Hakkuuala on muotoiltu maston luontaisten rajojen mukaan. Käyttökelpoisen ainespuun lisäksi on poistettu roskapuusto ja uudistamista haittaavat etukasvuiset taimet.
Alue näyttäis olevan vesiperäinen kangas, jossa ei ole erityisen runsasta heinittymis vaaraa, mutta siemenen itämis- ja taimiaineksen kehittymismahdollisuudet on hyvät.
Sopiva muokkaus ja viljely, niin pian siihen kehittyy terve, täysi ja tasarakenteinen nuori metsä !
Alue turvemaata. Kaikki hakkuusta pystyyn jäänyt roskapuusto kaadettu, seuraavaksi ojitusmätästys, männyn käsinkylvö. Onko muilla kokemuksia kylvön onnistumisesta turvemaalle?
Mättäiden tulee olla matalia, jotta mättäät eivät kuivu. Ensi kesä voi olla taas ” ennätyskuiva”. Korkea mätäs myös ”sortuu” rankkasateessa ja voi huuhtoa sirkkataimet mennessään. Toisaalta turvemätäs ei ihan pienestä sateesta ota kosteutta kerran kuvuttuaa.
Parasta jälkeä syntyy jos kuski osaa tehdä laadukkaita kääntömättäitä, eli kuntta nurinniskoin omaan kuoppaansa. Vesitalous täytyy sitten hoitaa erikseen, ojamaat tulee tasoittaa, mutta niin ettei ojan varteen jää yhtenäistä vallia. Kosteus on tärkeää, niinkuin voisi toimia, että kääntömätästää ja varovasti laikuttaa (=varovasti riipii kuntan pois), perään kylvö ja ojien aukaisu vasta 3-4v kuluttua. Pienet taimet eivät kärsi siitä, että pohjavesi on korkealla ja riittävä kosteus varmistaa itämisen.
Latvusmassa ja rankapuut olisi kyllä otettava talteen energiaksi, jotta uudistualan mätästys ja ojitus sujuisi paremmin.
Kylvön tai istutuksen saa kyllä vielä jotenkin tehtyä, mutta varhaisperkaajalta pääsee ärräpäät, kun kompastelee heinikossa puihin raivaussahan kanssa.
Varhaisperkaus tulee jo muutaman vuoden kuluttua, joten kyllä nuo 10-15 cm paksut puut siellä heinän seassa edelleen ovat.
Noista aukolle jääneistä puista olisi talteen kerättynä tullut melkoinen energiapuumäärä.
Sinnehän nuo muutama puu häviää ja lahoaa ku kaivurilla ajaa päältä. Miä en kyllä nää tuossa juurikaan kerättävää. Oishan se siisti jos siinä ei mitään olis mut tuossa ei ole mitään dramaattista. Voishan noita vähän sahalla pieniä ni mössääntyvät paremmin sinne.
Jos tuo toinen kuva on samasta alueesta, niin kyllä siellä latvusmassaa näkyi olevan maassa aikamoinen määrä.
Minulla tietysti jo ikäkin vaikuttaa jalannousuun, mutta en missään tapauksessa jättäisi uudistusalalle tuollaista puumäärää uudistajan ja raivaajan kiusaksi. Nuo paksut latvukset ovat siellä haittona vielä toisessakin raivauksessa.
Puun takusen kanssa samaa mieltä että uudistusalalla ei tuollaista ryönää saa olla. Minä kerään polttopuuksi, vaikka harvennuksilla jääkin keräämättä, mutta aukot nyysään tarkoin. Jos on isompaa touhua, niin sitten myyntiin tai jopa lahjoitukseen, että pääsee liikkumaan.
Miksi muuten aukolle jää tuollainen rytö hakkuun jälkeen. Eikö aukolla nimenomaan pitäisi olla kuuliainen Suorittavalle ja raivata jo kunnolla etukäteen. Saattaa metsän alla vesominen olla pienempää ja jos raivauspuu jää sinne, niin ehtii jo päästä happanemisen alkuun.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Hakkuuala on muotoiltu maston luontaisten rajojen mukaan. Käyttökelpoisen ainespuun lisäksi on poistettu roskapuusto ja uudistamista haittaavat etukasvuiset taimet.
Alue näyttäis olevan vesiperäinen kangas, jossa ei ole erityisen runsasta heinittymis vaaraa, mutta siemenen itämis- ja taimiaineksen kehittymismahdollisuudet on hyvät.
Sopiva muokkaus ja viljely, niin pian siihen kehittyy terve, täysi ja tasarakenteinen nuori metsä !
Alue turvemaata. Kaikki hakkuusta pystyyn jäänyt roskapuusto kaadettu, seuraavaksi ojitusmätästys, männyn käsinkylvö. Onko muilla kokemuksia kylvön onnistumisesta turvemaalle?
Hyvinhän se kylvö onnistui. Siemen ostettua laatua ja ilman muuta mättäisiin.
Miksi ”roskapuusto” on jätetty tuonne uudistusalalle?
Mättäiden tulee olla matalia, jotta mättäät eivät kuivu. Ensi kesä voi olla taas ” ennätyskuiva”. Korkea mätäs myös ”sortuu” rankkasateessa ja voi huuhtoa sirkkataimet mennessään. Toisaalta turvemätäs ei ihan pienestä sateesta ota kosteutta kerran kuvuttuaa.
Parasta jälkeä syntyy jos kuski osaa tehdä laadukkaita kääntömättäitä, eli kuntta nurinniskoin omaan kuoppaansa. Vesitalous täytyy sitten hoitaa erikseen, ojamaat tulee tasoittaa, mutta niin ettei ojan varteen jää yhtenäistä vallia. Kosteus on tärkeää, niinkuin voisi toimia, että kääntömätästää ja varovasti laikuttaa (=varovasti riipii kuntan pois), perään kylvö ja ojien aukaisu vasta 3-4v kuluttua. Pienet taimet eivät kärsi siitä, että pohjavesi on korkealla ja riittävä kosteus varmistaa itämisen.
Latvusmassa ja rankapuut olisi kyllä otettava talteen energiaksi, jotta uudistualan mätästys ja ojitus sujuisi paremmin.
Kylvön tai istutuksen saa kyllä vielä jotenkin tehtyä, mutta varhaisperkaajalta pääsee ärräpäät, kun kompastelee heinikossa puihin raivaussahan kanssa.
Ei motolla kannata mitään risuja kaataa. Sinne ne saa lahota ravinteeksi maahan, koivuista tuskin enään mitään jäljella varhaisperkauksen aikaan.
Varhaisperkaus tulee jo muutaman vuoden kuluttua, joten kyllä nuo 10-15 cm paksut puut siellä heinän seassa edelleen ovat.
Noista aukolle jääneistä puista olisi talteen kerättynä tullut melkoinen energiapuumäärä.
Sinnehän nuo muutama puu häviää ja lahoaa ku kaivurilla ajaa päältä. Miä en kyllä nää tuossa juurikaan kerättävää. Oishan se siisti jos siinä ei mitään olis mut tuossa ei ole mitään dramaattista. Voishan noita vähän sahalla pieniä ni mössääntyvät paremmin sinne.
Jos tuo toinen kuva on samasta alueesta, niin kyllä siellä latvusmassaa näkyi olevan maassa aikamoinen määrä.
Minulla tietysti jo ikäkin vaikuttaa jalannousuun, mutta en missään tapauksessa jättäisi uudistusalalle tuollaista puumäärää uudistajan ja raivaajan kiusaksi. Nuo paksut latvukset ovat siellä haittona vielä toisessakin raivauksessa.
Toisessa kuvassa on ajo-uralla ollut pehmeämpi kohta, johon motokuski on tarkoituksella puinut latvusmassan estämään painumista.
Puun takusen kanssa samaa mieltä että uudistusalalla ei tuollaista ryönää saa olla. Minä kerään polttopuuksi, vaikka harvennuksilla jääkin keräämättä, mutta aukot nyysään tarkoin. Jos on isompaa touhua, niin sitten myyntiin tai jopa lahjoitukseen, että pääsee liikkumaan.
Miksi muuten aukolle jää tuollainen rytö hakkuun jälkeen. Eikö aukolla nimenomaan pitäisi olla kuuliainen Suorittavalle ja raivata jo kunnolla etukäteen. Saattaa metsän alla vesominen olla pienempää ja jos raivauspuu jää sinne, niin ehtii jo päästä happanemisen alkuun.
Terveisin: Korpituvan Taneli