Tässä kuvassa on jo hieman järeämpi metsä kuin kuviossa yksi ja siinä metsän pohjalla ei ole niin kattavaa kuusikkoa. Tällä kuviolla on muutamia noin aarin kokoisia kuusipuskia jotka toimivat erinomaisina suojina riistalle. Monessakin nuoressa kasvatusmetsässä liika peitteisyys on myös haitta joka estää kanalinnuille paon vaaran uhatessa. Sen vuoksi metsä ei toimi vaikka muut olosuhteet ovat hyvät. Toisaalta liian puhdas metsäkään ei ole hyvä koska suojaava aluskasvillisuus puuttuu.
Otin kolmanne kuvan myös mäntytaimikosta jossa on monetsi ollut teeren pesä (-iä). Kuvasta tuli niin epäselvä että jätin sen julkaisematta. Mutta kyseinen noin 3 m taimikko on itärinteellä ja varhausperkaus suoritettu ajallaan.
Minusta hyvä riistametsä ei ole normaali metsähoitoa tai kasvatusta rajoittava tekijä vaan päinvastoin. Näilläkin kuvioilla löytyy erinomaiset sienimaastot ja jonkin verran myös puolukkaa ainakin riistan tarpeeksi.
Molemmissa kuvissa on mielestäni täysin normaalia talousmetsää,jossa metso viihtyy.Näitä riistametsiä on ilman kampanjaakin Suomi puolillaan.Tällaista metsää on esim. kaikki umpin tilat ihan järestään ja ovat hyviä lintumaita nykyään.Tämä viimeisimmän kuvan metsä kuvanottokohdalla on jo hiukan liiankin tukkoinen metson makuun kesäaikana.Ja ei aikaakan kun nuo näreet varjostaa maapohjan,vie marjasadon ja metsästä ei ole iloa metsoille kun havunsyöntiaikaan.
Eipä tarvitse metson kuvan metsässä pyrkiä pakoon jalkapelissä . On mahdollista käyttää jopa siipiä .
Harvensimme kuvan kaltaisissa olosuhteissa metsää keväällä muutamia vuosia sitten . Työpariani kohtasi yllätys teeren singahdettua lentoon aivan koneen telan vierestä katkaistun pöllin pudottua maahan metrin päähän . Kaveri meni heti tarkistamaan lähtöpaikan . Pesähän siinä oli ja 8 munaa .
Paikka merkittiin ja hajustettiin välittömästi . Puut ajettiin varovasti pois palstalta ja kehitystä pesällä seurattiin kauempaa parin viikon ajan . Poikaset kuoriutuivat
onnellisesti .
Pesä oli mustikanvarpujen seassa . Hautovaa lintua oli mahdoton erottaa kuvaustilanteessa yläpuolelta edes metrin etäisyydeltä . Vasta kameran ollessa 80 sentin päässä kohteesta lintu lähti pesästä .
Vaatimatonkin varvikko tarjoaa linnulle riittävän suojan . Hakkuualueen kantojen ja hakkuutähteiden vahva pihkan tuoksu peittää lisäksi hautovan linnun hajut alleen .
Ilmeisesti kyseisestä syystä linnut pesivät mielellään
paikoissa , joissa puunkorjuu on parhaillaan käynnissä .
Niin eihän tämä KIRA-hanke poista mitään perinteisestä metsänhoidosta. Se tuo yhden vaihtoehdon jos katsoo sen sopivan oman metsän hoitoon. Se tuo myös helpotusta metsänhoitoon kun liika puhdistus unohdetaan.
Monet metsäasiakkaat hoitaisivat mielellään metsää myös riistapainotteisena ja KIRA-hanke antaa siihen hyvät suuntaviivat. KIRA-hanke tuo esille sitä että kuinka niitä metsiä tulsi hoitaa jotta riista niissä viihtyy. Minusta se on erinomainen asia että asiaa on tutkittu ja tiedot julkaistu.
Jos joku katsoo KIRA-hankeen uhkana omalle metsänhoidolle niin tottakai on mahdollisuus pysyä vanhassa perinteisessä tavoissa. Mutta uskon että kun metsiä hoidetaan myös riista tai metsäluontohuomioiden niin puumarkkinoilla on paremmat onnistumisen mahdollisuudet myös Keski-Euroopan markkinoille. Siellähän mennään aika paljon tämä luonto sana edellä.
Ei tämä hanke kellekkään uhka ole. Sitä vain mietin mitä lisäarvoa hanke tuo jos tuo kuva on ”mallikuva”? Eihän noita vähiä risuja hullukaan mene tuolta ennakkoraivauksessa nurin huiskimaan. Olisikohan niillekin tutkimus- ja hankerahoille ollut tuottavampaakin käyttöä…
No joo ehkä. Mutta hyvä tutkimus siinä kun jos haluaa metsää kasvatettavan myös riistan ehdoila niin ompahan toimintaohjeet kuinka se tehdään. Sen vuoksi hanke on puoltonsa ansainnut.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Tässä kuvassa on jo hieman järeämpi metsä kuin kuviossa yksi ja siinä metsän pohjalla ei ole niin kattavaa kuusikkoa. Tällä kuviolla on muutamia noin aarin kokoisia kuusipuskia jotka toimivat erinomaisina suojina riistalle. Monessakin nuoressa kasvatusmetsässä liika peitteisyys on myös haitta joka estää kanalinnuille paon vaaran uhatessa. Sen vuoksi metsä ei toimi vaikka muut olosuhteet ovat hyvät. Toisaalta liian puhdas metsäkään ei ole hyvä koska suojaava aluskasvillisuus puuttuu.
Otin kolmanne kuvan myös mäntytaimikosta jossa on monetsi ollut teeren pesä (-iä). Kuvasta tuli niin epäselvä että jätin sen julkaisematta. Mutta kyseinen noin 3 m taimikko on itärinteellä ja varhausperkaus suoritettu ajallaan.
Minusta hyvä riistametsä ei ole normaali metsähoitoa tai kasvatusta rajoittava tekijä vaan päinvastoin. Näilläkin kuvioilla löytyy erinomaiset sienimaastot ja jonkin verran myös puolukkaa ainakin riistan tarpeeksi.
Niinku noita nyt joku raivais olipa mikä metsä tahansa.
Ja tuollanen määrä hattaroita melkein löytyy joka männiköstä. Mutta mites kuusikosta tehdään riistametsä? Pienaukottamalla ja kaistalehakkuilla?
Molemmissa kuvissa on mielestäni täysin normaalia talousmetsää,jossa metso viihtyy.Näitä riistametsiä on ilman kampanjaakin Suomi puolillaan.Tällaista metsää on esim. kaikki umpin tilat ihan järestään ja ovat hyviä lintumaita nykyään.Tämä viimeisimmän kuvan metsä kuvanottokohdalla on jo hiukan liiankin tukkoinen metson makuun kesäaikana.Ja ei aikaakan kun nuo näreet varjostaa maapohjan,vie marjasadon ja metsästä ei ole iloa metsoille kun havunsyöntiaikaan.
Eipä tarvitse metson kuvan metsässä pyrkiä pakoon jalkapelissä . On mahdollista käyttää jopa siipiä .
Harvensimme kuvan kaltaisissa olosuhteissa metsää keväällä muutamia vuosia sitten . Työpariani kohtasi yllätys teeren singahdettua lentoon aivan koneen telan vierestä katkaistun pöllin pudottua maahan metrin päähän . Kaveri meni heti tarkistamaan lähtöpaikan . Pesähän siinä oli ja 8 munaa .
Paikka merkittiin ja hajustettiin välittömästi . Puut ajettiin varovasti pois palstalta ja kehitystä pesällä seurattiin kauempaa parin viikon ajan . Poikaset kuoriutuivat
onnellisesti .
Pesä oli mustikanvarpujen seassa . Hautovaa lintua oli mahdoton erottaa kuvaustilanteessa yläpuolelta edes metrin etäisyydeltä . Vasta kameran ollessa 80 sentin päässä kohteesta lintu lähti pesästä .
Vaatimatonkin varvikko tarjoaa linnulle riittävän suojan . Hakkuualueen kantojen ja hakkuutähteiden vahva pihkan tuoksu peittää lisäksi hautovan linnun hajut alleen .
Ilmeisesti kyseisestä syystä linnut pesivät mielellään
paikoissa , joissa puunkorjuu on parhaillaan käynnissä .
Niin eihän tämä KIRA-hanke poista mitään perinteisestä metsänhoidosta. Se tuo yhden vaihtoehdon jos katsoo sen sopivan oman metsän hoitoon. Se tuo myös helpotusta metsänhoitoon kun liika puhdistus unohdetaan.
Monet metsäasiakkaat hoitaisivat mielellään metsää myös riistapainotteisena ja KIRA-hanke antaa siihen hyvät suuntaviivat. KIRA-hanke tuo esille sitä että kuinka niitä metsiä tulsi hoitaa jotta riista niissä viihtyy. Minusta se on erinomainen asia että asiaa on tutkittu ja tiedot julkaistu.
Jos joku katsoo KIRA-hankeen uhkana omalle metsänhoidolle niin tottakai on mahdollisuus pysyä vanhassa perinteisessä tavoissa. Mutta uskon että kun metsiä hoidetaan myös riista tai metsäluontohuomioiden niin puumarkkinoilla on paremmat onnistumisen mahdollisuudet myös Keski-Euroopan markkinoille. Siellähän mennään aika paljon tämä luonto sana edellä.
Ei tämä hanke kellekkään uhka ole. Sitä vain mietin mitä lisäarvoa hanke tuo jos tuo kuva on ”mallikuva”? Eihän noita vähiä risuja hullukaan mene tuolta ennakkoraivauksessa nurin huiskimaan. Olisikohan niillekin tutkimus- ja hankerahoille ollut tuottavampaakin käyttöä…
No joo ehkä. Mutta hyvä tutkimus siinä kun jos haluaa metsää kasvatettavan myös riistan ehdoila niin ompahan toimintaohjeet kuinka se tehdään. Sen vuoksi hanke on puoltonsa ansainnut.