Hakattiin talvella 2014. Äestettiin ja männynsiemen kylvettiin keväällä 2014. N 1000 kuusta/ha istutettiin keväällä 2015. Varhaisperkasin kuvion 2018 ja nyt metsurit perkasivat sen lopulliseen kasvatusasentoon.
Hakattiin talvella 2014. Äestettiin ja männynsiemen kylvettiin keväällä 2014. N 1000 kuusta/ha istutettiin keväällä 2015. Varhaisperkasin kuvion 2018 ja nyt metsurit perkasivat sen lopulliseen kasvatusasentoon.
Metsänhoito
Aika tiheä on lopullinen kasvatusasento tuon kuvan perusteella?
Sekametsän voi kasvattaa tiheämpänä kuin yhden puulajin metsän, koska puilla ja niiden juuristoilla on erilaiset vaatimukset. Siksi tiheämpänä. Kuva hämää aina jonkin verran.
Männyn laadun takia tuossa vaiheessa pitääkin olla vielä tiheämpi. Onko 3 metriä pitkä taimikko. Minä tekisin vielä yhden perkuun, kun taimikko 6 metristä, tuohon nousee varmaan moneen kohtaan lehtipuutakin, tuohon perkuuseen saa metka tuen ja tekisin ilman tukeakin.
kolmea metriä päälle ja alle. Voi olla vielä yksi perkaus tarpeen. Aika näyttää. Tämän vuoden kasvu yllätti.
Tuossa voisi olla vuoden 2030 jälkeen myös sopiva energiapuuharvennuskohde, riippuen tietysti siitä, minkälainen markkina- ja maailmantilanne silloin on.
Eiköhän ne liian varhain tehdyt harvennukset ole jo historiaa vuonna 2030 ,kun ei löydy tekijöitä. Normaali enska 5-10 vuotta myöhemmin.
Jos kuvan puuston kasvattaisi vuoteen 2035-40 asti ilman väljennyksiä, ei se enää kunnolla toipuisi ensiharvennuksesta, ja paras kiertoaikaisen tuoton mahdollisuus olisi silloin menetetty. Timpan tapauksessa näin ei varmastikaan meneteltäisi.
Jos halutaan ,että männyt karsiutuvat ,on odotettava ainakin vuoteen 2035. Sitten on myös ,mitä ottaa ja vain markkinahinta ratkaisee ,mihin osoitteeseen puut päätyvät. Jos sekapuuna olisi koivua ,olisi alennettava tiheyttä ja tehtävä harvennus aikaisemmin ennen ,kun koivu ehtii pilata hitaammin kasvavia havupuita. Mänty ja kuusi kilpailevat keskenään tasavertaisesti. Groupilla kuvan sekoitus on normaali käytäntö.
Olen kyllä visakallon kanssa samoilla linjoilla. Liian tiheät taimikot tahtovat tulla vähän liian aikaisin harvennettavaksi jotta vihreä latvus ei karsiutuisi liikaa. Olisin kyllä omaa taimikkoani hieman voimakkaammin harventanut. Ehkä kuva väärentää tilannetta liian tiukaksi. Joskus oli ohjeena että raivaussahalla pitää mahtua menemään kahden puun välistä ilman kiemurtelua.
Oikein mukavan näköistä taimikkoa. Tuonne kasvaa sieviä mäntyrunkoja kun on tarpeeksi tiheää että karsiutuu. Ei näytä miltään puupellolta. 10p.
Nyt voisivat porukan ”ammattitaitoiset – kuin myös ammattilaiset”, ryömiä koloistaan ja kertoa, millaiselta tuo kuvan tilanne näyttää.
Siinä kun minun mielestäni on jokatapauksessa yli 5000 r/ha ja pituuseroja lähekkäisillä taimilla on jopa puolet pidempien pituudesta.
Se on varmaa, että sekametsä tulee, mutta näyttää siltä, että myös sekava metsä tulee.
Tiheys näyttää jo rajoittavan pituuskasvua: Ei päästä lähimaillekaan Visakallon mainitsemista metrin ylityksistä.
Kysyisin, että minkä alan ammattilainen on ollut ”metsuri”, joka on työn tehnyt, taikka minkälainen on ollut omistaja, joka on määrännyt tuon turhanaikaisen työn tekemään.
No kyllähän se siitä, kun ensi vuonna tekee uudestaan ja jos sama tekijä , niin pari – kolme kertaa vielä sen jälkeen, mutta kasvu on JO kärsinyt!
Oletko Timppa mitannut tiheyttä? Itse pyrin tällä hetkellä kasvattamaan tuommoiset varhaisperkauksesta lähtien 2000/ha ensiharvennukseen. Toinen toistaiseksi itselle kokeilematon tapa on Visakallon mainitsema, jossa tiheys on suurempi ja EH (tai viimeinen taimikonharvennus, miten sitä haluaa kutsua) tehdään energiapuun kokopuukorjuuna.
Suorittava kuitenkin oikeassa tuossa kommentissaan ettei alle 50ltr:n harvennuksille tunkua ole. Miksi siis kohistaan noista kun ne on tehtävä joko manutyönä itse tai omattava pieni harvesteri ja tehtävä sillä. Silti jopa pieniläpimittaisen puun myynti tien varrestakin saattaa vielä tökkiä. Ajat ovat nopeasti huonontuneet eikä noista saa kuin taimikon hoito korvauksen Metsäkeskukselta. Mutta pakko on harventaa kun liika on aina liikaa. Ei noita pysty noin 50ltr:n kokoon kasvattamaan.
Kovin on surkeaa elämä Harjavallan suunnalla. Osanottoni!
Eb ole saanut vielä laskua. Mukana tulee omavalvontaraportti. Sitten voi ottaa kantaa.
Luultavasti taimikko on ihan ohjetiheydessä. Kuva vain valehtelee.
Ei näytä lainkaan pahalta.
Taimikon raivauksen jälkeen tahtoo helposti käydä niin, että kuntoon laitettu alue ikään kuin unohtuu, eikä sitä tule käveltyä läpi moneen vuoteen. Jos maapohja on vähänkin parempaa laatua, puiden kasvu voi yllättää vähän kokeneemmankin metsänkasvattajan. Tämän takia myöhästyneitä ensiharvennuksia tehdään paljon, liian aikaisin tehtyjä erittäin vähän.
Kylläpä se käytäntö on ollut näihin päiviin asti se ,että raivaus on myöhässä ja sitten ollaan vaatimassa hakkuuta ennen aikojaan ,kun latvukset supistuvat liikaa. Satalitraisia ovat poistettavat ringot ,kun hoitotoimien askelmerkit ovat kohdallaan. Tämä tahtoo toteutua vain yhtiöiden ja valistuneimpien metsänomistajien kohdalla.
Visa kyllä tietää aivan tarkkaan ettei pientä puuta juurikaan pystyyn osteta. Varsinkaan ensiharvennusta. E-puuta menee mutta määrää pitää olla paljon. Puhun nyt lähinnä sellaisesta myynnistä josta konkreettista tiliäkin jää. Myöhästyneet ensiharvennukset ovat aivan käytännön sanelemaa, ei mikään harvinaisuus. Eikä se johdu metsän yltiökasvusta vaan siitä että on pakko kasvattaa hiukan tavallaan yli ihanneajan. Minusta tuo on pieni ongelma eikä sinällään aiheuta metsällekkään suurta ongelmaa.
Jesse tietää nyt sellaista, mikä ei pidä paikkaansa. Jos Harjavallassa ei Jesseltä osteta jotain, niin eihän se sitä tarkoita, että muualla olisivat asiat samalla tavalla. Vastahan minä keväällä myin pystyyn 6 hehtaaria ensiharvennusta isolle yhtiölle, ja ensi viikolla on tarkoitus puolestaan tehdä kauppa viiden hehtaarin energiapuuharvennuksesta. Hinnatkin ovat parempia kuin koskaan minun metsien omistusaikana. Eipä muuten ole koskaan jäänyt puukaupat tekemättä, eikä motot lähteneet kesken savotan työmailta.
Tuossapa se pointti onkin. Harvalla keskiverto metsänomistajalla on tällätä kerralla viiden hehtaarin harvennusta myyntiin. Käytännössä on liitettävä nämä ongelmallisen pienet kuviot toisen kaupan kylkiäisiksi ja hakkuu tehdään monesti tästä syystä liian aikaisin tai liian myöhään. Jatkossa varmasti viime talven kohusta viisastuneena ei palstalle mennä enää liian aikaisin. Tämän takia th:t kannattaa tehdä ajoissa ja kunnolla ,jotta enskan korjuuajankohtaan saadaan pelivaraa. Siihenkin on varauduttava ,että koko hakkuukirjo korjataan yhdellä koneketjulla.
Eipä tässä sellaisia ”suurmetsänomistajia” olla, että ne kumpikaan ensiharvennus kohdistuisi vain yhdelle kuviolle, vaan koostuvat useista pienemmistä, ja muutaman vuoden eri ikäisistä kuvioista. Aivan vastaavasti tapahtuu myös 2. harvennuksissakin. Eiköhän samaan tapaan pyritä menettelemään joka puolella Suomea. Kun joustavuutta löytyy molemmin puolin, hommat sujuu ilman sen ihmeempiä ongelmia.
Vähintä ,mitä tapahtuu on ,että harvennukset liitetään yhdeksi kokonaisuudeksi ja mahdolliset pienialaiset aukot tehdään samalla kertaa. Kalustoa ja tekijöitä on niin vähän ,että kalustoa ei ole aikaa seisottaa lavetilla ja pitää kuljettajia tuottamattomana tien päällä.Jotta saadaan teollisuuden tarpeet tyydytettyä ,ei samalla tilalla vierailla montaa kertaa. Kalustonkin on oltava tarkoitukseen sopiva eli sillä on voitava toimia aukoissa ja harvennuksissa. Erikoiskoneet ovat myös liian riskialtis sijoitus tarpeeseen nähden. Hajallaan olevat pienialaiset ja pieniläpimittaiset leimikot eivät riitä pitämään yritystä hengissä. Ei kannata luoda mielikuvaa ,että enskoille tai energiarisukoihin olisi enää kauaa tulossa erikoiskoneita. Ne loppuvat sitä mukaa ,kun ne tulevat käyttöikänsä päähän. Tähän kannattaa varautua hoitamalla taimikot suositusten edellytyämällä tavalla. Jo tänäkin päivänä nuorten puiden latvukset saavat supistua rauhassa , kun puut jäävät ostamatta eikä tekijöitä löydy. On siitä tosin ”etuakin”. Teollisuus saa halpaa kuitua , kun malttaa odottaa muutamia vuosia ja tarttuu myyntitarjoukseen ,kun kertymää on riittävästi ja korjuukulut kohtuulliset. Ennakkoraivaus otetaan luonnollisesti myös hinnassa huomioon.
Ohjeiden mukaan männyntaimikko kasvatetaan melko tiheänä 5-7 metrin pituuteen asti, jolloin taimikko harvennetaan n. 2000 runkoa/ha tiheyteen. Lehtipuita jätetään väleihin, jos kunnollisia havupuita ei ole.
Jos ollaan Mt-pohjalla, on melko tärkeää, että taimikossa on tasaisesti runkoja. Viiden metrin aukon ympärillä männyn oksat kasvavat liian suuriksi, jotta niistä saisi tukkipuita, (tukissa sallitaan alle 4 cm kuiva oksa). Minä jätän aukeille kohdille pienempiä koivuja huiskimaan mäntyjen oksia ja toimii, koivu kuivattaa oksia altapäinkin. Nuo laadun varmistaja koivut voi kaataa ensiharvennuksen ennakkoraivuun yhteydessä tai korjata talteen jos niin on paree. Metsä Groupin ohjeessa koivu jätetään noin metrin päähän männystä ja veikkaisin että koivu heilläkin on tuolloin aina mäntyä pienempi. Tuossa voi olla selitys, miksi niitä 30 litran koivuja siellä mäntyjen väleissä ensiharvennus vaiheessa on.
Jos jokaista puuta on lähinnä olevan puu metrin – tai pienemmän etäisyyden päässä, on runkoluku hehtaarilla moninkertainen verrattuna esim männyn estutustiheyteen, joksi on suositeltu 2000 r/ha.
Kiihkeimmät puuntuottajat täällä intoilevat jo istuttavansa jopa alle tuhatta runkoa /ha.
Pihkatapin taimikonkasvatusohje on laatupuun kasvatus männikölle, mutta kannattaa muistella myös, että niillä ohjeilla ensiharvennus tulee aikaisintaan 50 vuotiaaseen männikköön, jos pidetään kiinni poistuvien puiden 100:n litran minimijäreydesta.
Tosin vieläkään ei teollisuus halua maksaa laadusta lähellekään sen arvoa vastaavaa hintaa.