Eikö ole sopimuksesi mukaan mahdollista periä lisähinta koneellisesta raivauksesta tuntiveloituksena ? Kannattaisi yrittää saada lisäpykälä sinne, kun vaikuttaa kuvien perusteella , että vähintään joka toinen palsta on tureikkoa.
Itselleni herää lähinnä kysymys, mitä kone tekee tuollaisessa metsässä? Kunnon raivaus ja antaa seinäkellon rapsutella. Tosin metsurihakkuuna voisi tuolta jonkun verran myyntipuuta varmasti löytää ja saada kerralla kuntoon. Paha tosin tuollaisista pimeistä kuvista on mitään tarkkaa sanoa. Näkee vain että närettä kovasti on, mutta ei juuri muuta. Päivällä pitäisi paikan päällä nähdä, jotta voisi sanoa mitä itse tekisi. Kuvilla on tapana aina vääristää.
”Puukauppa” tilin etumerkki varmasti negatiivinen jos oikein toimitaan. Metsänsä kunnossapitävät joutuvat välillisesti maksumiehiksi tuollaisten ryteikköjen puinnille!
Ei tarvinnut onneksi tehdä vaihtoehtoa B eli siirtyä toiselle kohteelle. Tämä raivataan toiseen kertaan. Olisi ollut kyllä paljon helpompi juttu tehdä valmista kerralla.
Myönnän , että tekemistä on ollut raivuumiehellä jo tähänkin asti . Sitä vain ihmettelen , että juuri eniten haittaavat puut on jätetty pystyyn. Runkoluku tälläkin hetkellä paikoin lähelle 10 000kpl/ha. Kasvatettava puusto muodostuu männyistä ja kuokkavieraaksi kotiutuneista koivuista. Kuusi on täysin tarpeeton puulaji tällä kohtaa.
Kuvan kaltaisten leimikoiden takia meillä tarvitaan
konereserviä . Kunnon olosuhteissa seitsemän konetta tekisi kymmenen koneen työt. Nyt ne kolme ovat pelkästään pöyhimässä parempaa näkyvyyttä poistettaviin puihin ja seitsemän tekee varsinaista työtä .(=aluskasvoshaitta 25-35%) Näkyy muuten kantohinnassa tämäkin.
Ennakkoraivauskin on melkoinen kustannuserä kuvan tilaan ajautuneessa metsässä . Varsinaista ainespuuta kertyy tuskin puolta siitä , mitä ajallaan hoidetusta metsästä irtoaa. Jäävän puuston tulevaisuuskin on arvoitus. Maahan jää lahoamaan puolet kaadetusta puuaineksesta.
Toivottavasti kuvat innostavat tarttumaan raivaussahaan sopivampaan aikaan. Tässä vaiheessa tehty ensimmäinen raivaus ei palvele enää kunnolla ketään.
Mutta kun meille lähes päivittäin jopa täällä Metsälehden palstoilla tähdennetään, että raivaaminen on pahasta. Se kun vie metsistä linnut ja muut biodiversiteetit!
Kuvan raivaus tehty ilmeisesti jatkuvaa kasvatusta ajatellen ja onpa jätetty riistapöheikköäkin.Ensimmäisessä kuvassa moto nappaamassa ilmeisesti joulukuusta yöpimeydessä,ei jää edes jalanjälkiä kuusen kannon ympäristöön.
Tulemme tulevaisuudessa näkemään näitä paljon nykyistä enemmän, kun metsänomistus kaupunkilaistuu ja kuitupuun hinta suhteessa työkustannuksiin laskee. Vähentyvä omatoimisuus ja heikko kannattavuus yhdistettynä vaikka myel-maksupeikkoon on aika tappava yhdistelmä. Onnea vaan motokuskeille!
Jotenkin kyllä näyttää ettei tuo ole leimikko jossa konetta edes kuuluisi vielä näkyä edes pimeässä. Puhumattakaan että motokuski kehtaisi tuollaista vielä päivänäöllä puida.
DerHorst, turha niitä kaupunkilaismetsänomistajia on soimata. Useimmat niistä kuitenkin ulkoistaa kaikki työt metsäammattilaisille, jolloin metsät pysyy kunnossa. Toisaalta maajussit voi äkkiseltään ajatella, että ”raivaanpa tuon metän tuosta itse”. Äkkiä jää raivaamatta..
Vahvasti kaupunkilaismetsänomistaja itsekin, joten itsekritiikkiä edellinen kommenttini. Lähtökohta on se, että määräänsä enempää ei raivaussahan varressa satojen kilometrien päästä viihdy, eikä kiinnosta ensiharvennuksen tuottoa ennakkoraivaukseen käyttää. Jos ostomies ostaa, niin sitten ostaa, silloin raivaus on saman tien jonkun muun ongelma.
Tuosta pimeydestä vielä ,että kahdessa vuorossa tehdään 16-20 tuntia vuorokaudessa tilanteesta riippuen. Valoisaa aikaa on tällä hetkellä vajaa viisi tuntia. Pimeässä työskenneellään suurin osa ajasta. Tässäkin leimikko aloitettiin kuudelta aamulla täysin tuntemattomissa maisemissa. Puolikymmeneltä alkoi selvitä , mikä on homman nimi. Siihen saakka vedettiin selkäytimellä ja välillä umpimähkään. Kunnon raivaus on tähän aikaan vuodesta elinehto.
Normaali alaharvennus. Energiaa ottavat vain aukkojen hakkuutähteistä.
Raivausraja on täällä ,että kaikki rk-läpimitaltaan alle 8 senttiset nurin.
Kun ne taimikot olisi aikanaan raivattu nykyohjeiden mukaan,ei ennakkoraivaus olisi ongelma. Kuvan palstalta kotion ajellessa oli mukava katsella laajoja hyvin kasvuun lähteneitä(yhtiön) taimikoita . Niissä ei risut rehota. Kaikki kasvuvoima on istutetun puuston käytössä ja se näkyy.
Oikeasti sääli, jos kohteelta ei tehdä energiapuuta. Kertymää kyllä olisi.
Nuo kuusentaimet ovat todennäköisesti nykyarvoltaan arvokkaampia kuin ne koivut, joita niitten seassa kasvaa. Mites tää menis, voiko suorittava katkaista ne 2 metrin kantoon ja saisiko niistä pisteitä tekopökkelöinä?
Tuollaisessa metsässä kaikki se, mikä ei ole sillä hetkellä ainespuuta, on laatua:
– Kaikki pois. Jos siitä energiapuuta alkaisi hakkaamaan, niin ei kuitupuuta lainkaan – kaikki energiaksi.
Kuitenkin energiapuusavottana edellytetään, että kaikki alle nelisenttiset ennakkoraivataan ja jätetään metsään.
Kun havukuidun minimiläpimitta on seitsemän senttia, niin kyllä se kuitupölli jää tulematta alle kahdeksansenttisestä rungosta.
Meillä oli kova vääntö pari vuotta sitten, kun siskonmies oli myös RS- hommissa ja tehtiin ennakkoraivausta. Ei vain meinannut mennä kaikki alle kehdeksansenttiset nurin. Vähän niitä jäi, mutta sinne risukkoon ei mene Erkkikään parsimaan, ellei jälkeen ole jäänyt tosipahoja.
Metsähallituksen yrittäjämetsurit ovat joutuneet niin kovan eteen tuon jäljen parsimisen kanssa, että meillä opetuslasten kanssa joka iikka joutui mittaamaan runkolukua normaali taimikonhoidon kanssa. Ja parsivat – Siinä menee lähes sama aika kuin meni harvennuksessakin, eli ansioissa mitaten, ne putoavat puoleen, jos läpitte joutuu parsimaan.
Mulla on harrastemoto jolla hakkailen omia metsiä ja ei vaan pysty/osaa mielekkäästi pimeällä harventamaan. Varsinkin kuusikossa näkyvyys surkea. Moton valo blokkautuu oksistoon kun olisi tarve nähdä kauemmas. Teenkin pelkästään valoisaan aikaan jotta pystyy paremmin hahmottamaan puuston. Ammattilaisille tuo ei tietenkään ole mahdollista kun suurin osa vuorokaudesta on pimeää.
Kannattaisi kyllä harkita harvan kuusikon jättöä, jos päällä on mäntyä ja koivua. Suorittava ei tietenkään voi hyväksyä metsänomistajan halua parantaa kannattavuutta kiertoaikaa pidentämällä.
Meinaatko GLA ,että pitäisi silputa isompia käsittelykokonaisuuksia pienemmiksi kuvioiksi?Tähän syntyisi käytännössä noin puolen hehtaarin kuvio ,jonka käsittelymenetelmä ja järjestys poikkeaisi jatkossa selvästi muusta alueesta . Koko alue ei ole tällaista. Itsekin muistini mukaan pyrit mieluummin kasvattamaan ,kun pienentämään kuvioita sopivien käsittelykokonaisuiksien aikaansaamiseksi .
Jossakin yhteydessä olet myös pelännyt maannousemaa. Aluskasvuskuusikosta sen varmimmin saa riesakseen. Tätä välttääkseen valistuneet puuntuottajat ovat viimeaikoina suosineet totaaliraivausta. Tästäkin raapaistiin suurin osa aluskasvoksesta pois ,kun asiasta reklamoitiin.
Aloituksessa oli aiheena heikko- tai kokonaan raivaamattomuus, niin se oli täällä Väli-Suomessakin vuosikymmenen alussa.
Raivaamattomuus ensiharvennus leimikoissa koitui myyjien tappioksi koska harvennusleimikoilla ei ollut kysyntää ja ostajat pyrkivät hinnoittelemaan sen 3-4 € alakanttiin, tai ei tehty tarjousta ollenkaan, kun kuitua tuli tarvittava määrä muutenkin.
Nyt tilanne on toinen, harvennusleimikoita ja myös talvikorjuuseen kysellään ostettavaksi, noin vuoden korjuuajalla. Hintataso on kumminkin ajan hintaan ostoa, mutta kaupaksi käy ja sekaan mahtuu myös ennakkoraivaamattomiakin leimikoita konemiesten harmiksi.
” suorittavan portaan ” kannattaa edelleen pitää ennakkoraivausta esillä, niillä oikeilla perusteilla joita olet esittänyt, jokaisesta ulostulosta ainakin joku havahtuu raivaamaan ja saa siitä palkaksi siistin, terveen- ja kasvavan metsän.
Tietenkään kuvioita ei pidä silputa, mutta mistään ei tähän mennessä keskustelua käynyt ilmi, että tuollaista oli vain osa ja loput ilman alikasvosta. Oli vain paljon alikasvosta ja vielä enemmän alikasvosta. Riippuu sitten taimettuneen alueen osuudesta, kannattaisiko harkita tyhjien alueiden istuttamista vai luopua kaksivaiheisesta kasvatuksesta.
Valopuiden alla en maannousemaa pelkää, ellei ole syytä epäillä sitä alueella olevan. Niinhän puut luonnossakin kasvaa. Kuusikossa tilanne on toinen, siellä alikasvos kituuttaa paljon vaikeammissa olosuhteissa ja se vaikuttaa moneen asiaan.
Tuolla edellä mainittiin energiapuuvaihtoehto . Tarkistin itse (lähettämistäni kuvista) ,että viimeinen energiapuun korjuuohjeella tekemäni työmaa on runsaan viiden vuoden takaa. Siitäkin loppuosa raivattiin ja korjattiin normaalina harvennuksena. Kollegatkaan eivät muista tehneensä energiasavotoita vuosiin. Tätä taustaa vasten ja muutenkaan en pidä aluskasvoksen kasvattamista energiapuuksi millään muotoa järkevänä. Se aika on ollutta ja mennyttä ja jossakin vielä käsillä olevat energiapuuoppaat pitäisi polttaa.
Kaikki panokset kannattaa käyttää ainespuun mahdollisimman tehokkaaseen kasvattamiseen. Oikealla toimenpiteiden ajoituksella voidaan työmäärää jopa vähentää ja välttää ennakkoraivauksen kiroukset lähes kokonaan.
Suorittavalta tekstiä, jonka soisin menevä umpiluisimmankin MO:n kalloon.
Siis kaikki alle kahdeksansenttiset tyvestä poikki ainakin yhtä talvea ennen hakkuuta.
Tuolla olevat kuusentapit ovat tlleet sinne aivan liian aikaisin. Jos haluaa tehdä ”Jeessit”, niin Hakkuun ja ajon jälkeen voi sinne ängetä rankametsälle, mutta aihetta tuollaisten pöpelikköjen kehittymisen estämiseksi kannattaisi kyllä pureskella siinä vaiheessa, kun laskeskelee, paljonko on vuosikasvusta mennyt hukkaan noiden risujen kasvattamisen muodossa.
Jos tuokin metsä olisi kasvanut taimikkovaiheesta lähtien tiheydessä 1600 – 2000 r/ha, olisikin tuo puusto jo tukkikoolla, ainakin jäävät puut olisivat tukkipuita.
Elikkäs harvennus olisi silloinkin myöhässä.
Samaa mieltä olen tuosta energiapuustosta, siksi alikasvoksesta ei pitäisikään energiapuustoa kasvattaa. Jos siitä jotain aikoo kasvattaa, tähtäimenä on tukki ja puuston määrän takia kasvatusketjuna ilman tavanomaista ensiharvennusta.
Nuo risut ei kyllä ison metsän kasuun ole tehneet sitä eikä tätä mutta tosi on ettei noista vielä metsää kannata alkaa noin nuoren metsän alle kaavailemaan . Mutta päätehakkuuta lähestyvän aliskuusikon kasvukuntoisuuden katson kyllä aika tarkkaan ennen kuin poiskaan lakaisen. Nytkään en raivaa kuin koivusälän (joka pääosin vesonut edellisestä raivauksesta) ja jätän aika elinvoimaisen näköisiä kuusen alkuja sinne tänne maisemasyistäkin. Ainoastaan männynrunkojen vieressä kasvavat poistan. Vaikka ei olisi harvennuspoistuman allakaan. Tokihan ajourien paikkoja ei voi tietääkkään että varmempaa poistaa. Mutta ykstotista puupeltoa en niin hienoon maisemametsään tee. Haluan katsella itekkin monipuolista sekametsää johon toivottavasti moto jättää riittävästi myös koivua. Sitä tulen jopa hakkuun toteutuksessa valvomaan.
Kyllä jo lukemalla 1600 r/ha pitää suorittaa nuoren metsän harvennus, jossa runkoluku havupuustossa pudotetaan 1000 – 1200 runkoon.
Tilaisuus on varsin oivallinen laatuharvennusta noudattaville, koska silloin pitäisi käytännössä poistaa heikkolaatuisimmat puut ja jättää parhaat varttumaan oikeiksi tukkirungoiksi.
Kun kuvan mukainen pöpelikkö kasvaa 23% /v. niin siitä prosenttimäärästä vain kymmenkunta kerryttää ainespuuta. Loput 13 % menee ”hevon perseeseen”, tuon roskapuuston imiessä oman osuutensa kasvuvoimasta.
Arvokasvu on siis romahtanut alle puoleen maaperän kasvukyvystä ja valtapuuston kasvuhaluista.
Itse en ole nähnyt pieniä laikkukuvioita koskaan ongelmana. Lähes aina ne pystyy halutessaan käsittelemään viereisten kuvioiden mukana. Yhteen tehdään ylispuisten poistoa, toiseen harvennusta jne. Toiseen ensimmäistä harvennusta ja toiseen toista jne. Lisäksi pienissä kuvioissa voi aina myös jatkaa kiertoaikaa ja kasvattaa järeämmäksi. Tuovat vaihtelua maisemaan.
Sitolkka oikeassa, minullakin on todella paljon pieniä kuvioita ja monipuolista rakennetta piisaa. Koskaan tuo ei ole ollut ongelma vaan päinvatsoin kiva tehdä pieniä kuvioita kun ei samalla kohteella tarvii koko talvea rampata.
Eiköhän se nyt ole ihan selvä mitä hakataan motolla ja mitä ei hakata motolla laisinkaan – varmaankaan täällä ei tartte arpoa. Ja jos syyllisiä on niin kai ne nyt löytyy muualta kuin täältä … Hyvä metsän hoito kunniaan ja sille kunnon arvo puuta käyttävältä teollisuudelta,korjuun ohjaus/johto on mennyt päin p;tä jos moto joutuu palstalta pakittamaan lavetille tässä markkinatilanteessa raivaamattomuuden takia!!
Aluskasvoksen ”säästämisessä” piilee maannousema riski kaikilla maapohjilla . Korjuun yhteydessä pakosti vaurioitunut taimiaines on herkkä sienituhoille . Lahopesäkkeitä synyy runsaasti ja niitä ihmetellään vasta vuosien kuluttua .
Mikä mahtaneekaan olla maannouseman esiintymistiheys JK-metsissä , kun isoja puita kaadellaan taimien sekaan ? Ainakin niissä tapauksissa , joissa JK on pakosti tullut tiensä pähän ja avohakkuu on ollut pako tehdä , on kokemuksieni mukaan lahopuun osuus ollut huomattava.
…ja rusinana pohjalla… alueelta löytyi lähde. Valitettavasti vähän liian myöhään. Oli niin visusti piilossa ryteikön seassa. Vähän tuli raidetta ympäristöön.
Eipä siinä sitten muuta kuin ennallistamaan lähteen ympäristöä. Kaivinkoneella saa aika mukavasti raiteet tasoitettua. Harvennettua metsää ei saa takasin mutta se ei niin kovin iso haitta ole, kun puita jää pystyynkin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Puukauppa
Eikö ole sopimuksesi mukaan mahdollista periä lisähinta koneellisesta raivauksesta tuntiveloituksena ? Kannattaisi yrittää saada lisäpykälä sinne, kun vaikuttaa kuvien perusteella , että vähintään joka toinen palsta on tureikkoa.
Onko tuossa mitään harvennettavaa raivaussahan jälkeen?
Itselleni herää lähinnä kysymys, mitä kone tekee tuollaisessa metsässä? Kunnon raivaus ja antaa seinäkellon rapsutella. Tosin metsurihakkuuna voisi tuolta jonkun verran myyntipuuta varmasti löytää ja saada kerralla kuntoon. Paha tosin tuollaisista pimeistä kuvista on mitään tarkkaa sanoa. Näkee vain että närettä kovasti on, mutta ei juuri muuta. Päivällä pitäisi paikan päällä nähdä, jotta voisi sanoa mitä itse tekisi. Kuvilla on tapana aina vääristää.
Onkohan tuossa metsänomistaja ihan itse tehnyt näkemäraivauksen, vai onko hän maksanut työstä jollekin muulle?
Näkkyypi olovan Jeessin ennakkoraivattu leimikko. Tuosta sitten vaan tekemään tukkeja!
”Puukauppa” tilin etumerkki varmasti negatiivinen jos oikein toimitaan. Metsänsä kunnossapitävät joutuvat välillisesti maksumiehiksi tuollaisten ryteikköjen puinnille!
Ei tarvinnut onneksi tehdä vaihtoehtoa B eli siirtyä toiselle kohteelle. Tämä raivataan toiseen kertaan. Olisi ollut kyllä paljon helpompi juttu tehdä valmista kerralla.
Myönnän , että tekemistä on ollut raivuumiehellä jo tähänkin asti . Sitä vain ihmettelen , että juuri eniten haittaavat puut on jätetty pystyyn. Runkoluku tälläkin hetkellä paikoin lähelle 10 000kpl/ha. Kasvatettava puusto muodostuu männyistä ja kuokkavieraaksi kotiutuneista koivuista. Kuusi on täysin tarpeeton puulaji tällä kohtaa.
Kuvan kaltaisten leimikoiden takia meillä tarvitaan
konereserviä . Kunnon olosuhteissa seitsemän konetta tekisi kymmenen koneen työt. Nyt ne kolme ovat pelkästään pöyhimässä parempaa näkyvyyttä poistettaviin puihin ja seitsemän tekee varsinaista työtä .(=aluskasvoshaitta 25-35%) Näkyy muuten kantohinnassa tämäkin.
Ennakkoraivauskin on melkoinen kustannuserä kuvan tilaan ajautuneessa metsässä . Varsinaista ainespuuta kertyy tuskin puolta siitä , mitä ajallaan hoidetusta metsästä irtoaa. Jäävän puuston tulevaisuuskin on arvoitus. Maahan jää lahoamaan puolet kaadetusta puuaineksesta.
Toivottavasti kuvat innostavat tarttumaan raivaussahaan sopivampaan aikaan. Tässä vaiheessa tehty ensimmäinen raivaus ei palvele enää kunnolla ketään.
Mutta kun meille lähes päivittäin jopa täällä Metsälehden palstoilla tähdennetään, että raivaaminen on pahasta. Se kun vie metsistä linnut ja muut biodiversiteetit!
Kuvan raivaus tehty ilmeisesti jatkuvaa kasvatusta ajatellen ja onpa jätetty riistapöheikköäkin.Ensimmäisessä kuvassa moto nappaamassa ilmeisesti joulukuusta yöpimeydessä,ei jää edes jalanjälkiä kuusen kannon ympäristöön.
Tulemme tulevaisuudessa näkemään näitä paljon nykyistä enemmän, kun metsänomistus kaupunkilaistuu ja kuitupuun hinta suhteessa työkustannuksiin laskee. Vähentyvä omatoimisuus ja heikko kannattavuus yhdistettynä vaikka myel-maksupeikkoon on aika tappava yhdistelmä. Onnea vaan motokuskeille!
Jotenkin kyllä näyttää ettei tuo ole leimikko jossa konetta edes kuuluisi vielä näkyä edes pimeässä. Puhumattakaan että motokuski kehtaisi tuollaista vielä päivänäöllä puida.
DerHorst, turha niitä kaupunkilaismetsänomistajia on soimata. Useimmat niistä kuitenkin ulkoistaa kaikki työt metsäammattilaisille, jolloin metsät pysyy kunnossa. Toisaalta maajussit voi äkkiseltään ajatella, että ”raivaanpa tuon metän tuosta itse”. Äkkiä jää raivaamatta..
Vahvasti kaupunkilaismetsänomistaja itsekin, joten itsekritiikkiä edellinen kommenttini. Lähtökohta on se, että määräänsä enempää ei raivaussahan varressa satojen kilometrien päästä viihdy, eikä kiinnosta ensiharvennuksen tuottoa ennakkoraivaukseen käyttää. Jos ostomies ostaa, niin sitten ostaa, silloin raivaus on saman tien jonkun muun ongelma.
Tuosta pimeydestä vielä ,että kahdessa vuorossa tehdään 16-20 tuntia vuorokaudessa tilanteesta riippuen. Valoisaa aikaa on tällä hetkellä vajaa viisi tuntia. Pimeässä työskenneellään suurin osa ajasta. Tässäkin leimikko aloitettiin kuudelta aamulla täysin tuntemattomissa maisemissa. Puolikymmeneltä alkoi selvitä , mikä on homman nimi. Siihen saakka vedettiin selkäytimellä ja välillä umpimähkään. Kunnon raivaus on tähän aikaan vuodesta elinehto.
Olisiko raivauksen tarkoitus ollut ns; energia metsä ( Jos siis ollenkaan raivattu) Meillä ohjeena energia metsissä alta 4cm vaan kaadetaan muut jää.
Normaali alaharvennus. Energiaa ottavat vain aukkojen hakkuutähteistä.
Raivausraja on täällä ,että kaikki rk-läpimitaltaan alle 8 senttiset nurin.
Kun ne taimikot olisi aikanaan raivattu nykyohjeiden mukaan,ei ennakkoraivaus olisi ongelma. Kuvan palstalta kotion ajellessa oli mukava katsella laajoja hyvin kasvuun lähteneitä(yhtiön) taimikoita . Niissä ei risut rehota. Kaikki kasvuvoima on istutetun puuston käytössä ja se näkyy.
Kyllähän 8cm rinnankorkeudelta on jo ihan kuitupuuta. Kyllä sellaisesta yleensä pinoon laitettavaa lähtee.
Oikeasti sääli, jos kohteelta ei tehdä energiapuuta. Kertymää kyllä olisi.
Nuo kuusentaimet ovat todennäköisesti nykyarvoltaan arvokkaampia kuin ne koivut, joita niitten seassa kasvaa. Mites tää menis, voiko suorittava katkaista ne 2 metrin kantoon ja saisiko niistä pisteitä tekopökkelöinä?
Siis katkaista ne koivut. Ennen kun nyt joku ymmärtää tahallaan väärin.
Tuollaisessa metsässä kaikki se, mikä ei ole sillä hetkellä ainespuuta, on laatua:
– Kaikki pois. Jos siitä energiapuuta alkaisi hakkaamaan, niin ei kuitupuuta lainkaan – kaikki energiaksi.
Kuitenkin energiapuusavottana edellytetään, että kaikki alle nelisenttiset ennakkoraivataan ja jätetään metsään.
Kun havukuidun minimiläpimitta on seitsemän senttia, niin kyllä se kuitupölli jää tulematta alle kahdeksansenttisestä rungosta.
Meillä oli kova vääntö pari vuotta sitten, kun siskonmies oli myös RS- hommissa ja tehtiin ennakkoraivausta. Ei vain meinannut mennä kaikki alle kehdeksansenttiset nurin. Vähän niitä jäi, mutta sinne risukkoon ei mene Erkkikään parsimaan, ellei jälkeen ole jäänyt tosipahoja.
Metsähallituksen yrittäjämetsurit ovat joutuneet niin kovan eteen tuon jäljen parsimisen kanssa, että meillä opetuslasten kanssa joka iikka joutui mittaamaan runkolukua normaali taimikonhoidon kanssa. Ja parsivat – Siinä menee lähes sama aika kuin meni harvennuksessakin, eli ansioissa mitaten, ne putoavat puoleen, jos läpitte joutuu parsimaan.
Ihan turhaan Visakallo yrittää vääntää luontoarvokeskusteluja joksikin muuksi kuin mistä on ollut puhe.
Hmmm. ei ole kyllä kaikilla ostajilla kuidun minimi 7cm.
Painotus sanalla HAVUKUITU, jos ymmärrät, mitä se tarkoittaa.
Sitolkka oikeassa, ei siltikän vaikka kuinka havituttais!
Mulla on harrastemoto jolla hakkailen omia metsiä ja ei vaan pysty/osaa mielekkäästi pimeällä harventamaan. Varsinkin kuusikossa näkyvyys surkea. Moton valo blokkautuu oksistoon kun olisi tarve nähdä kauemmas. Teenkin pelkästään valoisaan aikaan jotta pystyy paremmin hahmottamaan puuston. Ammattilaisille tuo ei tietenkään ole mahdollista kun suurin osa vuorokaudesta on pimeää.
Ei ole 7cm rajana omissa kaupoissa kuin hiottavaksi menevässä kuusessa ja haapakuidussa.
Hiomokuusi ja Haapa 8 cm.
Metsägroupin haapa ja hiomokuusi muuttui kymmenkunta vuotta sitten 8 – > 7 cm. Samalla pieneni sellupuun minimi ja on nyt 6 cm.
Samalla on pienentynyt mg:n laitoksille toimittavien puulaakien mitat.
Kannattaisi kyllä harkita harvan kuusikon jättöä, jos päällä on mäntyä ja koivua. Suorittava ei tietenkään voi hyväksyä metsänomistajan halua parantaa kannattavuutta kiertoaikaa pidentämällä.
Meinaatko GLA ,että pitäisi silputa isompia käsittelykokonaisuuksia pienemmiksi kuvioiksi?Tähän syntyisi käytännössä noin puolen hehtaarin kuvio ,jonka käsittelymenetelmä ja järjestys poikkeaisi jatkossa selvästi muusta alueesta . Koko alue ei ole tällaista. Itsekin muistini mukaan pyrit mieluummin kasvattamaan ,kun pienentämään kuvioita sopivien käsittelykokonaisuiksien aikaansaamiseksi .
Jossakin yhteydessä olet myös pelännyt maannousemaa. Aluskasvuskuusikosta sen varmimmin saa riesakseen. Tätä välttääkseen valistuneet puuntuottajat ovat viimeaikoina suosineet totaaliraivausta. Tästäkin raapaistiin suurin osa aluskasvoksesta pois ,kun asiasta reklamoitiin.
Aloituksessa oli aiheena heikko- tai kokonaan raivaamattomuus, niin se oli täällä Väli-Suomessakin vuosikymmenen alussa.
Raivaamattomuus ensiharvennus leimikoissa koitui myyjien tappioksi koska harvennusleimikoilla ei ollut kysyntää ja ostajat pyrkivät hinnoittelemaan sen 3-4 € alakanttiin, tai ei tehty tarjousta ollenkaan, kun kuitua tuli tarvittava määrä muutenkin.
Nyt tilanne on toinen, harvennusleimikoita ja myös talvikorjuuseen kysellään ostettavaksi, noin vuoden korjuuajalla. Hintataso on kumminkin ajan hintaan ostoa, mutta kaupaksi käy ja sekaan mahtuu myös ennakkoraivaamattomiakin leimikoita konemiesten harmiksi.
” suorittavan portaan ” kannattaa edelleen pitää ennakkoraivausta esillä, niillä oikeilla perusteilla joita olet esittänyt, jokaisesta ulostulosta ainakin joku havahtuu raivaamaan ja saa siitä palkaksi siistin, terveen- ja kasvavan metsän.
Tietenkään kuvioita ei pidä silputa, mutta mistään ei tähän mennessä keskustelua käynyt ilmi, että tuollaista oli vain osa ja loput ilman alikasvosta. Oli vain paljon alikasvosta ja vielä enemmän alikasvosta. Riippuu sitten taimettuneen alueen osuudesta, kannattaisiko harkita tyhjien alueiden istuttamista vai luopua kaksivaiheisesta kasvatuksesta.
Valopuiden alla en maannousemaa pelkää, ellei ole syytä epäillä sitä alueella olevan. Niinhän puut luonnossakin kasvaa. Kuusikossa tilanne on toinen, siellä alikasvos kituuttaa paljon vaikeammissa olosuhteissa ja se vaikuttaa moneen asiaan.
Ei kait mäntyjen ja koivujen alle maannousema ole suurikaan riski. Ei se ihme jos riista katoaa, kun kaikki raivataan alta pois.
Tuolla edellä mainittiin energiapuuvaihtoehto . Tarkistin itse (lähettämistäni kuvista) ,että viimeinen energiapuun korjuuohjeella tekemäni työmaa on runsaan viiden vuoden takaa. Siitäkin loppuosa raivattiin ja korjattiin normaalina harvennuksena. Kollegatkaan eivät muista tehneensä energiasavotoita vuosiin. Tätä taustaa vasten ja muutenkaan en pidä aluskasvoksen kasvattamista energiapuuksi millään muotoa järkevänä. Se aika on ollutta ja mennyttä ja jossakin vielä käsillä olevat energiapuuoppaat pitäisi polttaa.
Kaikki panokset kannattaa käyttää ainespuun mahdollisimman tehokkaaseen kasvattamiseen. Oikealla toimenpiteiden ajoituksella voidaan työmäärää jopa vähentää ja välttää ennakkoraivauksen kiroukset lähes kokonaan.
Suorittavalta tekstiä, jonka soisin menevä umpiluisimmankin MO:n kalloon.
Siis kaikki alle kahdeksansenttiset tyvestä poikki ainakin yhtä talvea ennen hakkuuta.
Tuolla olevat kuusentapit ovat tlleet sinne aivan liian aikaisin. Jos haluaa tehdä ”Jeessit”, niin Hakkuun ja ajon jälkeen voi sinne ängetä rankametsälle, mutta aihetta tuollaisten pöpelikköjen kehittymisen estämiseksi kannattaisi kyllä pureskella siinä vaiheessa, kun laskeskelee, paljonko on vuosikasvusta mennyt hukkaan noiden risujen kasvattamisen muodossa.
Jos tuokin metsä olisi kasvanut taimikkovaiheesta lähtien tiheydessä 1600 – 2000 r/ha, olisikin tuo puusto jo tukkikoolla, ainakin jäävät puut olisivat tukkipuita.
Elikkäs harvennus olisi silloinkin myöhässä.
Samaa mieltä olen tuosta energiapuustosta, siksi alikasvoksesta ei pitäisikään energiapuustoa kasvattaa. Jos siitä jotain aikoo kasvattaa, tähtäimenä on tukki ja puuston määrän takia kasvatusketjuna ilman tavanomaista ensiharvennusta.
Nuo risut ei kyllä ison metsän kasuun ole tehneet sitä eikä tätä mutta tosi on ettei noista vielä metsää kannata alkaa noin nuoren metsän alle kaavailemaan . Mutta päätehakkuuta lähestyvän aliskuusikon kasvukuntoisuuden katson kyllä aika tarkkaan ennen kuin poiskaan lakaisen. Nytkään en raivaa kuin koivusälän (joka pääosin vesonut edellisestä raivauksesta) ja jätän aika elinvoimaisen näköisiä kuusen alkuja sinne tänne maisemasyistäkin. Ainoastaan männynrunkojen vieressä kasvavat poistan. Vaikka ei olisi harvennuspoistuman allakaan. Tokihan ajourien paikkoja ei voi tietääkkään että varmempaa poistaa. Mutta ykstotista puupeltoa en niin hienoon maisemametsään tee. Haluan katsella itekkin monipuolista sekametsää johon toivottavasti moto jättää riittävästi myös koivua. Sitä tulen jopa hakkuun toteutuksessa valvomaan.
Kyllä jo lukemalla 1600 r/ha pitää suorittaa nuoren metsän harvennus, jossa runkoluku havupuustossa pudotetaan 1000 – 1200 runkoon.
Tilaisuus on varsin oivallinen laatuharvennusta noudattaville, koska silloin pitäisi käytännössä poistaa heikkolaatuisimmat puut ja jättää parhaat varttumaan oikeiksi tukkirungoiksi.
Kun kuvan mukainen pöpelikkö kasvaa 23% /v. niin siitä prosenttimäärästä vain kymmenkunta kerryttää ainespuuta. Loput 13 % menee ”hevon perseeseen”, tuon roskapuuston imiessä oman osuutensa kasvuvoimasta.
Arvokasvu on siis romahtanut alle puoleen maaperän kasvukyvystä ja valtapuuston kasvuhaluista.
Itse en ole nähnyt pieniä laikkukuvioita koskaan ongelmana. Lähes aina ne pystyy halutessaan käsittelemään viereisten kuvioiden mukana. Yhteen tehdään ylispuisten poistoa, toiseen harvennusta jne. Toiseen ensimmäistä harvennusta ja toiseen toista jne. Lisäksi pienissä kuvioissa voi aina myös jatkaa kiertoaikaa ja kasvattaa järeämmäksi. Tuovat vaihtelua maisemaan.
Sitolkka oikeassa, minullakin on todella paljon pieniä kuvioita ja monipuolista rakennetta piisaa. Koskaan tuo ei ole ollut ongelma vaan päinvatsoin kiva tehdä pieniä kuvioita kun ei samalla kohteella tarvii koko talvea rampata.
Eiköhän se nyt ole ihan selvä mitä hakataan motolla ja mitä ei hakata motolla laisinkaan – varmaankaan täällä ei tartte arpoa. Ja jos syyllisiä on niin kai ne nyt löytyy muualta kuin täältä … Hyvä metsän hoito kunniaan ja sille kunnon arvo puuta käyttävältä teollisuudelta,korjuun ohjaus/johto on mennyt päin p;tä jos moto joutuu palstalta pakittamaan lavetille tässä markkinatilanteessa raivaamattomuuden takia!!
Aluskasvoksen ”säästämisessä” piilee maannousema riski kaikilla maapohjilla . Korjuun yhteydessä pakosti vaurioitunut taimiaines on herkkä sienituhoille . Lahopesäkkeitä synyy runsaasti ja niitä ihmetellään vasta vuosien kuluttua .
Mikä mahtaneekaan olla maannouseman esiintymistiheys JK-metsissä , kun isoja puita kaadellaan taimien sekaan ? Ainakin niissä tapauksissa , joissa JK on pakosti tullut tiensä pähän ja avohakkuu on ollut pako tehdä , on kokemuksieni mukaan lahopuun osuus ollut huomattava.
…ja rusinana pohjalla… alueelta löytyi lähde. Valitettavasti vähän liian myöhään. Oli niin visusti piilossa ryteikön seassa. Vähän tuli raidetta ympäristöön.
Eipä siinä sitten muuta kuin ennallistamaan lähteen ympäristöä. Kaivinkoneella saa aika mukavasti raiteet tasoitettua. Harvennettua metsää ei saa takasin mutta se ei niin kovin iso haitta ole, kun puita jää pystyynkin.