Tikka se miun järjen mukaan on. Puuta kiertäessään tekee jälkensäkkin riviin. Halotussa koivussa se näkyy mustana kolmionmallisena läiskänä, jonka päälle on monesti kasvanut tervettä puuta. Paksumpia tyviä se ei enää naputtele vaan siirtyy latvaan.
Miksi tässä koivussa on ruskotäpläkärpäsen toukkia, vaikka puu on vähemmistönä havupuiden joukossa? Täällä on toistuvasti sanottu, että ruskotäpläkärpänen iskee vain istutettuihin koivikoihin? Onko asiasta olemassa muutakin kuin MUTU-tietoa?
Tässä tapauksessahan ei nyt tiedä mitä tikka on jahdannut. Takoohan se sähköpylväitäkin, mitkä varmasti ei toukkia kuhise. Liekkö ollut reviirin merkkuuta.
Onhan ruskotäpläkärpänen elänyt ajalla ennen istutuskoivikoitakin, joten jos koivua vain on metsässä tarpeeksi se kyllä sinne tiensä löytää. Varmimmin sen jälkiin törmää kyllä istutuskoivikoissa.
Olen kuullut, että käpytikka tekee koivun kuoreen reikiä valuttaakseen mahlaa, jota se sitten ”nuoleskelee” kielellään ravinnokseen. Itse en ole koskaan päässyt sellaista näkemään.
Sähkö- ja puhelinpylväiden naputtelu johtuu ainakin siitä, että se tekee kolon, johon asettelee kävyn syödäkseen siitä siemenet. Luonnossa tällaisena ”tikan leipäpuuna” toimivat kelot ja esim. vanhat raidat, joissa on sopivia koloja. Tällaisen puun juurella voi olla suuret kasat syötyjä, siemenistä tyhjiä käpyjä.
Olen ihmetelyt miksi tikka ei ota tyhjää käpyä pois ennenkuin hakee uuden. Kun se lentää kololle uuden kävyn kanssa, niin se laittaa kävyn rintansa ja puun väliin, sitten pudottaa entisen kävyn kolostaan ja vasta sen jälkeen laittaa uuden koloonsa!
Keväisinä rummutuspaikkoina toimivat tolpat kelojen korvikkeina. Vanhat pylväät, joiden päät on suojattupeltihatulla ovatkin okein hyviä ainakin käpytikan mielestä. Niistä ääni kaikuu kauempanakin olevan toisen yksilön kuultavaksi. Joko kutsuna tai ilmoituksena kilpailijalle omasta jo varatusta reviiristä.
Tuo mahlan tiputtelu keväällä kuulostaisi järkevältä, mutta kun tällaista en ole nähnyt juurikaan muualla. Luulisi että tikka sitten tekisi tällaista tuhoa koko maassa ja joka koivun kylkeen. Totta että tällä kuviolla oli kovasti tikkoja pari vuotta sitten, sillä männyissä oli jonkin verran käpyjä ja tikat oli käyttäneet oksan kokoja kymmenissä puissa alueella käpyjen kiinityspaikkoina hakatessaan niistä siemeniä.
Melkein kaikkiin oksakoloihin, jotka ovat tulleet siitä, kun sahasin oksia männyistä, oli jäänyt käpy, jotka piti erikseen kaikki tiputella pois, etteivät vaikeuta oksakohdan kylestymistä.
Tuo lehtitikaskuoriainen iskeytyy vain lahoaviin koivuihin.
Metla:
Kuvaus
”Lehtitikaskuoriainen on pitkittäisraitainen kuoriainen, joka iskeytyy lehtipuutavaraan, tuulenkaatoihin ja kuoleviin puihin. Lajin tikapuumaiset mustuneet käytävät porautuvat puuaineeseen pilaten puusta saatavan sahatavaran laadun. Lajin metsätaloudellinen merkitys on hyvin vähäinen. Lehtitikaskuoriainen on sekundaarinen tuhonaiheuttaja, se elää pystyynkuolleissa puissa sekä puutavarassa. Se on melko yleinen koko maassa.”
Tämä kuvä on otettu silloin keväällä, kun oli paljon tikan hakkaamia männynkäpyjä puiden juurella.
Aamulla kävin juuri tuolla kuviolla ja tarkastelin koivuja ja ihme kyllä yhtään tämän näköistä koivua ei enää ollut. koivut olivat kasvattaneet uutta kuosta, joka oli virheetön.
Jos olisivat olleet tukiksi kasvatettavaa raudusta, niin pilalla nyt olisivat, sillä kaadoin tuolloin kuvanottohetkella yhden koivun ja sahasin poikki noilta reikäkohdilta ja selvät jäjethän sinne puun sisään oli jäänyt.
Koivun pelastus on siinä, että nopeakasvuisena se kasvattaa kuoren näitten tikan naputtelujen päälle. Tukkipuullekkaan se ei peruuttamatonta vahinkoa tee, koska jäljethän jäävät aikalailla sydänpuuhun. Sahakoivussa se tietysti haittaa, mutta vaneritukissa arvokkain viilu tulee pintapuusta. Täplikäs käy väliviiluksi. Lisäksi tikka naputtelee tavallisesti mieluiten ohutta puuta ja samalla ohutta kuorta. Mikäli tikka paukuttelee tukkikoivun tyveä, on siinä sitten jo muutakin vikaa kuten lahoa. Suokkokoivun latvoissa näitä näkee paljonkin polttopuiksi tehdessään. Siitä huolimatta puu on tervettä mitä nyt ne nokanjäljet näkyvät.
Ei ne tikat turhan päiten nakuttele. Siellä on ollut ruokaa kuoren alla, se on ainoa syy tällaiseen jälkeen. Mahlan valuttamisen voi jättää omaan arvoonsa. Uskokaa, että tikka on aina puustotuhon seuraus, ei sen syy. Tikka ylläpitää metsänterveyttä poistamalla toukkia rungoista ennen niiden parveilua. Keskittykää oikeisiin oingelmiin.
Pete on oikeassa, jos on tikka, tuskin turhaa naputtelee.
Ei sen silti tarvitse tarkoittaa, että puussa on toukkia. Jospa se tikka on vain umpikiero ja tietää, että mahla houkuttelee hyönteisiä. Käy sitten niitä napsimassa.
Joku arveli tuota harvinaiseksi ilmiöksi. Mielestäni olen kyllä nähnyt aika usein. Mökinkin vieressä on yksi n. 15 cm runkoinen. Siihen noita reikiä ilmestyy, mutta vain siihen. Muut koivut ovat jääneet rauhaan. Syyllistä en ole päässyt yllättämään.
Koivu on männikön reunassa ja jonkun matkan päässä on käpytikan käpykolo ja suulin seinässä ylimääräisiä reikiä, että olisiko käpytikka.
Jaa-a Miisu! Jos olen ymmärtänyt oikein, niin ruskotäpläkärpäsen merkit (täplät, pisteet) löytyvät poikkileikkauspinnalta, joten nuo tummat jäljet koivun kyljessä eivät ole kärpäsestä peräisin. Alan epäillä jotain ihmisperäistä vaurioitusta – ovat tosiaan nuo jäljet niin erikoisen näköisiä, säännöllisen neliön muotoisia. Ei tikan nokka ole tuon mallinen.
Ihmisperäistä?
kymmenissä koivuissa oli tuollaiset jäljet aina kolmen metrin korkeuteen ympäri puuta.
Ja kuten tuossa aiemmin kerroin tikkoja oli paljon tuossa metsikössa päpykasoista puiden juurella päätellen.
Tikka on tietysti kaiken kuvauksen perusteella tärkein epäilty. Jaa että kymmeniä puita samassa mallissa? Hyvä lisäys näihin perustietoihin, kuva kun voi aina ”valehdella”. Tuollahan joku ihmettelikin, että miten ruskotäpläkärpänen on löytänyt tämän ainoan koivun muuten mäntyvaltaisesta metsästä. – Jännä juttu.
Epäilen että noiden reikien tekijä olisi Koivunmantokuoriainen, sillä reikien pitäisi olla pustyrivejä ja kuoren alla toukkakäytäviä. Toukkakäytäviä ei kuoren alla ollut vain ruskettunut kohta kuorireiän kohdalla ja kuten näkyy reikäryhmät ovat vaakaan. Lisäksi koivunmantokuoriaisen jäljiltä puiden latvojen olisi pitänyt kuivaa. Näin ei ole käynyt, vaan kuorikin on nyt palautunut sileäksi.Vaikka käpytikan ruokavalioon Wikipedia ei mahlaa lue, niin tuolloin kuten aiemmin olen kirjoittanut käpytikkoja kuviolla on ollut runsaasti käpykasoista päätellen. Pikkutikka taas ei syö kävyn siemeniä, mutta sen ruokavalioon Wikipedia lukee kyllä koivun mahlan. Metlan interaktiivinen tuhonaiheuttajan etsintä on puutteellinen, jos sinne ei tällaista selvää kuvaakaan ei ole saatu.
Vahvasti mutuilemalla vastaan jonkin tikan syypääksi. Ruskotäpläkärpänen ja koivunmantokuoriainen ovat mielestäni poissuljettuja vaihtoehtoja. Ruskotäpläkärpänen vaeltelee toukkavaiheessa ylösalas vuosilustojen suuntaisesti. Lopulta pukkaa jostain tyveltä ulos, mutta nuo reiät ovat lähes suorakulmaisia, ja sellaisia ei toukan hampailla tietääkseni rouskutella.
Koivunmantokuoriainen tekee vierekkäisiä reikiä, mutta ne ovat pyöreitä ja pystyjä. Nämä reiät toimivat tuuletusaukkoina.
Mielestäni reikien muoto sopii hyvin tikan nokasta aiheutuneeksi. Samoin sivuttainen suuntautuminen kertoisi tikan tavasta kiertää puuta.
Mietitäänpäs tikan nokkaa! Onko sen poikkileikkaus kulmikkaan neliön mallinen? Ei minun mutun mukaan. Tikan nokan poikkileikkaus on pikemminkin kolmio, jonka kärki osoittaa ylöspäin. Eli ylänokassa on harja ja alanokan alareuna on tasainen. Eihän tikan nokka, Herra varjele, ole sellainen neliömäinen palikka!
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Lähes kaikissa näissä 1 ha uudistusalan hieskoivuissa on nähtävillä tälläiset poraukset kuoren läpi.
Mikähän suojeltava ötökkä tuokin on?
Voin muistaa pahasti väärin, mutta eikö tuollaista tehnyt joku tikka.
Sen suojelusta en tiedä.
Tikka se miun järjen mukaan on. Puuta kiertäessään tekee jälkensäkkin riviin. Halotussa koivussa se näkyy mustana kolmionmallisena läiskänä, jonka päälle on monesti kasvanut tervettä puuta. Paksumpia tyviä se ei enää naputtele vaan siirtyy latvaan.
Mitähän tikka olisi hakenut. Näitä ruskotäpläkärpäsen matojako?
http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/opas/tuhonaiheuttajaluettelo.htm
Hyvinkin voi olla, että tikka on kuulostellut ja etsinyt käytävissään hiissautuvia ruskotäpläkärpästoukkia. Tikallahan on mielettömän hyvä kuulo.
Miksi tässä koivussa on ruskotäpläkärpäsen toukkia, vaikka puu on vähemmistönä havupuiden joukossa? Täällä on toistuvasti sanottu, että ruskotäpläkärpänen iskee vain istutettuihin koivikoihin? Onko asiasta olemassa muutakin kuin MUTU-tietoa?
Tässä tapauksessahan ei nyt tiedä mitä tikka on jahdannut. Takoohan se sähköpylväitäkin, mitkä varmasti ei toukkia kuhise. Liekkö ollut reviirin merkkuuta.
Onhan ruskotäpläkärpänen elänyt ajalla ennen istutuskoivikoitakin, joten jos koivua vain on metsässä tarpeeksi se kyllä sinne tiensä löytää. Varmimmin sen jälkiin törmää kyllä istutuskoivikoissa.
Olen kuullut, että käpytikka tekee koivun kuoreen reikiä valuttaakseen mahlaa, jota se sitten ”nuoleskelee” kielellään ravinnokseen. Itse en ole koskaan päässyt sellaista näkemään.
Hyönteistoukkia tikat tietysti hakevat myöskin kaikenlaisista puista.
Sähkö- ja puhelinpylväiden naputtelu johtuu ainakin siitä, että se tekee kolon, johon asettelee kävyn syödäkseen siitä siemenet. Luonnossa tällaisena ”tikan leipäpuuna” toimivat kelot ja esim. vanhat raidat, joissa on sopivia koloja. Tällaisen puun juurella voi olla suuret kasat syötyjä, siemenistä tyhjiä käpyjä.
Olen ihmetelyt miksi tikka ei ota tyhjää käpyä pois ennenkuin hakee uuden. Kun se lentää kololle uuden kävyn kanssa, niin se laittaa kävyn rintansa ja puun väliin, sitten pudottaa entisen kävyn kolostaan ja vasta sen jälkeen laittaa uuden koloonsa!
Keväisinä rummutuspaikkoina toimivat tolpat kelojen korvikkeina. Vanhat pylväät, joiden päät on suojattupeltihatulla ovatkin okein hyviä ainakin käpytikan mielestä. Niistä ääni kaikuu kauempanakin olevan toisen yksilön kuultavaksi. Joko kutsuna tai ilmoituksena kilpailijalle omasta jo varatusta reviiristä.
Yksi lisäsyy miksi tikka hakkaa suoraakin sähkötolpan lylkeä, on linjahurina, jonka se tulkitsee väärin.
Mökin pihassa sähkömiesten A-paalu, jonka liitoskohta palvelee vuokralaisen ruokapöytänä.
Yleisesti tikan reikiä tulee puuhun vain silloin kun joku muu tekee ensin pienempiä reikiä siihen puuhun.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuo mahlan tiputtelu keväällä kuulostaisi järkevältä, mutta kun tällaista en ole nähnyt juurikaan muualla. Luulisi että tikka sitten tekisi tällaista tuhoa koko maassa ja joka koivun kylkeen. Totta että tällä kuviolla oli kovasti tikkoja pari vuotta sitten, sillä männyissä oli jonkin verran käpyjä ja tikat oli käyttäneet oksan kokoja kymmenissä puissa alueella käpyjen kiinityspaikkoina hakatessaan niistä siemeniä.
Melkein kaikkiin oksakoloihin, jotka ovat tulleet siitä, kun sahasin oksia männyistä, oli jäänyt käpy, jotka piti erikseen kaikki tiputella pois, etteivät vaikeuta oksakohdan kylestymistä.
Tuo lehtitikaskuoriainen iskeytyy vain lahoaviin koivuihin.
Metla:
Kuvaus
”Lehtitikaskuoriainen on pitkittäisraitainen kuoriainen, joka iskeytyy lehtipuutavaraan, tuulenkaatoihin ja kuoleviin puihin. Lajin tikapuumaiset mustuneet käytävät porautuvat puuaineeseen pilaten puusta saatavan sahatavaran laadun. Lajin metsätaloudellinen merkitys on hyvin vähäinen. Lehtitikaskuoriainen on sekundaarinen tuhonaiheuttaja, se elää pystyynkuolleissa puissa sekä puutavarassa. Se on melko yleinen koko maassa.”
Tämä kuvä on otettu silloin keväällä, kun oli paljon tikan hakkaamia männynkäpyjä puiden juurella.
Aamulla kävin juuri tuolla kuviolla ja tarkastelin koivuja ja ihme kyllä yhtään tämän näköistä koivua ei enää ollut. koivut olivat kasvattaneet uutta kuosta, joka oli virheetön.
Jos olisivat olleet tukiksi kasvatettavaa raudusta, niin pilalla nyt olisivat, sillä kaadoin tuolloin kuvanottohetkella yhden koivun ja sahasin poikki noilta reikäkohdilta ja selvät jäjethän sinne puun sisään oli jäänyt.
Tikat taitaa tulla seurantaan vahinkoeläiminä.
Koivun pelastus on siinä, että nopeakasvuisena se kasvattaa kuoren näitten tikan naputtelujen päälle. Tukkipuullekkaan se ei peruuttamatonta vahinkoa tee, koska jäljethän jäävät aikalailla sydänpuuhun. Sahakoivussa se tietysti haittaa, mutta vaneritukissa arvokkain viilu tulee pintapuusta. Täplikäs käy väliviiluksi. Lisäksi tikka naputtelee tavallisesti mieluiten ohutta puuta ja samalla ohutta kuorta. Mikäli tikka paukuttelee tukkikoivun tyveä, on siinä sitten jo muutakin vikaa kuten lahoa. Suokkokoivun latvoissa näitä näkee paljonkin polttopuiksi tehdessään. Siitä huolimatta puu on tervettä mitä nyt ne nokanjäljet näkyvät.
Ei ne tikat turhan päiten nakuttele. Siellä on ollut ruokaa kuoren alla, se on ainoa syy tällaiseen jälkeen. Mahlan valuttamisen voi jättää omaan arvoonsa. Uskokaa, että tikka on aina puustotuhon seuraus, ei sen syy. Tikka ylläpitää metsänterveyttä poistamalla toukkia rungoista ennen niiden parveilua. Keskittykää oikeisiin oingelmiin.
Pete on oikeassa, jos on tikka, tuskin turhaa naputtelee.
Ei sen silti tarvitse tarkoittaa, että puussa on toukkia. Jospa se tikka on vain umpikiero ja tietää, että mahla houkuttelee hyönteisiä. Käy sitten niitä napsimassa.
Joku arveli tuota harvinaiseksi ilmiöksi. Mielestäni olen kyllä nähnyt aika usein. Mökinkin vieressä on yksi n. 15 cm runkoinen. Siihen noita reikiä ilmestyy, mutta vain siihen. Muut koivut ovat jääneet rauhaan. Syyllistä en ole päässyt yllättämään.
Koivu on männikön reunassa ja jonkun matkan päässä on käpytikan käpykolo ja suulin seinässä ylimääräisiä reikiä, että olisiko käpytikka.
Jaa-a Miisu! Jos olen ymmärtänyt oikein, niin ruskotäpläkärpäsen merkit (täplät, pisteet) löytyvät poikkileikkauspinnalta, joten nuo tummat jäljet koivun kyljessä eivät ole kärpäsestä peräisin. Alan epäillä jotain ihmisperäistä vaurioitusta – ovat tosiaan nuo jäljet niin erikoisen näköisiä, säännöllisen neliön muotoisia. Ei tikan nokka ole tuon mallinen.
Ihmisperäistä?
kymmenissä koivuissa oli tuollaiset jäljet aina kolmen metrin korkeuteen ympäri puuta.
Ja kuten tuossa aiemmin kerroin tikkoja oli paljon tuossa metsikössa päpykasoista puiden juurella päätellen.
Tikka on tietysti kaiken kuvauksen perusteella tärkein epäilty. Jaa että kymmeniä puita samassa mallissa? Hyvä lisäys näihin perustietoihin, kuva kun voi aina ”valehdella”. Tuollahan joku ihmettelikin, että miten ruskotäpläkärpänen on löytänyt tämän ainoan koivun muuten mäntyvaltaisesta metsästä. – Jännä juttu.
Epäilen että noiden reikien tekijä olisi Koivunmantokuoriainen, sillä reikien pitäisi olla pustyrivejä ja kuoren alla toukkakäytäviä. Toukkakäytäviä ei kuoren alla ollut vain ruskettunut kohta kuorireiän kohdalla ja kuten näkyy reikäryhmät ovat vaakaan. Lisäksi koivunmantokuoriaisen jäljiltä puiden latvojen olisi pitänyt kuivaa. Näin ei ole käynyt, vaan kuorikin on nyt palautunut sileäksi.Vaikka käpytikan ruokavalioon Wikipedia ei mahlaa lue, niin tuolloin kuten aiemmin olen kirjoittanut käpytikkoja kuviolla on ollut runsaasti käpykasoista päätellen. Pikkutikka taas ei syö kävyn siemeniä, mutta sen ruokavalioon Wikipedia lukee kyllä koivun mahlan. Metlan interaktiivinen tuhonaiheuttajan etsintä on puutteellinen, jos sinne ei tällaista selvää kuvaakaan ei ole saatu.
Vahvasti mutuilemalla vastaan jonkin tikan syypääksi. Ruskotäpläkärpänen ja koivunmantokuoriainen ovat mielestäni poissuljettuja vaihtoehtoja. Ruskotäpläkärpänen vaeltelee toukkavaiheessa ylösalas vuosilustojen suuntaisesti. Lopulta pukkaa jostain tyveltä ulos, mutta nuo reiät ovat lähes suorakulmaisia, ja sellaisia ei toukan hampailla tietääkseni rouskutella.
Koivunmantokuoriainen tekee vierekkäisiä reikiä, mutta ne ovat pyöreitä ja pystyjä. Nämä reiät toimivat tuuletusaukkoina.
Mielestäni reikien muoto sopii hyvin tikan nokasta aiheutuneeksi. Samoin sivuttainen suuntautuminen kertoisi tikan tavasta kiertää puuta.
-Mettäpoika
Mietitäänpäs tikan nokkaa! Onko sen poikkileikkaus kulmikkaan neliön mallinen? Ei minun mutun mukaan. Tikan nokan poikkileikkaus on pikemminkin kolmio, jonka kärki osoittaa ylöspäin. Eli ylänokassa on harja ja alanokan alareuna on tasainen. Eihän tikan nokka, Herra varjele, ole sellainen neliömäinen palikka!