Täällä foorumilla oli keskustelua millainen hyvä riistametsä tulisi olla. Otin pari kuvaa sellaisesta metsästä jossa aluskasvillisuutta on riittävästi mutta se ei haittaa myöskään metsän kasvatusta. Tälle kuviolle on tehty ensiharvennus noin 10 vuotta sitten.
Tuollaseenhan tuo ei eroa talousmetsästä missä ei ole ennakkoraivaustarvetta mitenkään. Kuvassa MM haluaakin varmaan tuoda esille jatkuvapeitteistämetsänkasvatusta, missä missään vaiheessa maapohja ei ole paljas. Jaksollisessa talousmetsässähän tuollainen raivattaisiin aika puhtaaksi, että taimetus onnistuu. Muutaman aarin kuusitupsut eivät tälläsessä jaksollisessa taimikossa meinaa mitään. Koittakaapa leikkiä pitkään piilosta jos on vain muutama tupsu siellä täällä. Jokaiselta istutusaukolta löytyy keväisin supin tai ketun jäljet. Myös syötyjä munia löytyy ja silloin tällöin näkee kanapoikueen. MM:kin tietää, että tuon metsän pitäminen peitteisenä tietää taloudellisia menetyksiä. Riista metsähän nimenomaan eroaa tavallisesta, että sitä pidetään mahdollisimman peitteisenä. Mikä riistametsä se sellainen on joka raivataan juuri ennen päätehakkuuta? Se on tavallinen metsä. Nyt Kiri-kampanjassa toivotaankin jatkuvaa kasvatusta eli tuossa tarkoittaisi noiden kuusien kasvatusta ja raivaamattomuutta. Ja tämän motiivina maanomistajille tarjotaan iloista mieltä siitä, että huvittelutappamisen saaliit turvataan.
No ei se nyt niin ole että maapohja pitää olla mahdollisimman peitteinen.Minusta KIRA-hanke antaa enemmän mahdollisuutta metsänhoitoon eli valinnan vapautta. Sitä kai tässä on aina perään kuuluutettu. Kannattaa ehdottomasti lukea viimeisestä Metsästäjä-lehdestä aiheeseen liittyvät artikkelit. Itse en päässyt kyllä mitenkään siihen toteamukseen mitä ammatti raivooja kuuluttaa.
”No ei se nyt niin ole että maapohja pitää olla mahdollisimman peitteinen.”
Niin enhän minä niin väittänyt vaan, että jatkuvastipeitteinen. Mitä tuolle riistametsälle tapahtuu päätehakkuuvaiheessa?
Oletko kirikampanjan kanssa samaa mieltä, että jatkuvapeitteinenmetsänkasvatus ei heikennä taloudellista tulosta? Voisitko neuvoa näin jotakuta metsänkasvatuksessa, että riistalle parempi jatkuvakasvatus on taloudelisesti tasavertainen vaihtoehto jaksolliselle kasvatukselle?
En itsekkään suosi jatkuvaa kasvatusta kuin tietyillä maapohjilla. Eikä KIRI kampanjakaan sitä edellytä. Sehän on vain suositus. Ilman muuta metsät tulevat uudistaa ja siinä vaiheessa nuokin kuuset tulee kaataa joko ennen päätahakkuuta tai sen jälkeen. Ei ne aukot niin huonoja metsäluonnolle ole . Ne ovat hyviä pesimäympäristöjä varsinkin teerelle. Olen myös koppelon pesiä löytänyt ihan nuorista taimikoista.
Minusta jaksotaista kasvatusta voi harrastaa ihan hyvin edelleen mutta kannattaa jättää niihin aukkoihin niitä säästöpuuryhmiä ja pensaikkoja. Samoin ojien varsia (läjitysmaita) kannattaa jättää raivaamatta , ainakin osin ,kun niiden puumäärän tuotto on kuitenkin vähäinen.
Minusta tuo KIRI – hanke on erinomainen ja tulen ensikesän raivauksissa asian huomioimaan jos metsänomistaja antaa siihen ”siunauksen”.
Minä en taas ollenkaan usko, että aukot ovat hyviä pesimäpaikkoja. Eikait se suojan tarve poistu pesimäaikaan. Sen verta paljon istutusaukoilla näkee pienpetojen jälkiä, että jos siellä jotain on niin se kyllä löytyy.
Pitääkö nyt itse tulkita, että MM:n mielestä jatkuvapeitteinenmetsänkasvatus on pois taloudellisesta tuloksesta toisinkuin kirikampanja väittää.
Valitettavasti en nyt ymmärrä kysymystä. Minusta KIRI-kampanjalla ei olekaan laitettu vastakkain kahta metsänkasvatustapaa ja sitä mikä olisi paras taloudellisesti. Kampanja vain esittelee tavat joilla metsästä saa myös sellaisen että se riistalle (myös muulle eläimistölle kuin riistalle ) kelpaa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Täällä foorumilla oli keskustelua millainen hyvä riistametsä tulisi olla. Otin pari kuvaa sellaisesta metsästä jossa aluskasvillisuutta on riittävästi mutta se ei haittaa myöskään metsän kasvatusta. Tälle kuviolle on tehty ensiharvennus noin 10 vuotta sitten.
Tuollaseenhan tuo ei eroa talousmetsästä missä ei ole ennakkoraivaustarvetta mitenkään. Kuvassa MM haluaakin varmaan tuoda esille jatkuvapeitteistämetsänkasvatusta, missä missään vaiheessa maapohja ei ole paljas. Jaksollisessa talousmetsässähän tuollainen raivattaisiin aika puhtaaksi, että taimetus onnistuu. Muutaman aarin kuusitupsut eivät tälläsessä jaksollisessa taimikossa meinaa mitään. Koittakaapa leikkiä pitkään piilosta jos on vain muutama tupsu siellä täällä. Jokaiselta istutusaukolta löytyy keväisin supin tai ketun jäljet. Myös syötyjä munia löytyy ja silloin tällöin näkee kanapoikueen. MM:kin tietää, että tuon metsän pitäminen peitteisenä tietää taloudellisia menetyksiä. Riista metsähän nimenomaan eroaa tavallisesta, että sitä pidetään mahdollisimman peitteisenä. Mikä riistametsä se sellainen on joka raivataan juuri ennen päätehakkuuta? Se on tavallinen metsä. Nyt Kiri-kampanjassa toivotaankin jatkuvaa kasvatusta eli tuossa tarkoittaisi noiden kuusien kasvatusta ja raivaamattomuutta. Ja tämän motiivina maanomistajille tarjotaan iloista mieltä siitä, että huvittelutappamisen saaliit turvataan.
No ei se nyt niin ole että maapohja pitää olla mahdollisimman peitteinen.Minusta KIRA-hanke antaa enemmän mahdollisuutta metsänhoitoon eli valinnan vapautta. Sitä kai tässä on aina perään kuuluutettu. Kannattaa ehdottomasti lukea viimeisestä Metsästäjä-lehdestä aiheeseen liittyvät artikkelit. Itse en päässyt kyllä mitenkään siihen toteamukseen mitä ammatti raivooja kuuluttaa.
”No ei se nyt niin ole että maapohja pitää olla mahdollisimman peitteinen.”
Niin enhän minä niin väittänyt vaan, että jatkuvastipeitteinen. Mitä tuolle riistametsälle tapahtuu päätehakkuuvaiheessa?
Oletko kirikampanjan kanssa samaa mieltä, että jatkuvapeitteinenmetsänkasvatus ei heikennä taloudellista tulosta? Voisitko neuvoa näin jotakuta metsänkasvatuksessa, että riistalle parempi jatkuvakasvatus on taloudelisesti tasavertainen vaihtoehto jaksolliselle kasvatukselle?
Raivaus päätehakkuussa vai kuusien jatkokasvatus?
En itsekkään suosi jatkuvaa kasvatusta kuin tietyillä maapohjilla. Eikä KIRI kampanjakaan sitä edellytä. Sehän on vain suositus. Ilman muuta metsät tulevat uudistaa ja siinä vaiheessa nuokin kuuset tulee kaataa joko ennen päätahakkuuta tai sen jälkeen. Ei ne aukot niin huonoja metsäluonnolle ole . Ne ovat hyviä pesimäympäristöjä varsinkin teerelle. Olen myös koppelon pesiä löytänyt ihan nuorista taimikoista.
Minusta jaksotaista kasvatusta voi harrastaa ihan hyvin edelleen mutta kannattaa jättää niihin aukkoihin niitä säästöpuuryhmiä ja pensaikkoja. Samoin ojien varsia (läjitysmaita) kannattaa jättää raivaamatta , ainakin osin ,kun niiden puumäärän tuotto on kuitenkin vähäinen.
Minusta tuo KIRI – hanke on erinomainen ja tulen ensikesän raivauksissa asian huomioimaan jos metsänomistaja antaa siihen ”siunauksen”.
Minä en taas ollenkaan usko, että aukot ovat hyviä pesimäpaikkoja. Eikait se suojan tarve poistu pesimäaikaan. Sen verta paljon istutusaukoilla näkee pienpetojen jälkiä, että jos siellä jotain on niin se kyllä löytyy.
Pitääkö nyt itse tulkita, että MM:n mielestä jatkuvapeitteinenmetsänkasvatus on pois taloudellisesta tuloksesta toisinkuin kirikampanja väittää.
Valitettavasti en nyt ymmärrä kysymystä. Minusta KIRI-kampanjalla ei olekaan laitettu vastakkain kahta metsänkasvatustapaa ja sitä mikä olisi paras taloudellisesti. Kampanja vain esittelee tavat joilla metsästä saa myös sellaisen että se riistalle (myös muulle eläimistölle kuin riistalle ) kelpaa.