Sekametsässä käy helposti niin, että jokin puulaji on väärällä maapohjalla. Sekametsässäkin voidaan tuottaa laadukasta puuta, mutta se ei ole mikään automaatti. Siina tarvitaan taitoa, työtä ja harkintaa.
Yhden puulajin metsässäkin helposti käy niin, että se on väärällä maapohjalla Takavuosina männyn kanssa siihen syyllistyttiin usein, nykyään jossain määrin kuusen kanssa. Syyt ovat kuitenkin erilaiset.
Lisäksi yhden puulajin metsä kuusesta puhuttaessa vaatii hoitajaltaan jos ei taitoa, niin itsehillintää ja kurinalaisuutta. Muuten etukasvuiset lehtipuut pilaa koko jutun.
Yhden puulajin metsä kuusesta on kaikkein helpoin tapaus.
Maan oikea muokkaus – istutus – piskaavien lehtipuiden poisto – päätehakkuu.
Ei tarvitse pelätä edes myrskytuhoja.
Tarvitsee vain tietää, että mitä tekee. Minä tiedän.
Nyt ei ollutkaan kysymys siitä, kuka osaa, ja kuka ei osaa kasvattaa sekametsää tai yhden puulajin metsää, vaan metsäneuvonnan vastuullisuudesta.
Aika kevyesti kuulee joskus sanottavan jonkin metsänhoitotavan helppoudesta. Pitää kuitenkin muistaa, että kuulijoina voi olla kokemattomia metsänomistajia, jotka voivat saada väärän mielikuvan työn vaativuudesta. Ei ole vielä kauankaan, kun luotiin mielikuvaa jatkuvasta kasvatuksesta metsänuudistamistapana, jossa ei ei tarvitsisi tehdä työtä juuri lainkaan, vaikka totuus on päinvastainen. Viime aikoina on sentään tultu jo asialinjoille.
Koivikko koivikkona ja männyt pois hyvissä ajoin ettei näin pääse käymään. Koivu-mänty-yhdistelmä ei oikein toimi ja omissa kuvioissa mänty on lähtenyt viimeistään ensiharvennuksessa.
Toisaalta sekin pitää paikkansa, että rehevillä pohjilla paras mänty- ja koivutukki kasvaa kuusikoissa. Näitä kolmen puulajin sekametsiä löytyy itseltäkin ja ainakin männyn osalta laatu on ehdottomasti parempi kuin 70-luvulla istutetuissa männiköissä. Ja kylläpä se sama pätee koivullakin.
Mikäs tuossa kuvassa on vikana? Tuohan on kohtsillään selkeä harvennuskohde ja tuo etualan oksainen mäntyrypäs kai lähtee siinä hakkuussa. Suoraa koivua on vieressä ja takana pilvin pimein. Tuon kaltaisia kuvioita on itselläni moniakin. Joistain tulee sekametsiä, joistain sitten ei.
Ihanko oikein taitoa vaativa homma! Mulla nuo sekametsät syntyy itsestään. Joskus jää raivuulla ne ”komeat koivut” ja hyväkasvuiset kuuset kaatamatta mäntytaimikosta ja siinähän se sekametsä onkin. Vaikka mäntytaimikon raivauksen yrittää tehdä kuinka tarkasti niin harvennuksella lähtee aina koivua kyytiin. Suurin osa kuvioistani toki on ”puupeltoa”.
Tämä kohde on jo mennyt pilalle. Puita on pidetty liian sakeassa ja koivujen latvukset ovat supistuneet liikaa. Huonolaatuiset männyt olisi pitänyt poistaa jo taimikkovaiheessa. Tästä kohteesta tulee vain enimmäkseen energiapuuta, vaikka ikää on reilusti. Taloudellinen vahinko on mittava.
Kuvassa ei ole mitään vikaa. Itseasiassa olen ihastellut sitä tässä vähän aikaa. Siis metsäkuvana yllättävän kelvollinen ja estetiikankin vaatimukset huomioiva (viihdyttävä).
Metsä, josta kuva on otettu, näyttää kätkevän uumeniinsa julmetusti puuta – ja vieläpä laadukkaanoloista. Lenkoja ei löydy kirveelläkään, tukinmittoihin yltäviä alkavat olla laidasta lukien. No, tuo etualan tursas tuo kuvaan sitä silmänruokaa!
Kuvio on metsänvartijalle mieluinen. Tällä kuviolla olisi pitänyt antaa kasvutilaa nimenomaan valiorungoille, paljonko niitä löytyy kpl/ha on kuviokohtainen. Seassa voi kasvattaa energiaa/kuitua/huonolaatuista tukkia.
Ei kai nyt sentään tuo Puuntakunen ole pilalla. Jos nyt oikein ”tarkan markan” mies jotain korkopreosentteja laskee, niin siinä on saattanut mennä muutama prossayksikkö ohi.
Kuvien ongelmana tahtoo olla, ettei kokonaisuutta saa näkymään kunnolla. Tämä kohde on todellakin täysin pilalla.
Koivut ovat lähes latvattomia ja lahoja. Männyistäkään ei tahdo saada edes kuitupuuta saatika tukkia.
Tämä menee lähes kokonaan energiapuuksi. Puuta yhteensä n. kolmesataa mottia / ha.
30 v sitten aloitetulla apu/valioharvennuksella kuvio olisi huippu.
300 m3 energiaa….saa siitä jotakin.
Valiorungot pitäisi pystykarsia ja antaa sitä kasvutilaa apuharvennuksilla.
Tälläisiä sekametsä kuvioita on mukava kasvatella. Puhtaat viljekuusikot on helppohoitoisia. Koivu pitää huolen egolokiasta ja valiorungot ekonomiasta.
Sekametsän tuotto oikein tehtynä ja hoidettuna on kaikkein paras ja varmin. Jos käy näin niin sitten ei ole. Tuolla olisi pitänyt olla raivurin kanssa jo 15v sitten. Usein luullaan että hyvä sekametsä on yhtäkuin: hyvä pohja, kuusikko nurin ja taimet maahan, harvennus 30v. Eihän se niin mene, tuo vain on monen mielikuva.
Sekametsän hoito on haastavampaa ja vähintään yhtä työlästä kuin puupellon. Raivuria pitää ulkoiluttaa reilusti ja ajatella puiden kasvua eteenpäin. Omilla mailla sekametsistä löytynee parhaat ja huonoimmat kuviot. Vinkki: Älä perusta sekametsää palstan nurkkaan, kauas tiestä.
Ja joku kuitenkin tarjoaa ratkaisuksi energiahakkuuta. Kyllä, sillä voi paikata mutta ei sitä kannata tavoitella.
Kyllä Niko ja Kisi oikeilla linjoilla. Itse olisin innolla ostamassa tuollaista palstaa. Aivan huippu varsinkin jos kerkeää vielä itse jalostamaan siitä harvennetun metsän. Ei nuo konemiehetkään huonoja ole mutta aina jotkut valinnat jää hiukan harmittamaan. Esim. hyvän järeytyvän rauduksen kaato aika kelvottoman männyn vierestä vain arvostussyistä.
Joku näillä palstoilla arvostelikin kaavamaista harvennustapaa ja sitähän se näkyy olevan. On kuin mitattuna puut paikassaan. Tylsyyttä tehdään hiukan tylsällä päällä.
Jesse ei tainnut huomata, että jo mainitsin lähes koko puuston olevan pilalla tällä kohteella. Koivut ovat lahoja ja lähes latvattomia. Koivuista ja männyistä ei tule edes kuitua vaan energiapuuta, jos sitäkään. Läpilahot kun jäävät metsään.
Löytyyhän sitä, sekametsästä, vaikka ”kalupuita”, ainakin yksi puu josta saisi ”ämmän länget”. Kannattaisiko ottaa talteen ennenkuin energiapuu läjään menee?
Hupiin puutili ihastellussa,mutta ilmeisen ränsistyneessä lahokoivikossa aikanaan menee.Kuitupuu ei tällä hetkellä kovin hintavaa ole,samoin energiapuun laita.
Vielä en ymmärtänyt, että mikä rooli tässä kuvassa sekametsän hoidon vaikeudella on? Tiheältä tosiaan näyttää ja koivujen ollessa kyseessä vahinkoakin syntyy. Mutta ei nämä asiat mitenkään poikkea yhden puulajin metsästä. Yhtä lailla harventaa nekin pitää, enkä minä ainakaan ole saanut mistään käsitystä, ettei sekametsiä tarvitsisi hoitaa. Ohjeissa ei ole vikaa, mutta jos jostain kentällä tapahtuvaa neuvontaa pitäisi syyttää, niin kuusen suosimisesta. Minäkin olen saanut neuvoja kuusikon uudistamisesta kuuselle ilman, että neuvojalla on ollut mitään käsitystä hakatun puuston terveydestä. Mutta kuten ennenkin olen sanonut, ei rengistä ole isännäksi ja keskustelemalla nämä asiat yleensä asettuu kohdalleen.
Kuten jo tuolla aiemmin totesin, ei sekametsän kasvatuksessa ole ongelmaa sillä joka homman osaa. Ongelma on niillä kokemattomilla metsänomistajilla, joita nyt helposti neuvotaan metsänkasvatuksen ”uusopeilla”, eli jatkuvalla kasvatuksella ja siitä seuraavilla sekapuustoilla. En syyttänyt tähänastista metsäneuvontaa mistään.
Jos tuo hakataan aukoksi ja muokataan ja istutetaan, on hommassa voittajana mhy ja häviäjänä metsänomistaja. Ei tarvitse olla mikään ruudinkeksijä tehdäkseen tuosta metsästä taloudellisesti kasvatuskelpoisen metsän, mutta myönnettäköön että toimenpiteet on myöhässä. Tällaisilla kohteilla mhy:t ruukaavat kusettaa tietämättömiä metsänomistajia.
En määrittelisi mhy:n toimintaa k***ttamiseksi, jos pyritään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. En myöskään jaksa uskoa, että mhy aktiivisesti alkaa kannustaa metsänomistajia harsimaan metsiään. Ihan muut tahot ovat niitä, jotka haluavat tarjota vaihtoehtoa vallitseviin käytäntöihin.
Erirakenteisuutta ei juurikaan näy poislukien hies(?)koivuvitelikkö. Siitä ei kuitenkaan alikasvoksena kelvollista puuta tule, vaikka isoimpia puita harvennettaisiin reilustikin.
Kuvasta ei näy, millainen aluskasvillisuus siinä on. Epäilen kuitenkin, ettei olosuhteet harvennuksen jälkeen ole luontaiselle taimettumiselle kovin hyvät, vaan heinikko valtaa alaan. Koska tässä tapauksessa koivujen harvennus aiheuttaa todennäköisesti tappiota niin kuutioissa kuin puuston arvossakin mitattuna, päätehakkuu + kuusen istutus ei välttämättä ole huono vaihtoehto.
Kusetus on ehkä voimakas ilmaisu, mutta mhy mielellään tekee tuohon avohakkuun ja istutukse. Nyt avohakkuussa ei tule juurikaan tukkia, ainoastaan halpaa kuitua ja kalliit uudistuskustannukset. Nuo männyt on vielä mahdollista kasvattaa tukeiksi, jolloin niiden hinta kolminkertaistuu.
Veikkaan, että harvennuksen tukkikelpoisia mäntyjä jää lähinnä siemenpuustoa vastaava määrä, joten tuskin niiden takia kasvatusta kannattaa jatkaa. Tämä on kuitenkin arvailua, koska tarkka tilanne ei tästä kuvasta selviä. Puun takaa osaa kai kertoa männyistä tarkemmin.
Jos tuo olisi minun metsää, olisin varmaan aika tyytyväinen käyskennellessäni puiden lomassa. En usko, että tulisi mieleenkään perustaa paikalle yksilajinen, tasaikäinen puupelto. Eiköhän tuolta löydy kantarellejakin korin pohjalle. Ja mikä huumaava luonnonmukainen ilmainen konsertti keväisin! Lahoa puuta jos alkaa tosiaan olla paikalla, niin kolopesijöillä on mukavat oltavat. Minun ei tarvitsisi kaahata linnunpönttöjä huoltamassa.
Sekametsässä käy helposti niin, että jokin puulaji on väärällä maapohjalla. Sekametsässäkin voidaan tuottaa laadukasta puuta, mutta se ei ole mikään automaatti. Siina tarvitaan taitoa, työtä ja harkintaa.
Sekametsä on erittäin helppo perustaa, Ja vielä helpompi hoitaa. Ja tuottaa eniten. Vieläpä laadukkainta puuta. Ylivoimaisen vähätöisin.
Pitää vain tietää miten se perustetaan. Minä tiedän sen.
Yhden puulajin metsässäkin helposti käy niin, että se on väärällä maapohjalla Takavuosina männyn kanssa siihen syyllistyttiin usein, nykyään jossain määrin kuusen kanssa. Syyt ovat kuitenkin erilaiset.
Lisäksi yhden puulajin metsä kuusesta puhuttaessa vaatii hoitajaltaan jos ei taitoa, niin itsehillintää ja kurinalaisuutta. Muuten etukasvuiset lehtipuut pilaa koko jutun.
Yhden puulajin metsä kuusesta on kaikkein helpoin tapaus.
Maan oikea muokkaus – istutus – piskaavien lehtipuiden poisto – päätehakkuu.
Ei tarvitse pelätä edes myrskytuhoja.
Tarvitsee vain tietää, että mitä tekee. Minä tiedän.
Nyt ei ollutkaan kysymys siitä, kuka osaa, ja kuka ei osaa kasvattaa sekametsää tai yhden puulajin metsää, vaan metsäneuvonnan vastuullisuudesta.
Aika kevyesti kuulee joskus sanottavan jonkin metsänhoitotavan helppoudesta. Pitää kuitenkin muistaa, että kuulijoina voi olla kokemattomia metsänomistajia, jotka voivat saada väärän mielikuvan työn vaativuudesta. Ei ole vielä kauankaan, kun luotiin mielikuvaa jatkuvasta kasvatuksesta metsänuudistamistapana, jossa ei ei tarvitsisi tehdä työtä juuri lainkaan, vaikka totuus on päinvastainen. Viime aikoina on sentään tultu jo asialinjoille.
Koivikko koivikkona ja männyt pois hyvissä ajoin ettei näin pääse käymään. Koivu-mänty-yhdistelmä ei oikein toimi ja omissa kuvioissa mänty on lähtenyt viimeistään ensiharvennuksessa.
Toisaalta sekin pitää paikkansa, että rehevillä pohjilla paras mänty- ja koivutukki kasvaa kuusikoissa. Näitä kolmen puulajin sekametsiä löytyy itseltäkin ja ainakin männyn osalta laatu on ehdottomasti parempi kuin 70-luvulla istutetuissa männiköissä. Ja kylläpä se sama pätee koivullakin.
Mikäs tuossa kuvassa on vikana? Tuohan on kohtsillään selkeä harvennuskohde ja tuo etualan oksainen mäntyrypäs kai lähtee siinä hakkuussa. Suoraa koivua on vieressä ja takana pilvin pimein. Tuon kaltaisia kuvioita on itselläni moniakin. Joistain tulee sekametsiä, joistain sitten ei.
Ihanko oikein taitoa vaativa homma! Mulla nuo sekametsät syntyy itsestään. Joskus jää raivuulla ne ”komeat koivut” ja hyväkasvuiset kuuset kaatamatta mäntytaimikosta ja siinähän se sekametsä onkin. Vaikka mäntytaimikon raivauksen yrittää tehdä kuinka tarkasti niin harvennuksella lähtee aina koivua kyytiin. Suurin osa kuvioistani toki on ”puupeltoa”.
Tämä kohde on jo mennyt pilalle. Puita on pidetty liian sakeassa ja koivujen latvukset ovat supistuneet liikaa. Huonolaatuiset männyt olisi pitänyt poistaa jo taimikkovaiheessa. Tästä kohteesta tulee vain enimmäkseen energiapuuta, vaikka ikää on reilusti. Taloudellinen vahinko on mittava.
Kuvassa ei ole mitään vikaa. Itseasiassa olen ihastellut sitä tässä vähän aikaa. Siis metsäkuvana yllättävän kelvollinen ja estetiikankin vaatimukset huomioiva (viihdyttävä).
Metsä, josta kuva on otettu, näyttää kätkevän uumeniinsa julmetusti puuta – ja vieläpä laadukkaanoloista. Lenkoja ei löydy kirveelläkään, tukinmittoihin yltäviä alkavat olla laidasta lukien. No, tuo etualan tursas tuo kuvaan sitä silmänruokaa!
On muuten motteja!
Kuvio on metsänvartijalle mieluinen. Tällä kuviolla olisi pitänyt antaa kasvutilaa nimenomaan valiorungoille, paljonko niitä löytyy kpl/ha on kuviokohtainen. Seassa voi kasvattaa energiaa/kuitua/huonolaatuista tukkia.
Tälläkin kuviolla päästäisiin maksimituotokseen ja valiorunkojen osalta maksimi järeyteen.
Ei kai nyt sentään tuo Puuntakunen ole pilalla. Jos nyt oikein ”tarkan markan” mies jotain korkopreosentteja laskee, niin siinä on saattanut mennä muutama prossayksikkö ohi.
Komia tulee kun ”kirvestä käyttää”.
350 m3/ha..löytyykö ?
Kuvien ongelmana tahtoo olla, ettei kokonaisuutta saa näkymään kunnolla. Tämä kohde on todellakin täysin pilalla.
Koivut ovat lähes latvattomia ja lahoja. Männyistäkään ei tahdo saada edes kuitupuuta saatika tukkia.
Tämä menee lähes kokonaan energiapuuksi. Puuta yhteensä n. kolmesataa mottia / ha.
30 v sitten aloitetulla apu/valioharvennuksella kuvio olisi huippu.
300 m3 energiaa….saa siitä jotakin.
Valiorungot pitäisi pystykarsia ja antaa sitä kasvutilaa apuharvennuksilla.
Tälläisiä sekametsä kuvioita on mukava kasvatella. Puhtaat viljekuusikot on helppohoitoisia. Koivu pitää huolen egolokiasta ja valiorungot ekonomiasta.
Kyllä se vaan on komiaa.
”Komeudelle” on tullut hintaa n. 10.000 euroa / ha.
Sen verran enemmän olisi tullut rahaa samassa ajassa jos aluetta olisi hoidettu oikein.
Sekametsän tuotto oikein tehtynä ja hoidettuna on kaikkein paras ja varmin. Jos käy näin niin sitten ei ole. Tuolla olisi pitänyt olla raivurin kanssa jo 15v sitten. Usein luullaan että hyvä sekametsä on yhtäkuin: hyvä pohja, kuusikko nurin ja taimet maahan, harvennus 30v. Eihän se niin mene, tuo vain on monen mielikuva.
Sekametsän hoito on haastavampaa ja vähintään yhtä työlästä kuin puupellon. Raivuria pitää ulkoiluttaa reilusti ja ajatella puiden kasvua eteenpäin. Omilla mailla sekametsistä löytynee parhaat ja huonoimmat kuviot. Vinkki: Älä perusta sekametsää palstan nurkkaan, kauas tiestä.
Ja joku kuitenkin tarjoaa ratkaisuksi energiahakkuuta. Kyllä, sillä voi paikata mutta ei sitä kannata tavoitella.
Kyllä Niko ja Kisi oikeilla linjoilla. Itse olisin innolla ostamassa tuollaista palstaa. Aivan huippu varsinkin jos kerkeää vielä itse jalostamaan siitä harvennetun metsän. Ei nuo konemiehetkään huonoja ole mutta aina jotkut valinnat jää hiukan harmittamaan. Esim. hyvän järeytyvän rauduksen kaato aika kelvottoman männyn vierestä vain arvostussyistä.
Joku näillä palstoilla arvostelikin kaavamaista harvennustapaa ja sitähän se näkyy olevan. On kuin mitattuna puut paikassaan. Tylsyyttä tehdään hiukan tylsällä päällä.
Jesse ei tainnut huomata, että jo mainitsin lähes koko puuston olevan pilalla tällä kohteella. Koivut ovat lahoja ja lähes latvattomia. Koivuista ja männyistä ei tule edes kuitua vaan energiapuuta, jos sitäkään. Läpilahot kun jäävät metsään.
Kun kerran tuossa rykelmässä ei ole yhtään tukkipuuta niin eipä varmasti muuallakaan kuviolla.
Totta että noilla koivuilla on hyvin pieni latvus ja paksuusksavu olematon.
Lienevät pilalla ja jos väljentää, niin latvat kuivuvat.
Tuosta ei saa harventamalla mitenkään kasvatuskelpoista.
Aukoksi ja uusi aloitus.
Erittäin hyväkasvuinen paikka.
Puut kasvavat pitkiksi yli 30m.
Mikähän on kuvion historia?
Mänty istutettu ja koivu lähtenyt luontaisesti on metsänvartijan olettamus. On ehkä tehty taimikonhoito.
Kasvupaikka on hyvä, jos olisi valiorunkoja niin lähtisi järeää mäntytukkia. Pituusboniteetti 100 v iässä on varmasti 30 m eli OMT.
Löytyyhän sitä, sekametsästä, vaikka ”kalupuita”, ainakin yksi puu josta saisi ”ämmän länget”. Kannattaisiko ottaa talteen ennenkuin energiapuu läjään menee?
Hupiin puutili ihastellussa,mutta ilmeisen ränsistyneessä lahokoivikossa aikanaan menee.Kuitupuu ei tällä hetkellä kovin hintavaa ole,samoin energiapuun laita.
Metsänvartija antaisi kasvaa, koivut jäisi tikoille pesäpuiksi.
Noin hyvältä boniteetiltä kannattaa ottaa kasvusta kaikki irti ennenkuin aloittaa alusta.
Sitten avohakkuu ja kuusen viljely.
Piipertäjät kusee hunajaa kun saavat tollasen hapannoksen suojeltua.Normi mo tuon kaataisi äkkiään ja uusi alku .
Vielä en ymmärtänyt, että mikä rooli tässä kuvassa sekametsän hoidon vaikeudella on? Tiheältä tosiaan näyttää ja koivujen ollessa kyseessä vahinkoakin syntyy. Mutta ei nämä asiat mitenkään poikkea yhden puulajin metsästä. Yhtä lailla harventaa nekin pitää, enkä minä ainakaan ole saanut mistään käsitystä, ettei sekametsiä tarvitsisi hoitaa. Ohjeissa ei ole vikaa, mutta jos jostain kentällä tapahtuvaa neuvontaa pitäisi syyttää, niin kuusen suosimisesta. Minäkin olen saanut neuvoja kuusikon uudistamisesta kuuselle ilman, että neuvojalla on ollut mitään käsitystä hakatun puuston terveydestä. Mutta kuten ennenkin olen sanonut, ei rengistä ole isännäksi ja keskustelemalla nämä asiat yleensä asettuu kohdalleen.
Kuten jo tuolla aiemmin totesin, ei sekametsän kasvatuksessa ole ongelmaa sillä joka homman osaa. Ongelma on niillä kokemattomilla metsänomistajilla, joita nyt helposti neuvotaan metsänkasvatuksen ”uusopeilla”, eli jatkuvalla kasvatuksella ja siitä seuraavilla sekapuustoilla. En syyttänyt tähänastista metsäneuvontaa mistään.
Jos tuo hakataan aukoksi ja muokataan ja istutetaan, on hommassa voittajana mhy ja häviäjänä metsänomistaja. Ei tarvitse olla mikään ruudinkeksijä tehdäkseen tuosta metsästä taloudellisesti kasvatuskelpoisen metsän, mutta myönnettäköön että toimenpiteet on myöhässä. Tällaisilla kohteilla mhy:t ruukaavat kusettaa tietämättömiä metsänomistajia.
Pihkaniska, jos minä omistaisin tuon metsän ja antaisin mhy:lle valtakirjan, niin mitä siitä siis seuraisi? Miten minua kusetettaisiin?
En määrittelisi mhy:n toimintaa k***ttamiseksi, jos pyritään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. En myöskään jaksa uskoa, että mhy aktiivisesti alkaa kannustaa metsänomistajia harsimaan metsiään. Ihan muut tahot ovat niitä, jotka haluavat tarjota vaihtoehtoa vallitseviin käytäntöihin.
Erirakenteisuutta ei juurikaan näy poislukien hies(?)koivuvitelikkö. Siitä ei kuitenkaan alikasvoksena kelvollista puuta tule, vaikka isoimpia puita harvennettaisiin reilustikin.
Kuvasta ei näy, millainen aluskasvillisuus siinä on. Epäilen kuitenkin, ettei olosuhteet harvennuksen jälkeen ole luontaiselle taimettumiselle kovin hyvät, vaan heinikko valtaa alaan. Koska tässä tapauksessa koivujen harvennus aiheuttaa todennäköisesti tappiota niin kuutioissa kuin puuston arvossakin mitattuna, päätehakkuu + kuusen istutus ei välttämättä ole huono vaihtoehto.
Kusetus on ehkä voimakas ilmaisu, mutta mhy mielellään tekee tuohon avohakkuun ja istutukse. Nyt avohakkuussa ei tule juurikaan tukkia, ainoastaan halpaa kuitua ja kalliit uudistuskustannukset. Nuo männyt on vielä mahdollista kasvattaa tukeiksi, jolloin niiden hinta kolminkertaistuu.
Kusetus tai kuusetus. Vain hiuksenhieno ero. Pihkaniskan linjoilla. Kyllä tuosta männiköstä metsän aikaan saa. Ehkä jopa joku koivukin vielä toimii.
Veikkaan, että harvennuksen tukkikelpoisia mäntyjä jää lähinnä siemenpuustoa vastaava määrä, joten tuskin niiden takia kasvatusta kannattaa jatkaa. Tämä on kuitenkin arvailua, koska tarkka tilanne ei tästä kuvasta selviä. Puun takaa osaa kai kertoa männyistä tarkemmin.
Jos tuo olisi minun metsää, olisin varmaan aika tyytyväinen käyskennellessäni puiden lomassa. En usko, että tulisi mieleenkään perustaa paikalle yksilajinen, tasaikäinen puupelto. Eiköhän tuolta löydy kantarellejakin korin pohjalle. Ja mikä huumaava luonnonmukainen ilmainen konsertti keväisin! Lahoa puuta jos alkaa tosiaan olla paikalla, niin kolopesijöillä on mukavat oltavat. Minun ei tarvitsisi kaahata linnunpönttöjä huoltamassa.
Niin, tuonne metsään ei kovin pulskana varmaan mahtuisikaan käyskentelemään, sen verran tiheäkasvuiselta näyttää.
Minun on kyllä vaikea ymmärtää miksi joku ihan ehdoin tahdoin haluaisi ”kasvattaa” sekametsää. Eikö sekametsä synny ihan itsekseen jos ei tee mitään ?
Kasvattamiseksi kutsuisin sellaista toimintaa, joka muuttaa metsän puuston rakennetta ja puulajien suhteita.
KENEN metsää tämä on? Ei kai Puuntakaisen?!