Pohjanmaalla myöhästynyt ensiharvennus, puuston ikä 45 v ja lähtörunkoluku noin 2000 kpl/ha, poistuma noin 100 mottia/ha. Olisi tullut jo tukkia koivuistakin, mutta alaharventaen tukkirungot jäi pystyyn. Koivun tukkirunkoja noin 100 kpl/ha, kuvan otin kuvion laidasta, jossa koivuja enempi.
Hyvältä näyttää sekametsä vaikka ite en aivan noin paljon olisi poistanut.
Suoria jo tukkikuusenrunkoja. Koivut taitavat olla hiestä.
Suurin osa hiestä ja kuvan koivuista varmaan kaikki. Myrskyä ei tarvis tulla, tuo on kyllä jonkinverran notkelma, mutta runkoja lähti nyt paljon. Tässä oli tehty ehkä 6 vuotta sitten ennakkoraivuun totaali raivuu tyylillä asiallinen räippäharvennus. Koivujen piiskaamia osa kuusista, mutta riittää kun kasvavat paksuutta.
Ensiharvennukset kannattaa tehdä tietysti ajoissa mieluumin kuin myöhässä, jos olisi harvennettu 15 vuotta sitten, nyt olisi ollut tukkiharvennus ja puustolla takuulla vankempi juuristo. Toisaalta koivut ovat oksattomia 10 metriin asti ja oli jostain syystä osa puista selkeästi vallannut alaa ja puulajivalinta suht helppo.
Sellaiset koivut, jotka ovat karsiintuneet, liikaa eivät kasva enää koskaan kunnolla. Ne kannattaisi poistaa, koska niistä tulee vain kuitua.
”Olisi tullut tukkia jo koivuistakin”, jäikö aloittajan teksti lukematta Timppa?
Nuo koivut on 20 m pitkiä ja tosiaan tukkimitoissa, harvennus tuskin kuitenkaan niiden kasvuun enää vaikuttaa, havupuiden kasvureaktio on todennäköinen ja koivuja oli metsälainkin puitteissa pakko jättää. Toivon että päätehakkuu leimikossa nuo koivut menisi jonkinlaisella hinnalla tukkina ja vaikka ei menisi, joutuu sahakin nuo järeät ja suorat koivut huomioimaan hinnoittelussa.
On tuo Jeessi kovapäinen tyyppi. Kun hehtaari kasvaa sen kymmenen kiintoa/v, on siinä 800 – taikka 1800 runkoa, niin kumpi kasvaa enemmän tukkipuuta?
Ja tämä on Faktoihin perustuva tieto.
En kyllä sitä ole kiistämässä mutta rajansa puuston harvuudessakin. Jos puita on liian vähän puhutaan yleensä vajatuottoisuudesta. JOS Jätkä on moisesta kuullut? Puuston pääasiallinen juuristo ei montaa metriä ympärilleen tarvitse vaan ainoastaan lehtipuusto tarvitsee latvuksensa vapaaksi. Ja siihen riittää kuitenkin hyvinkin tuhat/ha. Kun siinäkään ei vielä haittaa pieni limittäisyyskään.
Näyttää varpua olevan. Tuosta kun varvikko saa valoa ja ravinteita, saa pian runsaan marjasadot.
Meillä tuollaisista maapohjista on turha etsiä marjoja. Meillä ne löytyy pääosin männikkökankailta tai turvekankailta.
Muistetaan kuitenkin, että 1000/ha ei ole päätehakkuutiheys, vaan siihen mennessä puista on pitänyt ottaa jälleen puolet pois, jos tarkoitus on saada tukkia. Metsäenergian ja massapuun kasvatuskierto on tiheä ja lyhyt.
Tukkia tulee kyllä 1000/ha aivan kovastikkin. Miksi tuollaista suoltaa kun se riippuu enemmän maaperästä mitä se pystyy tuottamaan. Jos haapa tuottaa tukkia kahdessakymmenessä vuodessa suht täydet tuolla taajuudella niin kuusikin pystyy aivan hyvään tulokseen nelinkertaisessa kasvuajassa. Eli 80 v. kuusikko on aivan täys tukkimetsä tuolla taajuudella. Ihmettelen onko metsäalan ammattilaisuus nykyään tosiasioiden kiistämistä ja vääristelyä vai mistä moinen höpinä johtuu?
Kyllä Jeessi on ulkona kuin lumiukko. Vuosien varrella hänellä on ollut lyhyt kiertoaika tapetilla ja nyt taas piiitkä kierto, jossa kaikista puista kasvatetaan tukkia, vaikka menisi viisi sukupolvea touhussa.
Ihmettelen, kuinka Harvainvallassa enää kukaan puuta ostava alkaa edes neuvottelemaan tuollaisen tuuliviirin kanssa.
Onhan minulla noita kuuskoita vielä uudistaa jahka vain saisi tekovauhtia. Katotaan nyt kun tännekkin tuuppaa talvea että jospa taas jotain tapahtuisi. Otin tuosta äsken haavikossakin pimeäkuvia otsalampun valossa ja mukavan järeää sielläkin jo on. Koitan vielä parantaa ylöspäin valoa ja laitan sitten tänne lukijoiden kuviin tulemaan. Kyllä lyhytkierto on edelleen se paras kierto. Lyhyt se on ihmisen ikäkin.
”…Ihmettelen onko metsäalan ammattilaisuus nykyään tosiasioiden kiistämistä ja vääristelyä vai mistä moinen höpinä johtuu?..”
Nyt menee yli hilseen! Ei sitten puhuta samana päivänä kierto-ajan pituudesta, kantohinnoista,metsätalouden tuloksista,tuulituhoista ja kannattavuuksista.
Johdonmukaisuus on hakusessa.
Kenellä on ja kenellä ei. Mutta edelleen Jätkällekkin, minulla on ehkä kotimaamme monipuolisin yksityisen omistama metsäluonto vaikka sitä ei viralliset tahot olekkaan vahvistaneet. Joten minulla on varaa puhua niin lyhytkierron kuin pitkän kierronkin puolesta. Kas kun molemmissa on hiukan omat puulajinsa parhaimmillaan.
Jeessi. Puhdasta potaskaa on tuotoksesi. Satakunnan metsistä ei löydy edes monipiuolista luontoa, jos aletaan tekemään vertailuja. Luonnonmukaisuus esim Harjavallasta on niin kaukana, että Pösölläkin pitää körötellä tunti, ennenkuin alkaa olla luonnollistakin näkymää.