Tämä on viisi vuotta vanhempi kuin viereinen männikkö. Puuta nyt 96 mottia/ha. Tukkia ehkä 20% ja se ei paljoa tule kasvamaan.
Molemmat kuviot siis samanikäisiä. Jostain syystä tämä kuvio on jätetty uudistumaan luontaisesti. Lievästi vedenvaivaama se on, mutta mänty olisi kasvanut hyvin jos siihen olisi kaivettu pari ojaa.
Molemmat kuviot ensiharvennettiin kevättalvella 2010. Männikkö on lannoitettu samana vuonna.
Ei tarvitse itse kauaa harkita kumalla mallilla metsää kasvattaa.
Odotapas vai Pete, niin kohta sinulle lyödään eteen sellaiset paragraafit, että hieskoivu peittoaa kannattavuudessa kaikki muut puulajit hybridihaapaa lukuunottanatta…
Poikkeuksellisen huono koivun pohja mutta eipä ole tehty kulujakaan. Nyt aivan hyvässä kasvuasennossa enkä käsitä miksi tukin osuus ei nousisi 20%:ta. Tuo kasvatusaika jos paikkansa pitää kielii siitä että on kauan ollut hoitamaton ja vasta vanhemmiten harvennettu ja päässyt järeytymisen vauhtiin. Siitä myö laadun heikkoudet. Täällä tuollaisen koivikon kasvattaa hieksenäkin alle kahdessakymmenessä vuodessa tuohon järeyteen. Mutta auttaa koivua pitää matkan varrella sopivasti. Liian rajua kertaharvennusta en silti tekisi.
Tutkimusten mukaan hieskoivu ei tuota tukkia, joten sitä kannattaa kasvattaa suht tiheässä, jolloin kuutiomäärä maksimoituu. Tuossakin kuvassa rungot ovat lenkoja, jolloin ne ei edes järeytyessään muutu tukiksi.
Samansuuntaisia ovat tulokset meidänkin hieskoivun ja rauduksen vertailukoealoilla. Niissä maapohja ja muut olosuhteet sekä hoito ovat täsmälleen samat, eli ero selittyy pelkastään puulajeista. Kuitupuuvaiheessa ero on vielä pienempi, mutta sen jälkeen raudus menee reippaasti ohi niin kasvussa kuin laadussakin. Mutkaisuus yhdistettynä rungon huonoon paksuuskasvuun on hieskoivun pahin ongelma.
Hieskoivua on järkevintä kasvattaa vain sellaisissa kasvupaikoissa, missä muut puulajit eivät kunnolla menesty.
Alkujaan Peten vertailu oli männikön kasvatukseen ja siihen ei tietty hieksellä päästä joka osin johtuu myös aivan eri mittavaatimuksesta tukille. Tuo pieni lenkoilu ei olisi paha mure jos katkontamittoja olisi koivullakin enemmän. Mutta kun ostaviakin on vielä toistaiseksi vähän on niihin tyydyttävä. Itse teen koivua kuiduksi aika huolettomasti koska lyhyt kasvatusaika antaa hankintahakkaajalle mukavaa tiliä lähes kaikilta hiukankin rehevämpipohjaisilta kuvioilta. Erittäin nopeaa ja mukavaa kuidun tekoa. Karsintaa vähän ja tulosta päivässä aina mukavasti.
Heikosti on hieskoivut kasvaneet. Näyttäisi olevan puolukkaturvekangas, joten voi johtua heikko kasvu siitä,
jos ei liika vesi ole ollut muuten haittaamassa.
Jeesmiehen mielestä hieskoivu on mäntyä kannattavampi tai ainakin yhtä kannattava kunhan mittavaatimukset olisivat vain saman. No kun eivät ole!
Ihan mukavaa, että myönnät männikön kannattavammaksi ainakin tässä vertailussa. Pohja on ihan ok hieskoivulle, hieman soistunut kangas, rehevämpi pohja kuin tuossa männikössä joka on selkeä vt. Turvekerros hyvin ohut koivikossakin.
Myönnän, että harvaksi se meni hieskoivun tuotosta ajatellen, ei olisi pitänyt harventaa, mutta se lipsahti läpi samalla kaavalla kuin viereiset kuviot. Rauduskoivulle asento olisi hyvä, mutta hies ei tilasta paljoa hyödy. Tukkiprosentyi tuskin nousee. Pätehakkuu samassa rytmissä männikön kanssa ja siihen menee noin 15 vuotta. Ehtii hieskoivujen laho edetä, mutta en halua erillisiä 0,5ha kuvioita.
Soistunut kangashan se sitten onkin kun on ohutturpeinen , mutta vt-pohjalla ei tarpeeksi hyvä hieskoivun kunnolliseen kasvuun.
Paitsi jos ei mäntyä kerran kasvateta, niin hyvä että jotakin kasvaa.
Kumma että tuolla Peten maisemissa hies noin kova lahoamaan. Nyt olen aivan viimepäivinä tehnyt senkun kerinnä hiestä kuiduksi eikä lahoa ollenkaan. Ikää ei varmasti aivan noin paljoa ja kasvupohja vanhaa peltosarkaa mutta ei kovin hyvällä ojituksella. Talvella juuri myös turvepohjilta tein eikä sielläkään lahoa kuin aivan olemattomia pisteitä. Ja joka harvennus kyllä leventää lustoa aivan selvästi mitä olen noita seurannut.
Hieskoivikko on tosiaan lyhyt ikäinen,yllätyksiäkin on molempiin suuntiin. Kuvan koivikko ei ole aivan pahimmasta päästä, huonoimmat poistettu, havainnot lahon suhteen on varmaan tehty harennuksen aikaan !
Meidänkin talvileimikkoon kuului hehtaari myöhästynyttä 55 vuotiasta vanhaa peltoa, hieskoivikkoa, kertymä oli vain 13 % vanerilaatua, ainespuukertymä 87 m3 / ha ja 6 – 8 % hylkyä lahon ja haarojen vuoksi.
Tämäkin koivikko olisi tullut uudistaa 06 sena metsänparannus varoin, aikanaan, muttä pienuus ja syrjäisyys on pitänyt sen unohduksissa.
Kertaus on opintojen äiti, eli hieskoivikon suhteen kannattaa miettiä mitä tekee, toki jos lipsahti harvennus sinnekin niin ainahan kokemuksia näistä saa lisää.
Minulla on muutaman vuoden päästä tulossa päätehakkuuseen useita samanikäisiä rauduskoivu- ja hieskoivu-koealueita. Niistä saa käyttökelpoista kasvu- ja tulosvertailutietoa.
”Energiapuuharvennus ei ole hieskoivikossa kannattavaa, koska lievässä
harvennuksessa kertymä ja runkokoko ovat pienet, ja voimakas harvennus
alentaa liikaa tuotosta.”
”Meneekö harvennuksen tuki ja työpanos puhtaissa
hieskoivikoissa hukkaan ja alentavatko ne peräti kannattavuutta ja
energiapuun saatavuutta?”
”Edullisinta on kasvattaa turvemaan hieskoivikko harventamatta noin 50 v kiertoajalla,
jolloin:
– Keskimääräinen tuotos = 2,5 t/ha/v energiapuuta (ei sisällä kantoja)
– tai 3,2 m3/ha/v kuitupuuta + 0,9 t/ha/v energiapuuta
– Puiden kuoleminen ei vielä heikennä kannattavuutta, mutta
– pienpuusto kuolee itsestään parantaen harventamattoman koivikon hakkuun kannattavuutta ”
Lähde:”Harventamaton hieskoivutiheikkö –
edullinen energiapuureservi”
Pentti Niemistö 19.4.2012
PS. Korjuun kannattavuuteen korjuuyrittäjän kannalta ei ole otettu kantaa . Siinä on myös isoja ongelmia/haasteita.
Hankintahakuun kyseesä ollen voi miettiä , onko metsässä tärkeämpääkin tekemistä . (esim. taimikoiden raivaus)
Kuvan koivikko olisi paljon paremman näköinen, jos kuva olisi otettu puun ollessa täydessä lehdessä.
Runkoluku taitaa olla liian pieni, hiestä kasvatetaan samoilla ohjeilla kuin mäntyäkin.
Ojitus pitäisi olla kunnossa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Tämä on viisi vuotta vanhempi kuin viereinen männikkö. Puuta nyt 96 mottia/ha. Tukkia ehkä 20% ja se ei paljoa tule kasvamaan.
Molemmat kuviot siis samanikäisiä. Jostain syystä tämä kuvio on jätetty uudistumaan luontaisesti. Lievästi vedenvaivaama se on, mutta mänty olisi kasvanut hyvin jos siihen olisi kaivettu pari ojaa.
Molemmat kuviot ensiharvennettiin kevättalvella 2010. Männikkö on lannoitettu samana vuonna.
Ei tarvitse itse kauaa harkita kumalla mallilla metsää kasvattaa.
Odotapas vai Pete, niin kohta sinulle lyödään eteen sellaiset paragraafit, että hieskoivu peittoaa kannattavuudessa kaikki muut puulajit hybridihaapaa lukuunottanatta…
Poikkeuksellisen huono koivun pohja mutta eipä ole tehty kulujakaan. Nyt aivan hyvässä kasvuasennossa enkä käsitä miksi tukin osuus ei nousisi 20%:ta. Tuo kasvatusaika jos paikkansa pitää kielii siitä että on kauan ollut hoitamaton ja vasta vanhemmiten harvennettu ja päässyt järeytymisen vauhtiin. Siitä myö laadun heikkoudet. Täällä tuollaisen koivikon kasvattaa hieksenäkin alle kahdessakymmenessä vuodessa tuohon järeyteen. Mutta auttaa koivua pitää matkan varrella sopivasti. Liian rajua kertaharvennusta en silti tekisi.
Tutkimusten mukaan hieskoivu ei tuota tukkia, joten sitä kannattaa kasvattaa suht tiheässä, jolloin kuutiomäärä maksimoituu. Tuossakin kuvassa rungot ovat lenkoja, jolloin ne ei edes järeytyessään muutu tukiksi.
Samansuuntaisia ovat tulokset meidänkin hieskoivun ja rauduksen vertailukoealoilla. Niissä maapohja ja muut olosuhteet sekä hoito ovat täsmälleen samat, eli ero selittyy pelkastään puulajeista. Kuitupuuvaiheessa ero on vielä pienempi, mutta sen jälkeen raudus menee reippaasti ohi niin kasvussa kuin laadussakin. Mutkaisuus yhdistettynä rungon huonoon paksuuskasvuun on hieskoivun pahin ongelma.
Hieskoivua on järkevintä kasvattaa vain sellaisissa kasvupaikoissa, missä muut puulajit eivät kunnolla menesty.
Alkujaan Peten vertailu oli männikön kasvatukseen ja siihen ei tietty hieksellä päästä joka osin johtuu myös aivan eri mittavaatimuksesta tukille. Tuo pieni lenkoilu ei olisi paha mure jos katkontamittoja olisi koivullakin enemmän. Mutta kun ostaviakin on vielä toistaiseksi vähän on niihin tyydyttävä. Itse teen koivua kuiduksi aika huolettomasti koska lyhyt kasvatusaika antaa hankintahakkaajalle mukavaa tiliä lähes kaikilta hiukankin rehevämpipohjaisilta kuvioilta. Erittäin nopeaa ja mukavaa kuidun tekoa. Karsintaa vähän ja tulosta päivässä aina mukavasti.
Heikosti on hieskoivut kasvaneet. Näyttäisi olevan puolukkaturvekangas, joten voi johtua heikko kasvu siitä,
jos ei liika vesi ole ollut muuten haittaamassa.
Männyn kasvualustahan tuo kuvio selvästi olisi.
Jeesmiehen mielestä hieskoivu on mäntyä kannattavampi tai ainakin yhtä kannattava kunhan mittavaatimukset olisivat vain saman. No kun eivät ole!
Ihan mukavaa, että myönnät männikön kannattavammaksi ainakin tässä vertailussa. Pohja on ihan ok hieskoivulle, hieman soistunut kangas, rehevämpi pohja kuin tuossa männikössä joka on selkeä vt. Turvekerros hyvin ohut koivikossakin.
Myönnän, että harvaksi se meni hieskoivun tuotosta ajatellen, ei olisi pitänyt harventaa, mutta se lipsahti läpi samalla kaavalla kuin viereiset kuviot. Rauduskoivulle asento olisi hyvä, mutta hies ei tilasta paljoa hyödy. Tukkiprosentyi tuskin nousee. Pätehakkuu samassa rytmissä männikön kanssa ja siihen menee noin 15 vuotta. Ehtii hieskoivujen laho edetä, mutta en halua erillisiä 0,5ha kuvioita.
Soistunut kangashan se sitten onkin kun on ohutturpeinen , mutta vt-pohjalla ei tarpeeksi hyvä hieskoivun kunnolliseen kasvuun.
Paitsi jos ei mäntyä kerran kasvateta, niin hyvä että jotakin kasvaa.
Kumma että tuolla Peten maisemissa hies noin kova lahoamaan. Nyt olen aivan viimepäivinä tehnyt senkun kerinnä hiestä kuiduksi eikä lahoa ollenkaan. Ikää ei varmasti aivan noin paljoa ja kasvupohja vanhaa peltosarkaa mutta ei kovin hyvällä ojituksella. Talvella juuri myös turvepohjilta tein eikä sielläkään lahoa kuin aivan olemattomia pisteitä. Ja joka harvennus kyllä leventää lustoa aivan selvästi mitä olen noita seurannut.
Hieskoivikko on tosiaan lyhyt ikäinen,yllätyksiäkin on molempiin suuntiin. Kuvan koivikko ei ole aivan pahimmasta päästä, huonoimmat poistettu, havainnot lahon suhteen on varmaan tehty harennuksen aikaan !
Meidänkin talvileimikkoon kuului hehtaari myöhästynyttä 55 vuotiasta vanhaa peltoa, hieskoivikkoa, kertymä oli vain 13 % vanerilaatua, ainespuukertymä 87 m3 / ha ja 6 – 8 % hylkyä lahon ja haarojen vuoksi.
Tämäkin koivikko olisi tullut uudistaa 06 sena metsänparannus varoin, aikanaan, muttä pienuus ja syrjäisyys on pitänyt sen unohduksissa.
Kertaus on opintojen äiti, eli hieskoivikon suhteen kannattaa miettiä mitä tekee, toki jos lipsahti harvennus sinnekin niin ainahan kokemuksia näistä saa lisää.
http://www.metla.fi/tapahtumat/2012/bio-loppuseminaari/pdf/BIO_19-4-2012_05-Niemisto.pdf
Minulla on muutaman vuoden päästä tulossa päätehakkuuseen useita samanikäisiä rauduskoivu- ja hieskoivu-koealueita. Niistä saa käyttökelpoista kasvu- ja tulosvertailutietoa.
Ajattelemisen aihetta…
”Energiapuuharvennus ei ole hieskoivikossa kannattavaa, koska lievässä
harvennuksessa kertymä ja runkokoko ovat pienet, ja voimakas harvennus
alentaa liikaa tuotosta.”
”Meneekö harvennuksen tuki ja työpanos puhtaissa
hieskoivikoissa hukkaan ja alentavatko ne peräti kannattavuutta ja
energiapuun saatavuutta?”
”Edullisinta on kasvattaa turvemaan hieskoivikko harventamatta noin 50 v kiertoajalla,
jolloin:
– Keskimääräinen tuotos = 2,5 t/ha/v energiapuuta (ei sisällä kantoja)
– tai 3,2 m3/ha/v kuitupuuta + 0,9 t/ha/v energiapuuta
– Puiden kuoleminen ei vielä heikennä kannattavuutta, mutta
– pienpuusto kuolee itsestään parantaen harventamattoman koivikon hakkuun kannattavuutta ”
Lähde:”Harventamaton hieskoivutiheikkö –
edullinen energiapuureservi”
Pentti Niemistö 19.4.2012
PS. Korjuun kannattavuuteen korjuuyrittäjän kannalta ei ole otettu kantaa . Siinä on myös isoja ongelmia/haasteita.
Hankintahakuun kyseesä ollen voi miettiä , onko metsässä tärkeämpääkin tekemistä . (esim. taimikoiden raivaus)
Kuvan koivikko olisi paljon paremman näköinen, jos kuva olisi otettu puun ollessa täydessä lehdessä.
Runkoluku taitaa olla liian pieni, hiestä kasvatetaan samoilla ohjeilla kuin mäntyäkin.
Ojitus pitäisi olla kunnossa.