ympäristöministeriössäkään.
Luonnonsuojelualueita ei merkitä rajoiltaan ja joku paalu vinossa löytyy – eikä mitään tietoa supjelun perusteista ja tarkoituksesta. Metsähallituksen luontopalvelut on täynnä byrokraatteja jotka ei metsään ja lepikkoon mene- millä perusteella ls.alueita valvotaan kun niistä ei ole tietoa eikä rajoja ole merkitty .