Tämä ei ole oma kuvioni, mutta herätti mielenkiinnon tutkia tarkemmin. Sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, maapohja OMT, kuuset oli pystykarsittu noin kolmen metrin korkeuteen.
Kuvio oli ensiharvennettu hiljattain (miestyönä), laskin useammasta kannoista 21 vuotta ensiharvennuksen ajankohdaksi (kts. toinen kuva). Ja kasvu oli ollut melkoista.
Kuvio oli harvennettu aika harvaksi, laskeskelin parin pienen koealan perusteella noin 400-500 runkoa /ha. Tällä vauhdillahan tämä on päätehakkuuiässä melkoisen nopeaa.
Mitä mieltä kuusen pystykarsinnasta ja tällaisesta kasvatustavasta? Tässä on selkeästi motivoijana ollut myös maisemalliset näkökohdat. Komeaahan tämä on katsella ja kulkea, mutta onko tällaisella puistometsänhoidolla saavutettavissa taloudellista etua missään tapauksessa? Vai häviääkö tällä siihen että pitäisi runkoluvun korkeampana ja kiertoajan pidempänä, jos ajatellaan ihan puhtaasti hakkuutuloja?
Kuusi reagoi puistamme voimakkaimmin harvennukseen, joten tämäkin voi olla toimiva tapa. Toisaalta noin kovalla kasvulla olisi voinut kokeilla paahtaa päätehakkuuseen asti harventamatta. Kuusen harvennus ainakin etelämpänä yleensä lisää lahoriskiä ja siksi harvennuskertojen määrää kannattaa miettiä.
Itsekin olen jonkinverran kuusia pystykarsinut. Tällä hetkellä näyttää, että jotkut ostajat arvostavat oksatonta tyveä hieman, toiset eivät ollenkaan. Tosin en jaksa uskoa niiden ostajien väitteitä, jotka sanovat, että kuusen oksattomuudesta ei ole mitään iloa. He vain eivät halua maksaa siitä. Oma veikkaukseni on, että tulevaisuudessa oksattoman kuusen kysyntä ja hinta suhteessa oksaiseen paranee.
No niin, olen kuullut dentrologisen seuran edesmenneeltä jäseneltä ja agronomilta jutun Lempäälästä jo vuosikymmeniä sitten, että erään tilan isäntä (nimeltä mainitsematon) pilasi kuusensa lahoon, karsimalla kuusen tuoreoksia tukkipuun himossa.
Itsekin oletan, että oksattomalla tyvitukilla on potentiaalia korkeampaan hintaan jatkossakin. Aihe kiinnostaa, koska minulla on itsellä samanlaisella pohjalla samalla korkeudella kuusta, sekä intoa että energiaa puuhata niiden parissa.
Miten pystykarsinnan hyödyt maan korkeamman lämpötilan / nopeamman sulamisen mielessä? Lisäksi luulisi hillitsevän kunttaantumista? Ja alaoksien ravinteen kiertoon takaisin runkopuun hyväksi?
Lahoriski on tiedostettava, mutta tästä kun etsii tietoa niin törmää pariin samaan kopioituun virkkeeseen. Joku tutkimus 1920-luvulta että lahoaa, ja uudempi tutkimus ettei välttämättä lahoakkaan, ja hyviä kokemuksia muista maista.
Muistan kuulleeni että kuolleet oksat saapi poistaa. Tuoreoksien kanssa on vaara olemassa tuhota puut lahoon. Jos oksat katkasee tulis jättää ainakin 3cm tynkä oksaa -runkoa myöten ei saa oksia. Jotenka summa summarum kuusen karsinta on hullua hommaa.
Toi tyngän jättäminen taitaa olla vanhan kansan uskomuksia. Karsinta on aika turhaa jos kuitenkin jättää tyngän. Ainakin tuoreiden oksien osalta tynkä lisää lahoriskiä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Joko on ostaja tiedossa?
Tämä ei ole oma kuvioni, mutta herätti mielenkiinnon tutkia tarkemmin. Sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, maapohja OMT, kuuset oli pystykarsittu noin kolmen metrin korkeuteen.
Kuvio oli ensiharvennettu hiljattain (miestyönä), laskin useammasta kannoista 21 vuotta ensiharvennuksen ajankohdaksi (kts. toinen kuva). Ja kasvu oli ollut melkoista.
Kuvio oli harvennettu aika harvaksi, laskeskelin parin pienen koealan perusteella noin 400-500 runkoa /ha. Tällä vauhdillahan tämä on päätehakkuuiässä melkoisen nopeaa.
Mitä mieltä kuusen pystykarsinnasta ja tällaisesta kasvatustavasta? Tässä on selkeästi motivoijana ollut myös maisemalliset näkökohdat. Komeaahan tämä on katsella ja kulkea, mutta onko tällaisella puistometsänhoidolla saavutettavissa taloudellista etua missään tapauksessa? Vai häviääkö tällä siihen että pitäisi runkoluvun korkeampana ja kiertoajan pidempänä, jos ajatellaan ihan puhtaasti hakkuutuloja?
Kuusi reagoi puistamme voimakkaimmin harvennukseen, joten tämäkin voi olla toimiva tapa. Toisaalta noin kovalla kasvulla olisi voinut kokeilla paahtaa päätehakkuuseen asti harventamatta. Kuusen harvennus ainakin etelämpänä yleensä lisää lahoriskiä ja siksi harvennuskertojen määrää kannattaa miettiä.
Itsekin olen jonkinverran kuusia pystykarsinut. Tällä hetkellä näyttää, että jotkut ostajat arvostavat oksatonta tyveä hieman, toiset eivät ollenkaan. Tosin en jaksa uskoa niiden ostajien väitteitä, jotka sanovat, että kuusen oksattomuudesta ei ole mitään iloa. He vain eivät halua maksaa siitä. Oma veikkaukseni on, että tulevaisuudessa oksattoman kuusen kysyntä ja hinta suhteessa oksaiseen paranee.
No niin, olen kuullut dentrologisen seuran edesmenneeltä jäseneltä ja agronomilta jutun Lempäälästä jo vuosikymmeniä sitten, että erään tilan isäntä (nimeltä mainitsematon) pilasi kuusensa lahoon, karsimalla kuusen tuoreoksia tukkipuun himossa.
Karsinta tehdään kevättalvella.
”Pystykarsinta myös pienensi oksien kokoa saheissa, mutta se ei lisännyt saheiden laho- ja värivikoja.”
http://www.metla.fi/uutiskirje/metpro/2014-3/uutinen-1.html
Itsekin oletan, että oksattomalla tyvitukilla on potentiaalia korkeampaan hintaan jatkossakin. Aihe kiinnostaa, koska minulla on itsellä samanlaisella pohjalla samalla korkeudella kuusta, sekä intoa että energiaa puuhata niiden parissa.
Miten pystykarsinnan hyödyt maan korkeamman lämpötilan / nopeamman sulamisen mielessä? Lisäksi luulisi hillitsevän kunttaantumista? Ja alaoksien ravinteen kiertoon takaisin runkopuun hyväksi?
Lahoriski on tiedostettava, mutta tästä kun etsii tietoa niin törmää pariin samaan kopioituun virkkeeseen. Joku tutkimus 1920-luvulta että lahoaa, ja uudempi tutkimus ettei välttämättä lahoakkaan, ja hyviä kokemuksia muista maista.
MV jättää kuuset rauhaan, luonto poistaa heikon pois.
Muistan kuulleeni että kuolleet oksat saapi poistaa. Tuoreoksien kanssa on vaara olemassa tuhota puut lahoon. Jos oksat katkasee tulis jättää ainakin 3cm tynkä oksaa -runkoa myöten ei saa oksia. Jotenka summa summarum kuusen karsinta on hullua hommaa.
Toi tyngän jättäminen taitaa olla vanhan kansan uskomuksia. Karsinta on aika turhaa jos kuitenkin jättää tyngän. Ainakin tuoreiden oksien osalta tynkä lisää lahoriskiä.