Tämä alkaa olla tuttu näky jo nyt, mutta tulevaisuudessa enenevässä määrin. Kysymyksessä on kuusettaminen. Maa on punaisenruskean happaman karikkeen peittämä ja kohta täysin mustalla muralla. Jossa ei kasva mitään.
Syykin on tiedossa: holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen salliminen. Tuollainen operointi kun vielä lisääntyy, niin persaukisten laiduntajien luupäille ei ole kohta muuta kaluttavaa kuin kuusenkuori.
Hieno kuva ja hienoa metsää! Harventamaan ei pidä mennä, antaa kasvaa vaan ja uudistaa sitten kun rahan tarvetta ilmenee tai ensimmäisiä yli-ikäisyyden merkkejä ilmenee.
Antonin lohdutukseksi voin todeta, että kun kuuset korjataan pois, niin monimuotoisuus suorastaan räjähtää silmille. Toki tämä on nyt niin hyvällä mallilla, että jos uudistamisen tekee heti hakkuun jälkeen, niin heinästä ja vesakosta ei paljoa haittaa koidu.
Tällaistakin metsää mahtuu Suomeen monen muunlaisen kuvion viereen pari miljoonaa hehtaaria ja monimuotoisuus senkun vaan kukoistaa. Harvassa tällaiset yli 5ha kuviot todellisuudessa ovat.
Sorkkaeläinlaiduntajat yhtä typerine peesareineen alkavat olla hurmoksessa! MIKÄ MAHTAVA NÄKY JA VISIO!
Kuusen hapan karike alentaa rajusti viljavuutta ja hidastaa vielä rajummin ravinnekiertoa. Sen seurauksena tilalle tulee karuihin oloihin sopeutuneita lajeja, kuten kuusenjuurikääpä ja kuusenkirjanpainaja.
Antonin kanssa on turha keskustella tai HUUTAA, mutta todettakoon, että A0 – t2 vaiheen heinikko ja vesakko kyllä korjaa happamoitumisen jos mitään korjattavaa edes on. Antonilta on turha kysyä löytyykö yhtään tutkimusta jossa hänen kuvailemansa happamoituminen olisi todettu ongelmaksi vai perustuuko kiihkeä vastalause vain maalais/kaupunkilaisjärkeen?
Sorkkaeläinlaidunnusta en kannata ja pidän hirvikantaa ehdottomasti kestämättömän korkeana. Se että pidän kuusen kasvattamista järkevänä sille sopivilla maapohjilla ei pitäisi tehdä minusta sorkkaeläinlaiduntajaa kuin kieroimmissa kuvitelmissa, mutta sen se toki näyttää tekevän.
Kohtuullinen koivusekoitus sopii hyvin seuraavaan puusukupolveen, mutta täysin tarpeetonta niitä on kasvatella päätehakkuuseen asti. Mänty sopii sekapuuksi myös reheville pohjille, ehkäpä tällekin kuviolle.
Heh, metsänvartijan täyden kympin metsä varmaan tarkoittaa hintaa tuosta oikeanpuolen kuituharveikosta. Suorittava kyllä tykkää kun puimuria saa vedättää 10 km/h ja puida harvakseltaan jos sattuu heräämään ennen kuin lamaa puun alleen. Välit on senverran pitkät että nukahtaa helposti aamutuimaan rattiin. Kolmetuntia lämmitetyssä hytissä ote voi lipsua.
Pihkanaama taisi osua parhaiten oikeaan.
Aivan koti-Suomessa tässä ollaan Päijät-Hämeessä.
Kivimuurin vasemmalla puolella on entinen pelto, ja oikealla on vanha, ennen istuttamista metsittynyt kaskimaa.
Alueet ovat lähes tasaiset.
Alueet on istutettu samoilla kuusentaimilla 56 vuotta sitten.
Pelto metsitettiin suoraan viljelysta. Oikealle puolelle taimet istutettiin leppien ja nuorten mäntyjen alle.
Ylispuut poistettiin kahdessa vaiheessa.
Vasen puoli on nyt tuottanut yhteensä yli n. 600 mottia puuta, ja oikea puoli alle 300 mottia, kun lasketaan yhteen pystyssä olevat puustot, harvennuspoistumat ja poistetut ylispuut.
Korjasin hieman omaa tekstiäni, kun oli käynyt vasemman ja oikean kanssa sama kuin Sven Dufvalle.
Päätehakkuu tulee lähivuosina vasemmalle puolelle.
Sen jälkeen laitetaan kasvamaan koivua ja visakoivua.
Oikeaa puolta joutuu vielä kasvattelemaan 10-15 vuotta.
Vai epäilee Jesse , että tällä palstalla nukahtaa.? Ei varmasti! Kolmessa tunnissa on enemmän puuta nutullaan , kun Jessen vatukossa viikossa…ja se kolme tuntia vasta verrytellään : )
Anton kuinka monta kuusi sukupolvea tarvitaan, että maa happamoituu kasvukelvottomaksi? Suomessa on paljon paikkoja, jossa on kasvanut kuusikoita lähes aina.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Tämä alkaa olla tuttu näky jo nyt, mutta tulevaisuudessa enenevässä määrin. Kysymyksessä on kuusettaminen. Maa on punaisenruskean happaman karikkeen peittämä ja kohta täysin mustalla muralla. Jossa ei kasva mitään.
Syykin on tiedossa: holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen salliminen. Tuollainen operointi kun vielä lisääntyy, niin persaukisten laiduntajien luupäille ei ole kohta muuta kaluttavaa kuin kuusenkuori.
Kasvaako vanhassa pellossa noin paljon paremmin?
En pysty sanomaan kummalla puolella vanha pelto on.
En kyllä yllättyisi, jos kasvaa huonommin vanhassa pellossa.
Kivimuurista päätellen kuva on Ruotsista. Vasemmalla on rinnettä ja siinä kasvaa paremmin kuin oikealla puolella olevalla tasamaalla.
Hieno kuva ja hienoa metsää! Harventamaan ei pidä mennä, antaa kasvaa vaan ja uudistaa sitten kun rahan tarvetta ilmenee tai ensimmäisiä yli-ikäisyyden merkkejä ilmenee.
Antonin lohdutukseksi voin todeta, että kun kuuset korjataan pois, niin monimuotoisuus suorastaan räjähtää silmille. Toki tämä on nyt niin hyvällä mallilla, että jos uudistamisen tekee heti hakkuun jälkeen, niin heinästä ja vesakosta ei paljoa haittaa koidu.
Tällaistakin metsää mahtuu Suomeen monen muunlaisen kuvion viereen pari miljoonaa hehtaaria ja monimuotoisuus senkun vaan kukoistaa. Harvassa tällaiset yli 5ha kuviot todellisuudessa ovat.
Sorkkaeläinlaiduntajat yhtä typerine peesareineen alkavat olla hurmoksessa! MIKÄ MAHTAVA NÄKY JA VISIO!
Kuusen hapan karike alentaa rajusti viljavuutta ja hidastaa vielä rajummin ravinnekiertoa. Sen seurauksena tilalle tulee karuihin oloihin sopeutuneita lajeja, kuten kuusenjuurikääpä ja kuusenkirjanpainaja.
Antonin kanssa on turha keskustella tai HUUTAA, mutta todettakoon, että A0 – t2 vaiheen heinikko ja vesakko kyllä korjaa happamoitumisen jos mitään korjattavaa edes on. Antonilta on turha kysyä löytyykö yhtään tutkimusta jossa hänen kuvailemansa happamoituminen olisi todettu ongelmaksi vai perustuuko kiihkeä vastalause vain maalais/kaupunkilaisjärkeen?
Sorkkaeläinlaidunnusta en kannata ja pidän hirvikantaa ehdottomasti kestämättömän korkeana. Se että pidän kuusen kasvattamista järkevänä sille sopivilla maapohjilla ei pitäisi tehdä minusta sorkkaeläinlaiduntajaa kuin kieroimmissa kuvitelmissa, mutta sen se toki näyttää tekevän.
Kohtuullinen koivusekoitus sopii hyvin seuraavaan puusukupolveen, mutta täysin tarpeetonta niitä on kasvatella päätehakkuuseen asti. Mänty sopii sekapuuksi myös reheville pohjille, ehkäpä tällekin kuviolle.
Hyvä että kuusta on jo istutettu ennen MERA-kautta. Aita osoittaa että pellolta on raivattu kivet pois.
Lepikko ja ylispuut ovat selkeästi haitanneet oikeanpuoleisen metsän kehitystä, myöskin boniteetti on parempi pellolla.
Täyden 10:n metsää. Kun Venäjän sekoilut tuo uuden hintapiikin niin nurin.
Ehkä se lepikko kuusen jälkeen, maa kuntoon ja sitten taas kuusi.
Heh, metsänvartijan täyden kympin metsä varmaan tarkoittaa hintaa tuosta oikeanpuolen kuituharveikosta. Suorittava kyllä tykkää kun puimuria saa vedättää 10 km/h ja puida harvakseltaan jos sattuu heräämään ennen kuin lamaa puun alleen. Välit on senverran pitkät että nukahtaa helposti aamutuimaan rattiin. Kolmetuntia lämmitetyssä hytissä ote voi lipsua.
Pihkanaama taisi osua parhaiten oikeaan.
Aivan koti-Suomessa tässä ollaan Päijät-Hämeessä.
Kivimuurin vasemmalla puolella on entinen pelto, ja oikealla on vanha, ennen istuttamista metsittynyt kaskimaa.
Alueet ovat lähes tasaiset.
Alueet on istutettu samoilla kuusentaimilla 56 vuotta sitten.
Pelto metsitettiin suoraan viljelysta. Oikealle puolelle taimet istutettiin leppien ja nuorten mäntyjen alle.
Ylispuut poistettiin kahdessa vaiheessa.
Vasen puoli on nyt tuottanut yhteensä yli n. 600 mottia puuta, ja oikea puoli alle 300 mottia, kun lasketaan yhteen pystyssä olevat puustot, harvennuspoistumat ja poistetut ylispuut.
Korjasin hieman omaa tekstiäni, kun oli käynyt vasemman ja oikean kanssa sama kuin Sven Dufvalle.
Päätehakkuu tulee lähivuosina vasemmalle puolelle.
Sen jälkeen laitetaan kasvamaan koivua ja visakoivua.
Oikeaa puolta joutuu vielä kasvattelemaan 10-15 vuotta.
Lepikko, ei koivua. Siitä saa nopsasti energiapuu tilin.
MV tarkoittaa, että harmaalepän istutus siihen vasemmalle puolelle? Ei nimittäin näyttäisi kovin nopeasti luontaista lepikkoa sinne syntyvän.
Minulla on kyllä lepikoitakin kasvamassa, mutta tähän kyllä tehdään kunnon mätästys ja koivun istutus.
Vai epäilee Jesse , että tällä palstalla nukahtaa.? Ei varmasti! Kolmessa tunnissa on enemmän puuta nutullaan , kun Jessen vatukossa viikossa…ja se kolme tuntia vasta verrytellään : )
Anton kuinka monta kuusi sukupolvea tarvitaan, että maa happamoituu kasvukelvottomaksi? Suomessa on paljon paikkoja, jossa on kasvanut kuusikoita lähes aina.