Onnea työihmiselle.
Tähän minäkin olen pyrkinyt ja aika usein onnistunut.
Polttopuuta ja muuta ylimääräistä syntyy yrittämättäkin.
Josko ei riukuvahvaa leimikkoa ole jäänyt, niin otetaan paksummasta.
Korostan muutaman kirjoittajan harmiksi. Energiapuu-toiminta kemeran kanssa tai ilman on täyttä puppua. Kaikki puu on energiapuuta.
Ajattelin aivan samaa katsoessani lähettämääsi kuvaa. Sillä alueella , josta oma otokseni oli , oli useita hehtaareita yllä olevan kaltaisia taimikoita ja nuoria metsiä . Myös mäntyä ja mänty/ kuusi yhdistelmiä löytyi . Lehtipuutakin oli sopivasti , mutta se on pidetty reilusti rengin osassa .
Mitään ”lentävää” ei tuossa kasvussa kyllä näy. Jopa aika vaatimattomat vuosikasvut. Ja toki kuusikko alkaa olla yhtä joutilas e-puukohde. Noin ainakin sain käsityksen Metsä-Groupin lehden J. Rantalankin artikkelista. Siitä vain eka harvennus e-puuna pikapuoliin. Alkaisi kasvaakkin.
Tulee hyvä metsä. Odotellessa voi tietysti leikkiä energiapuuleikkejäkin, jos sellainen kiinnostaa. Ja ennen kaikkea jos sen tekee hyvin ja maltilla.
Metsä Groupin Viestissä ei ollut yhtään J. Rantalan artikkelia. Harjavallan mies tarkoittanee Antti Äijön kirjoittamaa juttua, joka perustuu Juho Rantalan haastatteluun. Luin sen rivivälejä myöten kahteen kertaan, mutta en löytänyt minkäänlaista viittausta siihen suuntaan, että ”kuusikko alkaa olla yhtä joutilas e-puukohde”. Olenko sokea vai tyhmä?
Mitään muuta hyötykäyttöä kuuselle tuskin 2-3 metrin valtapituudessa juuri on kuin energiapuuksi. Joka oli J.Rantalan suositus kuusen ensimmäiseksi harvennukseksi. Ja kun aiemmissa artikkeleissa myös on painotettu tuota ennen ainespuumittaa tapahtuvaa harvennusta mainiten silloin myös e-puuhakkuun on aika selkeä yhteenveto tuohon suuntaan. Varsinkin kun samoissa tarinoissa haetaan maksimaalista taloudellista käyttöä puulle.
Lehtijutussa puhutaan ”taimikonharvennuksesta”, jonka ymmärrän tarkoittavan taimikonhoitoa. Ja kun ei kukaan täysjärkinen kai vie 2-3-metristen kuusentaimien havuja pois metsästä niin energiapuuhakkuu tulee kyllä kalliimmaksi kuin taimikonhoito raivaussahalla.
Aika vapaasti ”mukaillaan” Harjavallasta käsin Rantalan sanomisia.
////2-3 metrin valtapituudessa harvennetaan TAIMIKKO raivaussahalla ja poistetaan mahdollisesti kilpaileva lahtipuuainens taimien ympäiltä. Kuusikon hyötykäyttö alkaa siis vasta vuosien kuluttua , kun puut ovat kehittyneet ensiharvennusvaiheeseen . Tällöin on metsänomistajan valittavissa ,tekeekö kaupat energiapuuna vai kuitupuuna tai molempina. KUKAAN EI KORJAA valtapituudeltaan 2-3-metristä kuusikkoa mihinkään tarkooitukseen.(kuvassa” lentävä lähtö” taimet ovat 2-3,5 metrisiä) .//// Energiahakkuut ennen ensiharvennusta ovat jo käytännössä mennen talven lumia . Se villitys oli ja meni.
Artikkelia en ole nähnyt, mutta täysin samaa mieltä suorittavan kanssa. 2-3 metrisistä taimista en tee edes hellapuita, kun 5 metrisetkin raivaan maahan. Energiapuun korjuu on ihan ok, mutta tosiaan vasta ensiharvennusvaiheessa. Minulle on ihan sama, tuleeko niistä kuitua vai energiaa. Hinta ratkaisee. Energian puolella on se, että laatuvaatimuksia ei käytännössä ole, mukaan kelpaa kaikki puulajit aina latvaan saakka ja kaikki menee yhteen pinoon. Hintakin alkaa olla kilpailukykyinen kuidun kanssa, kunhan tosiaan taimikko on hoidettu.Tämä tarjoaa ihan uusia, kannattavuutta parantavia mahdollisuuksia myös epäonnistuneiden taimikoiden hoitoon. Lepät, haavat, pihlajat, räkämännyt ja muut vastaavat puut ovatkin yllättäen ihan oleellinen osa kasvatusta.
Taimikon keskipituus näyttää olevan pikemminkin 4-5m kuin 2-3m. Erittäin hyvältä näyttää. Kuusikko on juuri sulkeutumassa ja motteja alkaa kasvaa. Kasvu näyttää oikein hyvältä. Sekä teoriassa että käytännössä on niin, että kun suurimpaan tuotokseen yltävä puulaji (=kuusi) ”valtaa” kasvupaikan sille sopivalla kasvupaikalla, niin motteja kertyy yhtä paljon tai enemmän kuin lehtipusikossa tai kuusikossa jossa on runsas lehtipuu sekoitus. Puhtaan kuusikon tapauksessa motit ovat vain arvokkaampaa tavaraa kuin pusikossa. Tukkia tälle kuviolle alkaa kertyä viimeistään 15v päästä. En taaskaan ymmärrä Jeesmiehen aivoituksia, mutta se tuskin tulee olemaan viimeinen kerta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Onnea työihmiselle.
Tähän minäkin olen pyrkinyt ja aika usein onnistunut.
Polttopuuta ja muuta ylimääräistä syntyy yrittämättäkin.
Josko ei riukuvahvaa leimikkoa ole jäänyt, niin otetaan paksummasta.
Korostan muutaman kirjoittajan harmiksi. Energiapuu-toiminta kemeran kanssa tai ilman on täyttä puppua. Kaikki puu on energiapuuta.
Tämmöinen kuusentaimikko varmaankin 5-6 vuoden päästä nm,Suorittavan kuvan”lentävä lähtö” taimikko.Laitoin kuvan jossa jo ”lentävää kasvua”.
Ajattelin aivan samaa katsoessani lähettämääsi kuvaa. Sillä alueella , josta oma otokseni oli , oli useita hehtaareita yllä olevan kaltaisia taimikoita ja nuoria metsiä . Myös mäntyä ja mänty/ kuusi yhdistelmiä löytyi . Lehtipuutakin oli sopivasti , mutta se on pidetty reilusti rengin osassa .
Mitään ”lentävää” ei tuossa kasvussa kyllä näy. Jopa aika vaatimattomat vuosikasvut. Ja toki kuusikko alkaa olla yhtä joutilas e-puukohde. Noin ainakin sain käsityksen Metsä-Groupin lehden J. Rantalankin artikkelista. Siitä vain eka harvennus e-puuna pikapuoliin. Alkaisi kasvaakkin.
Tulee hyvä metsä. Odotellessa voi tietysti leikkiä energiapuuleikkejäkin, jos sellainen kiinnostaa. Ja ennen kaikkea jos sen tekee hyvin ja maltilla.
Metsä Groupin Viestissä ei ollut yhtään J. Rantalan artikkelia. Harjavallan mies tarkoittanee Antti Äijön kirjoittamaa juttua, joka perustuu Juho Rantalan haastatteluun. Luin sen rivivälejä myöten kahteen kertaan, mutta en löytänyt minkäänlaista viittausta siihen suuntaan, että ”kuusikko alkaa olla yhtä joutilas e-puukohde”. Olenko sokea vai tyhmä?
hmmm, liian tiheä…vielä poistettavaa.
Mitään muuta hyötykäyttöä kuuselle tuskin 2-3 metrin valtapituudessa juuri on kuin energiapuuksi. Joka oli J.Rantalan suositus kuusen ensimmäiseksi harvennukseksi. Ja kun aiemmissa artikkeleissa myös on painotettu tuota ennen ainespuumittaa tapahtuvaa harvennusta mainiten silloin myös e-puuhakkuun on aika selkeä yhteenveto tuohon suuntaan. Varsinkin kun samoissa tarinoissa haetaan maksimaalista taloudellista käyttöä puulle.
Mutta painotan edelleen että joukossa kasvatettu lehtipuu olisi siihenkin huomattava kuutiolisä. Siitä saisi kuitua jo myös.
Lehtijutussa puhutaan ”taimikonharvennuksesta”, jonka ymmärrän tarkoittavan taimikonhoitoa. Ja kun ei kukaan täysjärkinen kai vie 2-3-metristen kuusentaimien havuja pois metsästä niin energiapuuhakkuu tulee kyllä kalliimmaksi kuin taimikonhoito raivaussahalla.
Aika vapaasti ”mukaillaan” Harjavallasta käsin Rantalan sanomisia.
////2-3 metrin valtapituudessa harvennetaan TAIMIKKO raivaussahalla ja poistetaan mahdollisesti kilpaileva lahtipuuainens taimien ympäiltä. Kuusikon hyötykäyttö alkaa siis vasta vuosien kuluttua , kun puut ovat kehittyneet ensiharvennusvaiheeseen . Tällöin on metsänomistajan valittavissa ,tekeekö kaupat energiapuuna vai kuitupuuna tai molempina. KUKAAN EI KORJAA valtapituudeltaan 2-3-metristä kuusikkoa mihinkään tarkooitukseen.(kuvassa” lentävä lähtö” taimet ovat 2-3,5 metrisiä) .//// Energiahakkuut ennen ensiharvennusta ovat jo käytännössä mennen talven lumia . Se villitys oli ja meni.
Artikkelia en ole nähnyt, mutta täysin samaa mieltä suorittavan kanssa. 2-3 metrisistä taimista en tee edes hellapuita, kun 5 metrisetkin raivaan maahan. Energiapuun korjuu on ihan ok, mutta tosiaan vasta ensiharvennusvaiheessa. Minulle on ihan sama, tuleeko niistä kuitua vai energiaa. Hinta ratkaisee. Energian puolella on se, että laatuvaatimuksia ei käytännössä ole, mukaan kelpaa kaikki puulajit aina latvaan saakka ja kaikki menee yhteen pinoon. Hintakin alkaa olla kilpailukykyinen kuidun kanssa, kunhan tosiaan taimikko on hoidettu.Tämä tarjoaa ihan uusia, kannattavuutta parantavia mahdollisuuksia myös epäonnistuneiden taimikoiden hoitoon. Lepät, haavat, pihlajat, räkämännyt ja muut vastaavat puut ovatkin yllättäen ihan oleellinen osa kasvatusta.
Taimikon keskipituus näyttää olevan pikemminkin 4-5m kuin 2-3m. Erittäin hyvältä näyttää. Kuusikko on juuri sulkeutumassa ja motteja alkaa kasvaa. Kasvu näyttää oikein hyvältä. Sekä teoriassa että käytännössä on niin, että kun suurimpaan tuotokseen yltävä puulaji (=kuusi) ”valtaa” kasvupaikan sille sopivalla kasvupaikalla, niin motteja kertyy yhtä paljon tai enemmän kuin lehtipusikossa tai kuusikossa jossa on runsas lehtipuu sekoitus. Puhtaan kuusikon tapauksessa motit ovat vain arvokkaampaa tavaraa kuin pusikossa. Tukkia tälle kuviolle alkaa kertyä viimeistään 15v päästä. En taaskaan ymmärrä Jeesmiehen aivoituksia, mutta se tuskin tulee olemaan viimeinen kerta.