Onko Kurki oikeasti sitä mieltä ,että amatööri osaa valita puut paremmin ,kun koulutettu ja vuosien kokemuksen omaava motokuski?
Palsta näyttää haastavalta ja riittävästi elävää latvusta omaavia runkoja on niukanlaisesti. Kokenut motokuski kyllä tietää ,mitä kannattaa ottaa tai jättää kasvamaan.
Tyypillinen näkymä hoitamattomasta metsästä. Vaikka tuota hakattaisiin työvaloissa, jo rungon laatu ja koko kertoo mitä on latvassa. Paikoin tuollaiseen jää väkisinkin yhden harvennuksen tiheys. Elinkelpoiset rungot on siksi vähissä. Paikoin voi olla toisin.
Jos on korjuuseen oikein kunnolla perehtynyt mo, ajo-urat voi halutessaan haarukoida, muu on turhaa.
Aijai, nyt otti syömmestä. Toivottavasti tämä on palstan pahimmasta kohdasta otettu kuva. Ei tosiaan näytä tarvitsevan raivausta tässä kohtaa. Jos kuusi- ja koivusekoitusta vain olisi, niin jättäisin niitä paljon, kun ei tiedä miten noille männynriukuloille käy talvella, runteleeko lumi miten pahoin.
Samanlaista tai todennäköisesti pahempaakin kuviota olen seurannut kymmenkunta vuotta. Ensin mietin, mitä sille tehdään, kun oli pahasti ylitiheä. Sitten se harvennettiin, mutta ihmeen hyvin on säilynyt. Olisikohan tuosta aikaa viitisen vuotta. Kasvu on varmaan vaatimatonta edelleen, kun toipumiseen menee aikaa. Mutta edes viime talven lumituhot eivät siihen pahasti osunut ja nyt pahin riski alkaa varmaan olla jo ohitse, kun useamman vuoden puuston on saanut väljempään asentoon tottua. Eli tuurilla tuollainenkin voi onnistua.
Tänään käveltiin palsta paikallisen ammattimiehen kanssa lävitse. Tehdään harvennus niin, että jää hiukan normaali harvennusta tiheämpi puusto. Ylispuiden alle tehdään kevyt raivaus ja ylispuut poistetaan motolla. Uusi raivaus/harvennus n.3v päästä kyseiseen kuvioon.
Ostomiehet kutsun palstalle vasta tuunauksen (raivauksen) jälkeen noin parin viikon kuluttua. Koko palsta raivataan.
Olen samaa mieltä Suorittavan kanssa, mutta aina ei voi tietää konemiehen motiiveista.
Itsellä kaikki ensiharvennukset tehty moottorikelkka harvennuksella suurta harkintaa käyttäen. Nyt kun ajateltiin, että aika ottaa virman kautta. Hakkaamaan tuli isä ja kaksi poikaa, ilmeisesti itseoppineita.
Ensimmäiseksi ajattelin palstalle tulevan tienvierus mäntyä (oksatonta) tuota nyt ei kyllä kukaan onnistu kolhimaan. Yllätys, yllätys, sehän oli heti kolhittu.
Muita mukavia ammattimiehen elkeitä oli mm. Juuresta kahtena kasvanut kuusi, joka kaunistettiin katkaisemalla toinen puu pois siten, että terä uponnut syvälle pystyynkin jäävään.
Hyvin osasivat valita puutkin, meinaan pystyyn jäi ne poikaoksaset, oksikkaimmat ja ns. ”oravanhäntä” männyt. Aika tarkkaan tiesin millaista tavaraa metsässä kasvoi.
Kaiken lisäksi pojat ajoi molemmat koneensa suohon, niin että kaivinkoneella piti hilata pois. Vieressä kovaakin rinnettä. Kun tulin paikalle kaivinkonemies puski vihapäissään vielä yhtä hyvää mäntyä nurin, kun ei viitsinyt peruutella.
Metsähoitoyhtiön mies tokasi, että lentokenttääkö tänne rakennetaan. Itse mietin, että nuoret pojat ajeli nautiskellen peukalo siellä minne ei aurinko paista.
Hyvää savotassa oli, että keräsin polttopuuta heidän jälkeensä lähes sata kuutiota. Ei luulisi virman kannattaa pitää ammattitaidotonta väkeä urakoimassa.
Samat kokemukset, konekuskeja on monenlaisia ja toisinaan on niin nuoren näköinen kaveri, että näyttää tulleen suoraan koulun penkiltä.
Itse odottelen vielä sitä täydellisyyttä hipovaa harvennusjälkeä omassa metsässä mutta ihan hyvääkin jälkeä on tehty ja valitettavasti myös huonoa (puiden valinta, jäävä tiheys, ajourasuunnittelu ja -leveys).
Omien kaksijaksoista esittävien kuvien kohdalla suorittavan päällimmäinen uhka oli se, että leimikon hakkaa kokematon kuski väärällä koneella 20 asteen pakkasella.
Totesin vain ,että hakkuuajankohtaan ei välttämättä voi vaikuttaa. Työt tehdään järjestyksessä vaikka sattuisi olemaan pakkasta ja iltavuorossa pimeää. Taimien säästely ei aina noissa tilanteissa onnistu. ”Väärä” kone voi osua paiklle , jos tullaan tekemään tavallista harvennusta ja kyseessä onkin ylispuukohde. Siihen tarvitaan jo raskaampaa kalustoa , jotta kone hallitsee puuta eikä päinvastoin. Siellä järeämmän hakkuukoneen puikoissa istuu suurella todennäköisyydellä kuitenkin se kokeneempi kuski.
”Kokenut motokuski kyllä tietää ,mitä kannattaa ottaa tai jättää kasvamaan.”
Jos kokemusta on vain hakkuukoneen käytöstä, niin siitä ei ole mitään hyötyä. Vasta useiden vuosien kokemus VOI antaa TIETOA siitä, miten metsä käyttäytyy käsittelyn jälkeen.
Mopokuskin kokemus jää korkeintaan siihen, mitä hän on nähnyt auton taustapeolistä kääntäessään autonsa lähtösuuntaan ja polkiessa kaasupoljinta.
Kaikki muu höpinä on puhdasta puppua, joka perustuu luulolle.
Olen luottavaisin mielin metsän suhteen. Keskikasvu 10m3/ha, joten kyllä se siitä virkoaa. ”Hyviä puita on riittävästi”
Isolla motolla ylispuut pois ja harvennukset pienemmällä. Kylällä on tuttuja konemiehiä joiden kanssa homma hoidetaan.
Olen jonkinverran metsiä arvioinut ja hyvä perstuntuma arviointiin on. Riukuuntuneen männikön arviointi kuitenkin mietitytti.
Julkiset metsävaratiedot oli iso apu, etenkin UPM:n sovellus on kätevä.
”…Isolla motolla ylispuut pois ja harvennukset pienemmällä…” Siis mikä idea tuossa on? Se ”iso” moto vaatii ainakin sen 4,5 metrin ajo-uransasa kuvan kumpuilevassa maastossa. Keskikokoinen ajokone vaatii saman. Pieni moto muutaman metrin puntarilla tiettää lisäksi haamu-urat…
”Ne ylispuut on yli 2m3 puita. Pystyykö niitä pikku..” No ei pysty.
Mutta kun keskikokoisella ketjulla koko homman saa kerralla käsiteltyä…
Ja olipa kasvu 5 tai 15 mottia, elävän latvuksen määrä sanelee mahdollisen seuraavan harvennuksen.
Kyllähän noista puista paras kasvu on hiipunut. Huonosti mänty latvusta kasvattaa kun kerran on päässyt tuhoutumaan. Sinänsä oikea ratkaisu on tehty. Odottaisin kyllä vielä pitempään kuin 3 v . Voi olla että kesän myrskyillä tulee jo luontaista harvennusta.
Jos on noin kova huoli ja noin paljon tietämystä aiheesta miten metsä pitää harventaa ja mitä jättää jäljelle niin pitäisikö lähteä ostamaan moottorisaha ja hevonen ja mennä tekemään itse eikä itkeä nillittää täällä miten motokuskit ei osaa työtään?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Itseharvennus vienyt jo melkosen osan puista. Laatuharvennus latvuksen kunnon mukaan paras harvennustapa .
Kannattaa leimata jätettävät parhaat puut merkkinauhoilla. Suorat ja paremmat latvan omaavat. En jättäisi harvennusta motokuskin tehtäväksi.
Onko Kurki oikeasti sitä mieltä ,että amatööri osaa valita puut paremmin ,kun koulutettu ja vuosien kokemuksen omaava motokuski?
Palsta näyttää haastavalta ja riittävästi elävää latvusta omaavia runkoja on niukanlaisesti. Kokenut motokuski kyllä tietää ,mitä kannattaa ottaa tai jättää kasvamaan.
Eipä tuossa ole raivattavaa. Nätti metsä kun laitaa kuntoon.
Tyypillinen näkymä hoitamattomasta metsästä. Vaikka tuota hakattaisiin työvaloissa, jo rungon laatu ja koko kertoo mitä on latvassa. Paikoin tuollaiseen jää väkisinkin yhden harvennuksen tiheys. Elinkelpoiset rungot on siksi vähissä. Paikoin voi olla toisin.
Jos on korjuuseen oikein kunnolla perehtynyt mo, ajo-urat voi halutessaan haarukoida, muu on turhaa.
Aijai, nyt otti syömmestä. Toivottavasti tämä on palstan pahimmasta kohdasta otettu kuva. Ei tosiaan näytä tarvitsevan raivausta tässä kohtaa. Jos kuusi- ja koivusekoitusta vain olisi, niin jättäisin niitä paljon, kun ei tiedä miten noille männynriukuloille käy talvella, runteleeko lumi miten pahoin.
Samanlaista tai todennäköisesti pahempaakin kuviota olen seurannut kymmenkunta vuotta. Ensin mietin, mitä sille tehdään, kun oli pahasti ylitiheä. Sitten se harvennettiin, mutta ihmeen hyvin on säilynyt. Olisikohan tuosta aikaa viitisen vuotta. Kasvu on varmaan vaatimatonta edelleen, kun toipumiseen menee aikaa. Mutta edes viime talven lumituhot eivät siihen pahasti osunut ja nyt pahin riski alkaa varmaan olla jo ohitse, kun useamman vuoden puuston on saanut väljempään asentoon tottua. Eli tuurilla tuollainenkin voi onnistua.
Tänään käveltiin palsta paikallisen ammattimiehen kanssa lävitse. Tehdään harvennus niin, että jää hiukan normaali harvennusta tiheämpi puusto. Ylispuiden alle tehdään kevyt raivaus ja ylispuut poistetaan motolla. Uusi raivaus/harvennus n.3v päästä kyseiseen kuvioon.
Ostomiehet kutsun palstalle vasta tuunauksen (raivauksen) jälkeen noin parin viikon kuluttua. Koko palsta raivataan.
Kuva on pahimmasta päästä.
Ammattilaisen arvio on, että ”hyviä puita on riittävästi”.
Kolme vuotta voi olla liian lyhyt aika, mutta muuten homma voi ihan hyvin onnistuakin.
Olen samaa mieltä Suorittavan kanssa, mutta aina ei voi tietää konemiehen motiiveista.
Itsellä kaikki ensiharvennukset tehty moottorikelkka harvennuksella suurta harkintaa käyttäen. Nyt kun ajateltiin, että aika ottaa virman kautta. Hakkaamaan tuli isä ja kaksi poikaa, ilmeisesti itseoppineita.
Ensimmäiseksi ajattelin palstalle tulevan tienvierus mäntyä (oksatonta) tuota nyt ei kyllä kukaan onnistu kolhimaan. Yllätys, yllätys, sehän oli heti kolhittu.
Muita mukavia ammattimiehen elkeitä oli mm. Juuresta kahtena kasvanut kuusi, joka kaunistettiin katkaisemalla toinen puu pois siten, että terä uponnut syvälle pystyynkin jäävään.
Hyvin osasivat valita puutkin, meinaan pystyyn jäi ne poikaoksaset, oksikkaimmat ja ns. ”oravanhäntä” männyt. Aika tarkkaan tiesin millaista tavaraa metsässä kasvoi.
Kaiken lisäksi pojat ajoi molemmat koneensa suohon, niin että kaivinkoneella piti hilata pois. Vieressä kovaakin rinnettä. Kun tulin paikalle kaivinkonemies puski vihapäissään vielä yhtä hyvää mäntyä nurin, kun ei viitsinyt peruutella.
Metsähoitoyhtiön mies tokasi, että lentokenttääkö tänne rakennetaan. Itse mietin, että nuoret pojat ajeli nautiskellen peukalo siellä minne ei aurinko paista.
Hyvää savotassa oli, että keräsin polttopuuta heidän jälkeensä lähes sata kuutiota. Ei luulisi virman kannattaa pitää ammattitaidotonta väkeä urakoimassa.
Samat kokemukset, konekuskeja on monenlaisia ja toisinaan on niin nuoren näköinen kaveri, että näyttää tulleen suoraan koulun penkiltä.
Itse odottelen vielä sitä täydellisyyttä hipovaa harvennusjälkeä omassa metsässä mutta ihan hyvääkin jälkeä on tehty ja valitettavasti myös huonoa (puiden valinta, jäävä tiheys, ajourasuunnittelu ja -leveys).
Omien kaksijaksoista esittävien kuvien kohdalla suorittavan päällimmäinen uhka oli se, että leimikon hakkaa kokematon kuski väärällä koneella 20 asteen pakkasella.
Totesin vain ,että hakkuuajankohtaan ei välttämättä voi vaikuttaa. Työt tehdään järjestyksessä vaikka sattuisi olemaan pakkasta ja iltavuorossa pimeää. Taimien säästely ei aina noissa tilanteissa onnistu. ”Väärä” kone voi osua paiklle , jos tullaan tekemään tavallista harvennusta ja kyseessä onkin ylispuukohde. Siihen tarvitaan jo raskaampaa kalustoa , jotta kone hallitsee puuta eikä päinvastoin. Siellä järeämmän hakkuukoneen puikoissa istuu suurella todennäköisyydellä kuitenkin se kokeneempi kuski.
”Kokenut motokuski kyllä tietää ,mitä kannattaa ottaa tai jättää kasvamaan.”
Jos kokemusta on vain hakkuukoneen käytöstä, niin siitä ei ole mitään hyötyä. Vasta useiden vuosien kokemus VOI antaa TIETOA siitä, miten metsä käyttäytyy käsittelyn jälkeen.
Mopokuskin kokemus jää korkeintaan siihen, mitä hän on nähnyt auton taustapeolistä kääntäessään autonsa lähtösuuntaan ja polkiessa kaasupoljinta.
Kaikki muu höpinä on puhdasta puppua, joka perustuu luulolle.
Jos olisi minun tekisin päätehakkuun ja sijoittaisin rahat. Tuottavat taatusti enemmän kuin tuo metsä seuraavan 50v aikana.
Olen luottavaisin mielin metsän suhteen. Keskikasvu 10m3/ha, joten kyllä se siitä virkoaa. ”Hyviä puita on riittävästi”
Isolla motolla ylispuut pois ja harvennukset pienemmällä. Kylällä on tuttuja konemiehiä joiden kanssa homma hoidetaan.
Olen jonkinverran metsiä arvioinut ja hyvä perstuntuma arviointiin on. Riukuuntuneen männikön arviointi kuitenkin mietitytti.
Julkiset metsävaratiedot oli iso apu, etenkin UPM:n sovellus on kätevä.
”…Isolla motolla ylispuut pois ja harvennukset pienemmällä…” Siis mikä idea tuossa on? Se ”iso” moto vaatii ainakin sen 4,5 metrin ajo-uransasa kuvan kumpuilevassa maastossa. Keskikokoinen ajokone vaatii saman. Pieni moto muutaman metrin puntarilla tiettää lisäksi haamu-urat…
Ne ylispuut on yli 2m3 puita. Pystyykö niitä pikku motolla kaatamaan. Siksi meinasin ison moton olevan tarpeellinen.
Mistä niin voi päätellä, että tuo metsä kasvaa yli 10m3/ha. Nyt siinä on isohko puumäärä hehtaarilla, joka kasvaa lähinnä pituutta.
Ei sitä varmaksi voi päätellä, mutta pohja on hyvä ja jäljelle saadaan jäämään ihan hyviä puita
”Ne ylispuut on yli 2m3 puita. Pystyykö niitä pikku..” No ei pysty.
Mutta kun keskikokoisella ketjulla koko homman saa kerralla käsiteltyä…
Ja olipa kasvu 5 tai 15 mottia, elävän latvuksen määrä sanelee mahdollisen seuraavan harvennuksen.
tuosta kun pikkuhiljaa 5 vuoden aikana harventaa rauhassa niin eiköhän siitä osaava metsuri kunnon metsän saapi
Kyllähän noista puista paras kasvu on hiipunut. Huonosti mänty latvusta kasvattaa kun kerran on päässyt tuhoutumaan. Sinänsä oikea ratkaisu on tehty. Odottaisin kyllä vielä pitempään kuin 3 v . Voi olla että kesän myrskyillä tulee jo luontaista harvennusta.
Jos on noin kova huoli ja noin paljon tietämystä aiheesta miten metsä pitää harventaa ja mitä jättää jäljelle niin pitäisikö lähteä ostamaan moottorisaha ja hevonen ja mennä tekemään itse eikä itkeä nillittää täällä miten motokuskit ei osaa työtään?