Kyllä tuolla ennakkoraivauksen ajoituksella on suuri merkitys myös hakkuun onnistumiseen. Noista nojallaan olevista kuusista vielä selviää kun kaataa puun konkelolla olevien taimien päälle. Eniten tämä kuitenkin aiheuttaa harmaita hiuksia ajokonekuskille joka ronkiin puut sieltä risujen seasta. Yhden talven jälkeen jopa puiden ajokin alkaa sujumaan kun luonto on hoitanut asiat ensiksi.
Tilanne:
Raivailtu pikkupakkasessa (-28 astetta) lumikenkiä apuna käyttäen. Taho , jonka raivaus piti alunperin toteuttaa (kaksi vuotta aikaa), ei hommasta suoriutunut. Kauppa oli uhkaavsti menossa vanhaksi ja kone lähdössä palstalta. Sitten eräs ulkopuolinen pitkäjalkainen karpaasi hoiteli homman parastaan – ja vähän ylikin- yrittäen. Olisi muuten jäänyt monelta tekemättä.
Kuten kuvasta näkyy , viimehetken raivaus paksussa hangessa ja kovalla pakkasella ei tuota toivottua lopputulosta. Palstalla tietää ehkä suunnilleen , missä ollaan , mutta ei läheskään aina , missä koneen koura risujen seassa vaeltaa.
Kuvan työmaalla ”haihtui ” noin 60 litraa hydrauliikkaölyä sumuna maastoon letkurikkojen seurauksena. Nämä taas johtuivat pitkistää kannoista ja risujen tunkeutumisesta sopimattomiin paikkoihin .
Myös koneen käytön kannalta elintärkeä sahan asentoanturi kiinnikkeineen modifioitui uuteen ja sopimattomaan muotoon pitkän raivauskannon avustamana.. Reilu neljän tunnin remontti lievässä itätuulessä ja – 23 asteen pakkasessa taivasalla oli tarpeen koneen saamiseksi käyttökuntoon.
…mm nämä asiat ovat siivittäneet kannanottoihin , joissa olen suositellut raivausten tekemistä hyvä sään aikana.
Kevyt raivaus ja männyt pois, eli ylispuuston poisto olisi mielestäni ollut järkevämpi kuin noiden harvojen mutkaisten mäntyjen haku ja ilmeisesti vielä nekin harveni entisestään.
Taisi nyt mennä laatukuusikko raivaamalla mättääseen ja männyistä loput viuhkat tuulen mukana myös samaan ositteeseen.
Koneenkuljettaja tekee niin , kun hakkuuohjeessa sanotaan. Jos muuta aijotaan , on parempi hoidella se kuvio ajoissa sellaiseen kuntoon , että tiedetään , mitä toimenpiteitä alue lopulta vaatii. Tässä ei todellakaan ollut mitään muuta vaihtoehtoa. Valitettavan huonokuntoinen männikkö oli jätettävä kasvamaan , kun maapohja ei sovellu kuusen kasvattamiseen.
Tuo suo on jo niin pitkällä suomuuntumassa että kuusi näyttäisi jopa erinomaiselta vaihtoehdolta kasvatuspuuksi.
Hiukan kun olisi hiestä vielä joukossa niin aivan nappi.
Ojikko suolla ja ainakin parin metrin kerros turvetta . Tuskin mikään muuttuma.
Esitykseen , että olisi pitänyt ottaa männyt pois ja jättää kuuset.
Se ei todellakaan ollut tällä kertaa kuljettajan päätettävissä. Hakkuuohjeissa palsta oli työnimikkeellä normaali harvennus. Olisi varmasti tarvittu kohtalaiset selityslahjat , jos männyt olisi pistetty kuitupinoon ja jätetty kuusentaimet alueelle.
Jokainen mänty kokoon katsomatta olisi päätynyt heikon teknisen laadun vuoksi selluksi.
Ei se suorittava se tekninen laatu noissa ihmeitä petraa vaikka sitä siellä par-kolkytä vuotta vielä yriteltäis kasvatella. Kumossa se ei tietysti sitten paljon enää haittaa. Kelpaahan ne e-puukasaan. Itse olen aina muuttamassa heti kun mahdollista männyltä kuusi/koivusekoitukseen noita turvesarkoja. Nytkin on työn alla juuri sellainen ala ja siellä säästettiin hiekset ja ojan penkkojen valmiit kuuset ja saa sinne keskemmälle vielä joku mäntykin kasvaa koska turve vielä aika huonosti muuntunutta. Mutta hieskoivu saa kuusen viihtymään kun se saa pintajuuret kulkemaan koivulehtisutun alla. Aivan se hienoin hiusjuuristo.
Sitä ei tosiaan ratkaise hakkuukoneen kuljettaja vaan nämä tavantakaiset ”asiantuntijat” joiden virheellistä tilaa siellä nytkin rääpit. Siellä tosiaan näkee että kuusi on pystynyt jo nousemaan ilman apukoivujakin aivan hyviin kasvuihin.
Mitähän hyötyä on monta latvanvaihtoa tehneistä kuusista , varsinkaan , jos ne ovat hiukan pituutta kasvettuaan tuulen tuivertamina pitkällään ? Nuo männyt sentään tuottavat kuutioita , kuuset ei tuolla pohjalla ikinä.
Kaatuvuudessa ei ole eroja. Aivan samoin menee turvepohjasta mänty nurin. Enkä tarkoittanut hieksen ja kuusen päällekkäin kasvatusta vaan rinnakkain. Tottamaar tulee latvanvaihtoja ja sivuheittoja jos koivut ovat kuusien päällä. Kyllä ne kuuset kasvaa suoraan kunhan ne oman tilansa oikeaan aikaan saavat. Hiestä tietenkin kuuluu harventaa sitä mukaa kun kuuset kasvavat.
Kuvann perusteella arvioisin, että kasvupohja lienee muuttuma, kuten Jees sanoi… Turpeen hajotessa typpeä on tullut reilusti lisää, joka näkyy pitkinä vuosikasvuina männyissä… Ongelmaksi lienee tullut, kuten yleensä soilla, hivenaineiden vajaus, joka on alkanut hidastaa kasvua ja vaikuttaa tekniseen laatuunkin…
Ongelma olisi korjattavissa esim. tuhkalannoituksella… Jos latvanvaihtoa ja poikaoksia on paljon, niin höystetään tuhkaa boorilla…
Tosin kohde pitäisi nähdä maastossa, jotta asiaan voisi ottaa kantaa paremmin… Kuvan perusteella edellä mainitut asiat ovat kokemukseen perustuvia ”arvailuita”!
Raivauksesta täysin samaa mieltä suorittavan kanssa… Kokemukseen perustuen sekin… Metsänomistajille tiedoksi, että ylimääräisiä kuluja yrittäjälle tuli arvioilta n. 500-600 €, öljyt+letkut n. 150 € ja asentoanturi n. 400 €… Mietintään kannattaa laittaa, miten tällaiset ylimääräiset kulut vaikuttavat korjuukustannuksiin ja sitä kautta puusta saatavaan kantohintaan jatkossa…
Aina roiskuu kun rapataan ja tuollaisiin kuluihin vetoaminen suorastaan naurettavaa. Kohtahan meidän mo:n pitäisi perustaa ”köyhien koneyrittäjien varaosaavustuspankki”.
Letkuja ja ketjuja ja laippoja ja joskus hiukan kalliimpiakin ”kokkareita” hajoaa vaikka puitaisiin pelkkää päätehakkuuta. Sieltä voi itseasiassa tulla paljon kalliimpia jopa puomin kulumia ja hitsausten väsymisiä ja retkahduksia. Painokin tekee tuhoa. On niitä nähty kun ”oikokoipista pilkkiä” rettuutetaan tienposkea kohti.
Hyvää lannoitetta.
Hyvä hoidettujen metsien kasvu perustuu osaltaan raivausjätteen lannoittavaan vaikutukseen. Ja tottakai kilpailu ravinteista vähenee.
Kuva kertoo näppärästi kannaattako raivata paria vuotta vai paria viikkoa ennen hakkuita…
Kyllä tuolla ennakkoraivauksen ajoituksella on suuri merkitys myös hakkuun onnistumiseen. Noista nojallaan olevista kuusista vielä selviää kun kaataa puun konkelolla olevien taimien päälle. Eniten tämä kuitenkin aiheuttaa harmaita hiuksia ajokonekuskille joka ronkiin puut sieltä risujen seasta. Yhden talven jälkeen jopa puiden ajokin alkaa sujumaan kun luonto on hoitanut asiat ensiksi.
Tilanne:
Raivailtu pikkupakkasessa (-28 astetta) lumikenkiä apuna käyttäen. Taho , jonka raivaus piti alunperin toteuttaa (kaksi vuotta aikaa), ei hommasta suoriutunut. Kauppa oli uhkaavsti menossa vanhaksi ja kone lähdössä palstalta. Sitten eräs ulkopuolinen pitkäjalkainen karpaasi hoiteli homman parastaan – ja vähän ylikin- yrittäen. Olisi muuten jäänyt monelta tekemättä.
Kuten kuvasta näkyy , viimehetken raivaus paksussa hangessa ja kovalla pakkasella ei tuota toivottua lopputulosta. Palstalla tietää ehkä suunnilleen , missä ollaan , mutta ei läheskään aina , missä koneen koura risujen seassa vaeltaa.
Kuvan työmaalla ”haihtui ” noin 60 litraa hydrauliikkaölyä sumuna maastoon letkurikkojen seurauksena. Nämä taas johtuivat pitkistää kannoista ja risujen tunkeutumisesta sopimattomiin paikkoihin .
Myös koneen käytön kannalta elintärkeä sahan asentoanturi kiinnikkeineen modifioitui uuteen ja sopimattomaan muotoon pitkän raivauskannon avustamana.. Reilu neljän tunnin remontti lievässä itätuulessä ja – 23 asteen pakkasessa taivasalla oli tarpeen koneen saamiseksi käyttökuntoon.
…mm nämä asiat ovat siivittäneet kannanottoihin , joissa olen suositellut raivausten tekemistä hyvä sään aikana.
..ja huomatkaa vielä , kuinka ”laadukas ” metsä sieltä pöheikön keskeltä löytyi….VÄHÄN , MUTTA HUONOA 🙂
Kevyt raivaus ja männyt pois, eli ylispuuston poisto olisi mielestäni ollut järkevämpi kuin noiden harvojen mutkaisten mäntyjen haku ja ilmeisesti vielä nekin harveni entisestään.
Taisi nyt mennä laatukuusikko raivaamalla mättääseen ja männyistä loput viuhkat tuulen mukana myös samaan ositteeseen.
Meinaako jesse kasvattaa kuusimetsää suolla???
Koneenkuljettaja tekee niin , kun hakkuuohjeessa sanotaan. Jos muuta aijotaan , on parempi hoidella se kuvio ajoissa sellaiseen kuntoon , että tiedetään , mitä toimenpiteitä alue lopulta vaatii. Tässä ei todellakaan ollut mitään muuta vaihtoehtoa. Valitettavan huonokuntoinen männikkö oli jätettävä kasvamaan , kun maapohja ei sovellu kuusen kasvattamiseen.
Tuo suo on jo niin pitkällä suomuuntumassa että kuusi näyttäisi jopa erinomaiselta vaihtoehdolta kasvatuspuuksi.
Hiukan kun olisi hiestä vielä joukossa niin aivan nappi.
Ojikko suolla ja ainakin parin metrin kerros turvetta . Tuskin mikään muuttuma.
Esitykseen , että olisi pitänyt ottaa männyt pois ja jättää kuuset.
Se ei todellakaan ollut tällä kertaa kuljettajan päätettävissä. Hakkuuohjeissa palsta oli työnimikkeellä normaali harvennus. Olisi varmasti tarvittu kohtalaiset selityslahjat , jos männyt olisi pistetty kuitupinoon ja jätetty kuusentaimet alueelle.
Jokainen mänty kokoon katsomatta olisi päätynyt heikon teknisen laadun vuoksi selluksi.
Ei se suorittava se tekninen laatu noissa ihmeitä petraa vaikka sitä siellä par-kolkytä vuotta vielä yriteltäis kasvatella. Kumossa se ei tietysti sitten paljon enää haittaa. Kelpaahan ne e-puukasaan. Itse olen aina muuttamassa heti kun mahdollista männyltä kuusi/koivusekoitukseen noita turvesarkoja. Nytkin on työn alla juuri sellainen ala ja siellä säästettiin hiekset ja ojan penkkojen valmiit kuuset ja saa sinne keskemmälle vielä joku mäntykin kasvaa koska turve vielä aika huonosti muuntunutta. Mutta hieskoivu saa kuusen viihtymään kun se saa pintajuuret kulkemaan koivulehtisutun alla. Aivan se hienoin hiusjuuristo.
Sitä ei tosiaan ratkaise hakkuukoneen kuljettaja vaan nämä tavantakaiset ”asiantuntijat” joiden virheellistä tilaa siellä nytkin rääpit. Siellä tosiaan näkee että kuusi on pystynyt jo nousemaan ilman apukoivujakin aivan hyviin kasvuihin.
Mitähän hyötyä on monta latvanvaihtoa tehneistä kuusista , varsinkaan , jos ne ovat hiukan pituutta kasvettuaan tuulen tuivertamina pitkällään ? Nuo männyt sentään tuottavat kuutioita , kuuset ei tuolla pohjalla ikinä.
Kaatuvuudessa ei ole eroja. Aivan samoin menee turvepohjasta mänty nurin. Enkä tarkoittanut hieksen ja kuusen päällekkäin kasvatusta vaan rinnakkain. Tottamaar tulee latvanvaihtoja ja sivuheittoja jos koivut ovat kuusien päällä. Kyllä ne kuuset kasvaa suoraan kunhan ne oman tilansa oikeaan aikaan saavat. Hiestä tietenkin kuuluu harventaa sitä mukaa kun kuuset kasvavat.
Kuvann perusteella arvioisin, että kasvupohja lienee muuttuma, kuten Jees sanoi… Turpeen hajotessa typpeä on tullut reilusti lisää, joka näkyy pitkinä vuosikasvuina männyissä… Ongelmaksi lienee tullut, kuten yleensä soilla, hivenaineiden vajaus, joka on alkanut hidastaa kasvua ja vaikuttaa tekniseen laatuunkin…
Ongelma olisi korjattavissa esim. tuhkalannoituksella… Jos latvanvaihtoa ja poikaoksia on paljon, niin höystetään tuhkaa boorilla…
Tosin kohde pitäisi nähdä maastossa, jotta asiaan voisi ottaa kantaa paremmin… Kuvan perusteella edellä mainitut asiat ovat kokemukseen perustuvia ”arvailuita”!
Raivauksesta täysin samaa mieltä suorittavan kanssa… Kokemukseen perustuen sekin… Metsänomistajille tiedoksi, että ylimääräisiä kuluja yrittäjälle tuli arvioilta n. 500-600 €, öljyt+letkut n. 150 € ja asentoanturi n. 400 €… Mietintään kannattaa laittaa, miten tällaiset ylimääräiset kulut vaikuttavat korjuukustannuksiin ja sitä kautta puusta saatavaan kantohintaan jatkossa…
Aina roiskuu kun rapataan ja tuollaisiin kuluihin vetoaminen suorastaan naurettavaa. Kohtahan meidän mo:n pitäisi perustaa ”köyhien koneyrittäjien varaosaavustuspankki”.
Letkuja ja ketjuja ja laippoja ja joskus hiukan kalliimpiakin ”kokkareita” hajoaa vaikka puitaisiin pelkkää päätehakkuuta. Sieltä voi itseasiassa tulla paljon kalliimpia jopa puomin kulumia ja hitsausten väsymisiä ja retkahduksia. Painokin tekee tuhoa. On niitä nähty kun ”oikokoipista pilkkiä” rettuutetaan tienposkea kohti.
Ei tarvitse perustella mitään pankkeja , kun metsät hoidetaan asiallisesti ja mahdolliset ennakkoraivaukset tehdään jo ennen puukauppoihin ryhtymistä.