Näinkin voi käydä, onneksi ei ollut käsi sisällä kun työrukkanen joutui terän repimäksi. Pakkasta oli n.15 astetta sahattavat pöllit jäässä, myös pöytä liukas.Työnsin taaksepäin liukuva pölliä joka nipisti rukkasen pöytään kiinni ja vei sen terään asti kuvan mukaisin seurauksin.
En onneksi havainnut ainuttakaan sormenpätkää tuossa silppukasassa…
eeek!
Omissa leipätöissäni en käytä tiukkoja hanskoja, syystä ettei niistä saa kättään ulos ajoissa jos tiukka paikka tulee. Sahan pyöriviin teriin kättä nyt ei onneksi saa työnnettyä, kiitos teräkoppien turvalukoille jotka aukeavat vasta kun terät ovat pysähtyneet. Puristumisvaara on sitten aina enemmän tai vähemmän telojen, rullastojen tai paininpyörien kanssa pelatessa liki. Ainakin toistaiseksi on kaikki sormet pysyneet tallella vaikka läheltä on joskus liipannut.
On vanhoillekin sattunut. Pyörivien laitteiden kanssa ei ole leikkimistä eikä kiirehtimistä.
Muinoin maataloissa oli 1 kpl 10kw:n sähkömoottori. Sitä siirrettiin hevoskyydillä puintipaikalta sahauspaikalle jne.
Puinti oli lopetettu ja kone pyöri hiljalleen. Serkkuni aikoi heittää vauhdissa lattahihnan pois päältä, oli kai moista harrastanut ennenkin. Vauhtia oli kuitenkin liikaa ja hän toimi liian lähellä siivapyörää. Löysä rukkanen meni ympäri mukana.
Hiukann se kirpaisi ja kaveri sanoi: ”Perhana, meinasi viedä peukalon!” No niinhän se tekikin.
Kuinka tämä sitten tehtiin fiksummin. Keskeltä pitkää hihnaa jarrutettiin hinnan paluu- ja syöttöpuolen toimintaa seipäällä.
Tähän liittyviä ”kertomuksia” ei taida olla. Vastaavaa jouduin harrastamaan joskus, tosin jo lievästi peloteltuna ja se tapahtui jonkinlaisen teollisuuden puolella.
Eikös se nimen omaan kannattaisi käyttää tiukkoja ja ihonmyötäisiä vaatteita ja käsineitä ettei ne ensinnäkään pääse tarttumaan pyöriviin laitteisiin.
Löysä työhanska on näissä tehdashommissa turvallisempi. On nähty monta kertaa miten tiukka kangashanska vetää sormet ja välillä koko kämmenenkin mukanaan telan alle tai kuljettimien lamellien väliin. Vaarallisia paikkoja löytyy vähän joka työpisteeltä. Nahkahanskoissa on sama juttu, vaikken itse käytäkään niitä kuin maalikopissa. Tiukat vaatteetkaan eivät ole oikein käytännölliset kun joutuu jatkuvasti kumartumaan tai kurkottelemaan taskut puolillaan mittoja ja puukkoja. Toisaalta tapaturmaherkille tyypeille sattuu vaikka olisi minkälaiset kamppeet päällä. Tapana on ollut sanoa uusille tulokkaille, että täällä ei juosta eikä hosuta.
Porilaisen kuulasytytys maamoottorissa oli pakko laittaa remmi paikalleen moottorin käydessä puimakoneeseen tai sirkkeliin. remmi päällä ei jaksanut lähteä käyntiin.
vaikka tehoakin löytyi lähes 10 hv.
Hyvä torppari.
Ihan pienenä ennen ”valojuhlia” näin kyseisen moottorin mitä käytettiin likipitäen ”kantoöljyllä”. Koska olin pieni eikä työn suunnittelu tuntunut vaaralliseltä niin kaikkiin yksityiskohtiin en paneutunut. Se nyt taas oli toisen kerran todistettu, että hevosella siirrettiin konetta ja rautakangilla asennettiin.
Pakollinen käynnissä ollevan hihnoittaminen kyllä arveluttaa. Näin jälkeenpäin ajatellen pitäisin vähän turvallisempaa tapaa mahdollisena.
Hihna paikalleen ja niin löysälle, että käynnistetty kone jaksaa sitä pyörittää..
Hihna tietenkin luistaa. Kahta puolen asentajat kangilla siirtämään voimakonetta riittävästi.
Mitkäkö asentajat. Olin lapsuuteni kesät mailla. Näissä hommissa oli aina vähintään kaksi miestä, jopa neljä. Josko oli toimiva yhden miehen talous, niin akka apuun tai naapurista löytyi.
evakko
ei ollut mahdollisuutta siirtää konetta. meillä oli kiinteä asennus. puimakone takana ja puimakoneen sivussa ”ulosotto” (vapaa siivapyörä) jonka kautta sai siirrettyä voiman sirkkelille.
pehku puhaltimelle oli oma remmi. puimakoneen merkkiä en muista. on tuhottu aikoja sitten.
sirkkeli oli mallia maasepän tekemä puurunkoinen josta enää terä muistona. syöttö oli työntämällä ja janahus petäjässä joskus tuli pöytä äkkiä lähtöasemaan. ei varmaan täyttäisi nykyisiä työturva määräyksiä. mutta lankkua tuli
Torppari
Kiitän täsmennyksistä. Josko nämä muutamat esimerkit puhuttelevat vähän nuorempia tekniikan ihmisisiä. Mitä kaikkea on ollut ja voinut olla.