Puron ympäristöön jätetyt säästöpuut päätyvät pötkölleen ennemmin tai myöhemmin. Pahimmassa tapauksessa ne tukkivat purouoman ja aiheuttavat eroosiota kaaduttuaan. Pelkkä kanto onlisi parempi ,kun pystyssä töröttävä juurakko sateen huuhdottavana. Nauhamaiset säästöpuuryhmät ovat mielestäni kyseenalainen ratkaisu. Kuvassa näkyy yhden säästöpuuryhmän kohtalo ,joka ei ole mitenkään harvinainen tapaus.
Eurokannot ehdottomasti parempia olisi noissa notkelmissa. Siihen kasvaa kyllä sitten muuta puuta sekaan melko nopeasti.
Arvopuut pois ja muu puusto jäljelle lleivät arvopuut ole todella kauniita ja sitä arvostaa…
Kuvan perusteella ei näytä, että tuohon olisi jätetty PEFC:n vaatima vähintään 5-10m kaistale molemmille puolille puroa.
Aloituksen tilanne on valitettavan yleinen märillä maapohjilla. Aikaisemmin niin kauniit puronvarret polkuineen ovat nyt kulkukelvotonta ryteikköä. Minullakin aikoinaan kaunis metsälampi on nyt kaatuneiden puiden peittämä, koska kaikki säästöpuut kaatuivat lammen ympäriltä veteen.
Alkutilanteessa säästöpuualueen kriteerit täyttyivät reilusti. Kaistan leveys oli yli 20 metriä. Kivinen ja märkä maaperä on kuitenkin toivoton ympäristö säästöpuille. Noutaja tulee varmasti , vaikka pystyyn jätettäisiin leveämpikin kaista. Tämä myös tarkoittaa ,että tapahtuu isompi taloudellinen vahinko. Kuraakin lähtee enemmän liikenteeseen ,kun on enemmän juurakoita pystyssä ja paljasta maan pintaa niiden vieressä. Tätä soisi pohdittavan enemmän , kun suunnitellaan säästöpuualueita vesistöjen ja purojen tuntumaan. Säästöpuista koituva haitta on usein moninkertoin hyötyä suurempi.
”…PEFC:n vaatima vähintään 5-10m kaistale molemmille puolille puroa…” tuli vasta nyt voimaan. Tuo on hakattu puolenkymmentä vuotta sitten.
Suojakaistat ovat vanhempi ”keksintö”. Sain olla mukana jo 20 vuotta sitten auditoinnissa , jossa todettiin virheellinen hakkuu noron kohdalla. Oli mennyt vahingossa kaikki sileäksi. Tapaus huomattiin vasta seuraavana kesänä. Paikalla kasvoi kymmenkunta hehtaaria keskim. yli kiinnon kuusikkoa. Olisi pitänyt jättää ”mohikaani” keskelle aukkoa,vaan ei tullut kenenkään mieleen ,kun puut hakattiin syyssateiden aikaan eikä noroa olisi havainnut erkkikään. Nurin olisi mennyt se viritys hyvin nopeasti. Aukon kulmaan jätetystä säästöpuuryhmästäkään ei ollut montaa puuta pystyssä. Linja-autolastillinen metsäammattilaisia oli ”rikosta” tuolloin ihmettelemässä. Asian osalliset vain pyörittelivät silmiään ja siirtelivät vastuuta toinen toiselleen. Maallikko ei olisi nähnyt aukossa mitään ihmeellistä .
Missä se puro on? En näe sellaista. Siinähän pitäisi olla myös erityinen kasvusto ja pienilmasto. Tuskinpa tuossa sellaista on.
Olen lähdettänyt joskus uvan, kun lähteen ympäristöön oli jätetty kuuset pystyyn vaikkei siinäkään ollut eriotyistä kasvustoan tai pienilmastoa. Osa kuusista kuoli, osa kaatui ja loputn kituvat.
Kuvassa virtaa pahainen oja ,joka on tulkittu puroksi. Siksi kaistale metsää on jätetty hakkaamatta. Maan alla kulkevan noron kohdalla menetellään samoin. Kaistale puustoa jätetään siinäkin tilanteessa pystyyn.(..tuulen kaadettavaksi).
Kuusikoissa asiaan liittyy se, että tutkim. mukaan varsinkin kuusten olisi monimuotoisuuden säilymisen takia syytä pysyä pystyssä mahdollisimman pitkään säästöpuina. (Petkelesken onnistuneesti postaaman/jo poistetun/ videon as.tuntija kertomaa).
Pitää lukea se 10§ ajatuksella. Selviää, että epäilemättä suuressa osassa tapauksia ei todellisuudessa kyse ole 10 §:n kohteesta. Tässä hyvä esimerkki.
Kuusihan on vihonviimeinen säästöpuu. Kaatuu tai kuolee myöhemmin ja sitten kaatuu.
Kuusi vihonviimeinen säästöpuu puronlaidassa, kaatuu usein suuren juurakon kanssa tukkimaan paikat. Myöskään silmälle ja maisemalle ei hääppöinen lopputulema. En tykkää nykykäytännöstä, haaskausta mielestäni.
On myös olemassa toimintamalli ,jossa jätetään ylisuuret rungot aukoille säästöpuiksi. Lähes poikkeuksetta ne päätyvät makuuasentoon jo parissa vuodessa . Maanomistajana ei paljon naurattaisi katsella yli kolmmen motin puita aukossa lahoamassa ,kun niistä olisi voinut saada sievoisen tukun eurojakin. Jo pelkässä kannossakin olisi riittävästi lahoavaa puuainesta sille kohtaa. Kuuset kaatuvat lähes sataprosenttisesti ,mutta jokunen mänty saattaa säilyäkin. Kaistaleista puolestaan puut kaatuvat lähes totaalisesti ainakin kosteammalla ja kivisellä maaperällä ,kun tuuli pääsee nitkuttelemaan puita kumoon esteettä kahdesta suunnasta. Dominoilmiö täydentää tuhon.
Jos ei ole muuta kuin isoja kuusia mistä jättää säästöpuuryhmään, niin voi niitä jättää hyvin harkittuun kohtaan. Jo valmiiksi tuulin tottuneita kuvion reunalle mutta ei mihinkään märkiin kohtiin kaatuilemaan tai ykköspuiksi leimikon keskelle. Semmosia tuuliin tottuneita pieniä kuusiryhmiä olen joskus jättänyt ja pystyssä on kaikki kuusetkin pysyneet yli 10 vuotta .
Se puiden oikea sijoittaminen maalaisjärkeä käyttäen lienee parasta. Lain vaatima puustoinen suojakaista keskellä aukkoa puron varressa ja kivikossa herättää kysymyksen homman mielekkyydestä. Sama tilanne on yksityäisten isojen puiden säästämisessä tuulelle alttiilla paikoilla vain siitä syystä ,että puu on iso. Toki voi olla kyseessä puu ,jota ei kokonsa puolesta voi käsitellä koneella. Noita tapauksia varten kannattaa olla vaihtoehto valmiina .
Näin sanoo laki:
”1) lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt, joiden ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä ja puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto;”
Siis jos ei ole erityistä kasvuolosuhdetta ja pienilmastoa, ei kysessä ole lakikohde. Tätä pykälää epäilemättä rikotaan jatkuvasti, koska hakkuun suunnittelijat (laiskuuttaan ?) eivät halua joutua selittelemään asioita. Siis jätetään turhaan puita kaatumiselle alttiisiin paikkoihin vaikkei kysessä ole lakikohde.
Kyllähän tuossa voi aivan hyvin olla metsälain mukainen puro tai noro. Vikahan on siinä että sertifikaatin mukainen suoja-alue on aivan liian pieni. Pefc mukainen suoja-alue 5-10 m antaa juuri tuon tuloksen. Loputkin puut kaatuvat tosin lisäähän nekin lahopuustoa mutta pienilmasto on pilalla. Siis vikahan ei ole norossa eikä purossa vaan kelvottomassa sertifikaatista. Jos tuollaista sertifikaatin halutaan pitää niin parempihan sekin olisi että tuokin olisi saatu hakattua puroon saakka.
Tottakai luonto hoitaa omansa
No mutta pojat, pojat. Kyllähän te nyt tiedätte, miten arvokasta maalahopuusto on monimuotoisuuden kannalta. Senhän takia niitä säästöpuuryhmiä ei saa edes 100 v päästä poistaa. Sitä en tosin tiedä, että kuka niiden säästöpuuryhmien olemassaoloa ja säilyttämistä pystyy tehokkaasti valvomaan.
Harmittaahan se vähän jättää tukkipuu pötkölleen lahoamaan, kun siitä voi tehdä ainakin pari heittokuutiota klapeja. Ennen kerättiin liki kaikki tuulenkaadot talteen eikä jätetty heitteille. Mutta kuten oli jo juttua, kuusen pystyssä pysyminen säästöpuuna on kuulemma tärkiää jollekin ötökkälajille.
Säästöpuiden tarkoitus on(olisi) kuvan tapauksessa estää huuhtoutumista ja suojella pienilmastoa puron ympäristössä. Kumpikaan päätavoitteista ei toteudu. Paljastunut maa , juurakoihin kiinni jäänyt maa-aines ja lahoava puuaines huutoutuvat vähin erin vesistöön ja se pienilmasto on lopulta totaalisesti ilman suojaa. Jos olisi vain kaadettu isot puut, olisi ainakin huuhtoutumiselta vältytty. Nyt puiden jättämisestä on luonnonkin kannalta enemmän haittaa ,kuin hyötyä .
Ei hätää, EU on korjaamassa epäkohdan 60m suojakaistalevaatimuksella.
Niinpä, onneksi . ja jk tulossa päämenetelmäksi jos mennee läpi ”järkiseulan”.
Aletaan kaikki 1.luokan luononsuojelijoiksi heti kerralla omissa ja naapurin metsissä (vahtaamalla tietysti) , mitään tuottolaskelmia enää kannata tehdä, kun päästään vaikuttamaan ja olemaan trendikkäitä cityviheriöiden tapaan nääs.
Mulla on semmonen kerettiläinen mielipide, että säästöpuiksi pitäisi jättää nuorehkoja ja keski-ikäisiä, 30-50 vuoden ikäisiä puita, eikä mitään ikäloppuja.