Hieno kuva ja hieno taimikko. Todennäköisesti saamme kuitenkin kohta lukea ”yksitoikkoisesta puupellosta”, ”itikkatuhovaarasta” ja siitä, että ”lehtipuut olisivat tulleet ilmaiseksi, ne parantaisivat maaperää, hirvet syövät nyt männyt kun ei ole lehtipuita niiden appeeksi ja energiapuun korjuu tarjoaisi ilmaisen taimikonhoidon”…
Hmm maaperä näyttää olevan otollinen männylle. Tossa kanervikossa vaativammat lehtipuut ei pitemmän päälle menesty. Ei riitä nesteytys ja ravinne. Hieno kuva kyllä.
Näyttäis, että on kevyt maanmuokkaus.
Huono pituuskasvu.
Tietenkin tulee laatua, mutta puut jää pieneksi.
Jos olisi ojitusmätästetty, niin pituuskasvu olisi puolen metrin luokkaa ja kasvu moninkertainen.
Ei kannata vetää liian nopeita johtopäätöksiä kasvunopeudesta. Näyttäisi olevan vasta 5-6 kasvukautta takana. Ojitusmätästystä tuskin kukaan tekee kuivalle kankaalle eikä ole tehty aikaisemminkaan. Paksukunttaiset alueet pohjoisemmassa ovat asia erikseen, säätöaurauksella on saatu mahtavia tuloksia. Siellä on kuitenkin maalaji ollut hienojakoisempaa ja kunttakerros verraten paksu. Kuvan kuviolla näin ei näytä olevan. CT:llä puu kasvaa hitaammin, se on luonnon laki eikä sitä kannata liikaa surkutella. Perustamiskulut ovat kuitenkin kohtuulliset ja raivauksia tarvitaan korkeintaan kaksi.
Jos tuolla alueella on metsätie ojineen, niin ojanpenkat puskee puuta moninverroin enemmän kuin tasaisella.
Kyllä tämä on koettu ja nähty ja faktaa.
Kuivalla kankaalla Suomessa ei ole näillä sateilla ja lämpötiloilla männylle kuivaa koskaan.
Tommosta lentokenttäpohjaa näkee meilläpäin aikas harvoin. Suomessakin saisi alkaa puhua pituusboniletiistä’ ts kyvystä tuottaa puunpituutta, se olisi jotenkin puuntuotantokyvylle selkeämpi mittari kuin monen monet kasvutyyppiluokittelut ja niiden moninaiset alalajit….
Kuva on otettu 5 metrin korkeudelta , joten pituusarviot kommeneteissa ovat alakanttiin . Hirvineurootikot voivat sitten kertauksen vuoksi vilkaista kahta 17.9.-12 (sivu 85) lähettämääni kuvaa . Ne ovat pitäjän toiselta laidalta . Niissä näkyy monta muutakin murhetta hirvituhojen ohella . Tässä ei näy edes hirvituhoja , vaikka hirvitiheys lähialueella on moninkertainen . Miksiköhän ? 🙂
Aika kuivat on eväät hirvellekkin. Saati omistajalle tuosta metsästä. Sata vuotta ja lähes suotta. Siinä koko kasvatusmetodi. En kuuna päivänä noin karseaa ja karua halua omiini. Onneksi ei juuri ole eksynyt kuin aivan pienimuotoisia aloja. Kun tuossa kelossakaan ei ole edes tukevaa oksantynkää ….
Jessen ei kannata huolehtia puun saatavuudesta tämän ”isännän ” kohdalla . Kaikkia kehitysluokkia löytyy oikeassa suhteessa . Kuvioiden koot voivat kuitenkin olla kymmeniäkin hehtaareita .
Vähän toista kymmentä kilometriä tästä löytyy 50 ha:n 90-luvun lopulla kerralla uudistettu yhtenäinen kuvio , tosin eri omistajan maalla . On muuten mahtava vastikään perattu kylvömännikkö kasvamassa tulevaisuuden tarpeisiin. Alue kylvettiin äestyksen yhteydessä . Toimituksen tehnyt koneenkuljettaja kehui , että ei ole ikinä ollut niin hyvää työmaata , vaikka oli tehnyt kyseisiä hommia kymmeniä vuosia.
Kyllähän se varmasti on tuntunut turhauttavalta sen ison työmaan jälkeen palata arkeen ja kiikuttaa äestä ”perinteiseltä” vajaan hehtaarin avohakkuualalta toiselle . Kone on tuolloin melken enemmän siirtoauton päällä , kun oikeissa töissä.
Aika avara maisema…
missä kunnassa taimikko siaitsee
Hieno kuva ja hieno taimikko. Todennäköisesti saamme kuitenkin kohta lukea ”yksitoikkoisesta puupellosta”, ”itikkatuhovaarasta” ja siitä, että ”lehtipuut olisivat tulleet ilmaiseksi, ne parantaisivat maaperää, hirvet syövät nyt männyt kun ei ole lehtipuita niiden appeeksi ja energiapuun korjuu tarjoaisi ilmaisen taimikonhoidon”…
Hmm maaperä näyttää olevan otollinen männylle. Tossa kanervikossa vaativammat lehtipuut ei pitemmän päälle menesty. Ei riitä nesteytys ja ravinne. Hieno kuva kyllä.
Näyttäis, että on kevyt maanmuokkaus.
Huono pituuskasvu.
Tietenkin tulee laatua, mutta puut jää pieneksi.
Jos olisi ojitusmätästetty, niin pituuskasvu olisi puolen metrin luokkaa ja kasvu moninkertainen.
Ei kannata vetää liian nopeita johtopäätöksiä kasvunopeudesta. Näyttäisi olevan vasta 5-6 kasvukautta takana. Ojitusmätästystä tuskin kukaan tekee kuivalle kankaalle eikä ole tehty aikaisemminkaan. Paksukunttaiset alueet pohjoisemmassa ovat asia erikseen, säätöaurauksella on saatu mahtavia tuloksia. Siellä on kuitenkin maalaji ollut hienojakoisempaa ja kunttakerros verraten paksu. Kuvan kuviolla näin ei näytä olevan. CT:llä puu kasvaa hitaammin, se on luonnon laki eikä sitä kannata liikaa surkutella. Perustamiskulut ovat kuitenkin kohtuulliset ja raivauksia tarvitaan korkeintaan kaksi.
Jos tuolla alueella on metsätie ojineen, niin ojanpenkat puskee puuta moninverroin enemmän kuin tasaisella.
Kyllä tämä on koettu ja nähty ja faktaa.
Kuivalla kankaalla Suomessa ei ole näillä sateilla ja lämpötiloilla männylle kuivaa koskaan.
Tommosta lentokenttäpohjaa näkee meilläpäin aikas harvoin. Suomessakin saisi alkaa puhua pituusboniletiistä’ ts kyvystä tuottaa puunpituutta, se olisi jotenkin puuntuotantokyvylle selkeämpi mittari kuin monen monet kasvutyyppiluokittelut ja niiden moninaiset alalajit….
Kuva on otettu 5 metrin korkeudelta , joten pituusarviot kommeneteissa ovat alakanttiin . Hirvineurootikot voivat sitten kertauksen vuoksi vilkaista kahta 17.9.-12 (sivu 85) lähettämääni kuvaa . Ne ovat pitäjän toiselta laidalta . Niissä näkyy monta muutakin murhetta hirvituhojen ohella . Tässä ei näy edes hirvituhoja , vaikka hirvitiheys lähialueella on moninkertainen . Miksiköhän ? 🙂
Aika kuivat on eväät hirvellekkin. Saati omistajalle tuosta metsästä. Sata vuotta ja lähes suotta. Siinä koko kasvatusmetodi. En kuuna päivänä noin karseaa ja karua halua omiini. Onneksi ei juuri ole eksynyt kuin aivan pienimuotoisia aloja. Kun tuossa kelossakaan ei ole edes tukevaa oksantynkää ….
Jeessi, tällä kuvan kuviolla on jo 30v päästä enemmän tukkia kuin samanikäisessä vesakkoylispuustoiseksi päästetyssä kuusikossa. Usko tai älä…
Onhan siellä tuo yksi kelotukki mutta aika vaikea sitäkin on loputtomiin pystyssä pitää.
Jessen ei kannata huolehtia puun saatavuudesta tämän ”isännän ” kohdalla . Kaikkia kehitysluokkia löytyy oikeassa suhteessa . Kuvioiden koot voivat kuitenkin olla kymmeniäkin hehtaareita .
Vähän toista kymmentä kilometriä tästä löytyy 50 ha:n 90-luvun lopulla kerralla uudistettu yhtenäinen kuvio , tosin eri omistajan maalla . On muuten mahtava vastikään perattu kylvömännikkö kasvamassa tulevaisuuden tarpeisiin. Alue kylvettiin äestyksen yhteydessä . Toimituksen tehnyt koneenkuljettaja kehui , että ei ole ikinä ollut niin hyvää työmaata , vaikka oli tehnyt kyseisiä hommia kymmeniä vuosia.
Kyllähän se varmasti on tuntunut turhauttavalta sen ison työmaan jälkeen palata arkeen ja kiikuttaa äestä ”perinteiseltä” vajaan hehtaarin avohakkuualalta toiselle . Kone on tuolloin melken enemmän siirtoauton päällä , kun oikeissa töissä.
petäjävein kitukasvuesija kankaeta.