Kuvassa männylle alunperin uudistettu aukko. Nyt alueella on jo runsaasti muutakin puulajia ja mänty häviämässä taiston elintilasta. Koivikko on huomattavasti tuhoisampi mäntyä kohtaan hirveen verrattuna. Hirvi napostelee taimia vain sieltä täältä ,mutta koivu tuhoaa koko taimikon. Tässäkin syntyy vaivattomasti koivuvoittoinen sekametsä.
Jos kuvaan on alkuunkaan uskominen, ei tuohon mitään sekametsää tule, vaan puhdas koivikko.
Ei tuo mitään varsinaista hirvialuetta ole. Jos olisi, ei siellä olisi lainkaan syömättömiä mäntyjä, ja nuo koivut olisivat huomattavasti huonompilaatuisia.
Tuosta sekametsä?
Kyllä sieltä koivujen seasta muutama mänty ja kuusi löytyy. Tämä on vain tyyppiesimerkki siitä ,että istutettu männikkö saadaan helposti tukahdutettua olemattomiin ilman hirviäkin. Näitä näkymiä tulee jatkuvasti vastaan . Hirvivahinkoja hyvin harvoin ja nekin pienialaisia .
Kyllä. Ja hirvivahingoista riippumatta koivut ovat täysin suoriakin, oikein vanerikoivuaihioita.
Kyllähän tuossa varjostuksessa männyt tuhoutuvat. Varhaisperkauksen laiminlyönti johtaa tuohon ja jos se olisi ollut alunperin tavoiteltua, eihän männyn uudistamista olisi pitänyt ollenkaan edes tehdä.
Nämä ovat niitä sarjassa ”kannattamattomia” turhuuksia.
Kuvan ympäristössä hyvin menestynyttä männikköä joka puolella ja maapohja hyvin männylle sopivaa. Varhaisperkaus on vain jätetty tekemättä ja th:ssa jätetty ”varmuuden vuoksi” koivuja miltei jokaiseen taimiväliin. Jokainen voi päätellä kannattiko.
Olen seurannut palstan kehitystä avovaiheesta asti. Pistin nyt kuvan esille varoittavana esimerkkinä. Valitettavasti kuva ei näytä kovin edustavasti kasvukisan hävinneitä männyntaimia. Niistä enää harva on pelastettavissa. Puulajisuhteiden tulisi tuossakin olla mänty 90% ja koivu10%. Nyt suhteet ovat vinksahtaneet ylösalaisin.
Turhaa uudistamista männylle, kun koivikosta on tullut pääpuulaji. Parempi ennakointi olisi säästänyt viljelykulut. Koivuista tulee kuitenkin tili yhtä aikasin kuin olisi tullut männyistä.
Kuvio on kokonaan männiköiden ympäröimä ja Puuki olisi uudistanut koivulle???? Kun olisi raivaukset tehty kunnolla ja ajallaan olisi kuvassa komea nuori männikkö.
Kasvupaikka on kaikesta päätellen tuoretta kangasta ja sopii myös koivulle ja kuuselle joita onkin tullut luontaisesti ihan riittävästi. Koivun kantohinta on nyt noussut ja on samalla tasolla havupuiden kanssa. Ei ole enää mitään syystä sorsia sitä käyttöpuun kasvatuksessa.
Kasvupaikkatyyppi voi vaihtua jo yhden kuvion alueella toiseksi. Saati sitten kun kyseessä on eri kuvio. Ympäröivät metsät ei määritä kasvupaikan rehevyyttä.
”Tässäkin syntyy vaivattomasti koivuvoittoinen sekametsä.” Mitähän suorittava nyt horisee? Vallitsevassa jaksossa ei ole mitään muuta puulajia kuin koivua. Muut puulajit ovat jääneet jo nyt alikasvosasemaan ja tästä eteenpäin tilanne vain pahenee. Joko koivu raivattava kokonaan pois, tai sitten annettava tulla puhdas koivikko.
Ei ollut horinaa ,vaan satiiria. Suomen metsät ovat pullollaan kuvan kaltaisessa tilassa olevia nuoria metsiä ja taimikoita ,joissa alkuperäinen tavoite on karannut ja karkuteillä pysyy. Väite siitä, että koivua ei voisi kasvattaa on täyttä pötyä. Sitä kasvaa liikaakin. Tavitsee vain poistaa ylimääräiset ajoissa pois. Oli muuten uutisena ,että Ruotsissa ei juurikaan istuteta koivua.
Ihmettelen kovasti , miksi kuvan näkymiä puolustellaan. On pilattu hyvä männyntaimikko , kun raivausta ei ole toteutettu ajallaan eikä riittävällä voimakkuudella. Joku varmaan kohta toteaa ,että ompa hyvä energiapuumetsä. Kyllä , mutta vuosien kuluttua ja siinä vaiheessa kuviolla ei ole enää montaa mäntyä hengissä ja kuusetkin voivat huonosti.
Ok, satiiri on vaikea laji!
Ei kai kukaan väitä, ettei koivua voisi kasvattaa. Tottakai voi.
Ja kyllä tuossa on pilattu hyvä taimikko. Ei kukaan kai ole toista väittänytkään. Mutta tässä hetkessä elävät ihmiset eivät ala surkuttelemaan, mitä tuossa olisi pitänyt tehdä. He miettivät sitä, miten tuosta eteenpäin.
On alueita, joissa koivun kasvattaminen vaatii virheetöntä torjuntaa. Jossain onnistunut koivikko ei tarkoita sitä, että koivun kasvattaminen muualla onnistuisi tavanomaisin menetelmin. Eipä ole suorittavakaan onnistunut määrittelemään, miksi minun palstoillani edelleen hirvituhot on todellinen riesa.
Perustin nyt istutuskoivikon suuren hirviriskin alueelle. Lupaan jatkossa raportoida vahinkojen torjunnasta ja mahdollisista vahingoista. Hoitamattomuus ei tule olemaan hirvivahinkojen syynä.
Jos hirvivahinkoja ko. alueelle mahdollisesti syntyy, ei auta kenenkään tulla sitten sanomaan, että miksi et istuttanut kuusentaimikkoa!
Millä suunnitelmalla taimikkoa kasvatat ja torjut hirvituhoja?
Olen kallistumassa Jessen linjoille, eli suunnittelen laittaa sähköaidan alueen ympärille. Koska istutusalue on hirvien vakiintuneella kulkureitillä, aion jättää suorakaiteen muotoisen alueen kumpaankin päähän hirville kulkukäytävän.
Pyrin kasvattamaan puhtaan koivikon, mutta kysymyksessä on kannonnostoalue, joten kuusentaimien tuloa sinne on lähes mahdotonta välttää. Seurailen tilannetta ja raivaan tarvittaessa koivujen kasvua haittaavat kuuset pois. Hidaskasvuiset lähtevät joulukuusiksi.
Ainakaan itseltäni ei hirvituhojen aiheuttama harmitus poistu sillä, että kävisin katselemassa naapurin mahdollisesti hoitamattomia taimikoita.
En vieläkään ymmärrä, mitä suorittava kuvallaan haluaa sanoa. Ymmärrän sen, että varhaisperkuussa jättää särkymävaraa. Silloin siihen tila riittää. Mutta jos taimikko jää sen jälkeen harventamatta, on tehty virhe. Hirviltä säästynyt vesakko ei kerro mitään hirvituhoriskistä hoidetuissa kohteissa.
Kuvan tapauksia on moninkertainen määrä hirvituhoihin nähden.
Edustava esimerkki siitä ,mitä seuraa ,jos joku on mahdollisesti pyrkinyt kasvattamaan energiapuuta taimikossa.
Esimerkki myös siitä ,mitä seuraa liiallisesta koivun suosimisesta taimikon seassa. Nyt hommaa on hankala saada haltuun millään keinolla.
….tämä vain muistutuksena niille ,jotka suunnittelevat raivaushommiin ryhtymistä tai niiden siirtämistä myöhemmäksi.
En silti ymmärrä kytköstä hirvituhoihin. Toinen on metsänomistajan päätösvallassa, toinen metsästysoikeudesta huolimatta ei.
Kuvan olosuhteissa hirvi monesti”viimeistelee” hoitamattomuudesta johtuvat vahingot syömällä varjossa kituvien mäntyjen viimesetkin oksat ,kun koivun oksat ovat kasvaneet ulottumattomiin.
Eiköhän hirvienkin kohdalla ole tehty jo tarpeeksi kantaa rajoittavia toimia ,kun on päästy tiheyksissä alle puoleen siitä , mitä luonnonmukainen hirvikanta ilman ihmisen toimenpiteitä voisi minimissään olla. ”Normaali” taso olisi vähintään viisinkertainen nykyiseen verrattuna. Enimmillään kanta on ollut vain kaksinkertainen nykyiseen verrattuna.
”Jätänpä vähän koivua energiapuuta raivauksessa männyntaimikkoon” ja boom, tilanne riistäytyi täysin hallinnasta, niinköhän tässä kävi? Vai jätettiinkö vaan ihan rehellisesti tekemättä ilman mitään tavoitteita?
Kun mänty on tuolla tavoin varjossa, taimi on pilalla riippumatta siitä, syökö hirvi sen vai ei.
Luontaiseen kantaan vertaaminen on turhaa, kun mikään muukaan ei ole luontaista.
Tuo on ihan selvästi harvennettu, koivuja on tasaisesti ja maassakin rungon jäänteitä. Onko tosiaan ajateltu kasvattaa koivuja polttopuuksi ja tehdä kotitarve hakkuilla välitili, vai mikä villitys lie. Tuosta voi tulla hyvä koivikko, mutta männyn viljely on tässä tapauksessa ollut sitten tappiollinen sijoitus, katastrofaalinen munaus.