Varhaisperkauksessa näytti hyvältä, siellä täällä oli terhakoita männyntaimia kuusikon seassa. Nyt oli kaikki syöty, joitakin ehjiä koivuja sai vielä jätettyä aukkopaikkoihin.
Varhaisperkauksessa näytti hyvältä, siellä täällä oli terhakoita männyntaimia kuusikon seassa. Nyt oli kaikki syöty, joitakin ehjiä koivuja sai vielä jätettyä aukkopaikkoihin.
Kovin tutulta näyttää. Mäntyjä ei kannata kuusikon sekaan jättää, jos alueella vähänkin hirviä on. Ensiharvennuksessa loputkin männyt joudutaan viimeistään poistamaan.
Justiinsa noin! On tuttua Harjavallan metsälläni tuo näkymä. Oli ajatus saada mänty kirimään kuusiryhmät kiinni mutta nyt alkaa olla selvää ettei sieltä pääse nousuun kuin jokunen erittäin raiskattu rääppä, juuri kuten aloittajan kuvassa. Eniten harmittaa kun melko pitkään sain varjeltua edes jonkinverran mäntyjä usein aluetta kiertelemällä. Nyt meni osin sairastelun, osin muiden kiireiden kanssa alkusyksy etten montaa kertaa alaa kiertänyt. Nyt laidunnus ison hirvimäärän kanssa erittäin rankkaa ja tuho sen mukaista. Koskahan tähän Satakunnankin hirvitouhuun jotain järjentynkää alkaisi taas näkyä?
Joo noin käy laikkumätästys alueilla herkemmin. Ojitusmätästyksessä syntyy tarpeeksi avointa maata mihin männyn iskeä. Männystä saa varsinkin rehevillä mailla ihan sikana kuutiota nopeasti. Ja kun syntyvät ohituskohtaan niin saa herkästi sen 2000 ja männyssähän niinkuin koivussa on sehynä puoli, että eivät syö alaneulasia kuusista ja sa kuutioita nopeasti. Ojiyusmätästykseen syntyviä mäntyjä ku jättää ojakohtiin niin saa harvennukseen kuutioita. Hirviä on 5-10/1000 meillä. 5 mäköhavaintoa tänä vuonna. Hirvien kanssa pelaamisessa pitää tietää mitä tekee.
Voi jos muokkausmenetelmä ratkaisisi asian! Äestys, laikutus, ojitusmätästys aivan sama. Pahimmat kuuselle liian karut paikat muuttuneet ruohoaroksi jossa ainoa puulaji on metrin pituinen pihlajatapikko. Yhden männyntaimikon saimme pelastettua kriittisen vaiheen yli 10-15v sitten saippua,partavesi ja wunderbaumhajusteita käyttämällä ja aktiivisella moottorikelkkailulla. Metsästyskin oli silloin jotenkin tehokkaampaa. En tiedä mitä on metsästykselle tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, ainakin paistien loppumisesta päätellen ei näitä asukkeja ole häiritty. Olosuhteista ei pitäisi olla kiinni, 2km metsätietä olen tehnyt vapaaseen käyttöön, hirvihavaintoja ja talvehtimispaikkoja vinkannut. Seuran lahtivaja ja metsästysmaja ovat tilani ympäröimänä, ettei ainakaan lliian pitkä matka ole ruhoja kuljettaa. No, nyt on karhuhavaintoja tehty jo useita ja ahma kuljeskelee tälläkin raivaussavotalla, jospa sekin edes vähän säikyttelisi hirviä.
Väärin raivattu. Asiantuntija tulee kohta ja kertoo teille.
Surullisen tuttua myös e-pohjanmaan suunnalla. Useammalle kuviolle on tullut tehtyä taimikon täydennystä kuusella kun epätoivo iskee että istutusmännyistä ei taimikkoa tule. Toki luonto osin näyttää täydentävän juurelle uuttakin mäntyä siellä missä paljasta maata pilkottaa mutta en tiedä mitä siitäkin sitten tulee kun tuholta selvinneet männyt on kaksimetrisiä ja luotaisesti lähteneet 30 senttisiä. Ja taitaa se luontainen täydennys olla vain uusi katettu tarjotin.
Joskus tulevaisuudessa varmaan ihmetellään että miksi jonkinikäiset puustot on suurelta osaa maata lähes pelkkää mäntyä ja koivua ja yhtäkkiä muuttuu niin että valtaosa onkin laitettu kuuselle.
Ei ne kaikki syödyt männyt ole hirven tekosia, myyrätkin syö monesti yli miehenmittaisiakin. Sitten kun 4-5 metrinen on taitettu poikki, ei ole enää kyse myyrätuhoista. Myyrätuhot korvaa vakuutus, hirvituhot maksaa metsästäjät kaatolupamaksuissa, metsäkeskuksen arvioinnin jälkeen. Männikkö pitäisi saada tasaiseen kasvuun, etukasvuiset kun pitää kuitenkin raivatessa kaataa susipuina, tukkia niistä ei tule, ja alistettuun asemaan jääneet nuoremmat ei kasva, vaan jäävät varoon, riukuuntuvat ja kuolevat joka tapauksessa. Kuusta voi kasvattaa paremmin monenkokoisena samassa taimikossa, mutta eihän se männyn mailla kasva. Painostakaa niitä metsästysseuroja, tai ammutte vaan itse kuulan kylkeen, ei siitä kiinni jää, jos ei lihoja ala himoita.