Koura puussa ja sovellettua karsintaa . Tätä se nykypäivän talvisavotointi pitää sisällään .. Vuosi vuodelta isompia koivunreuhakkeita joutuu ylispuuhakkuilla poistamaan .
Haara , jota koura on repäisemässä irti , oli tilavuudeltaa 50 litraa ja 6 metrin korkeudella maasta .
Kuten kuvasta näkyy , haaroja oli kolme ja palstan puista reilusti yli puolet oli vähintään 2-haaraisia . Olipa joukossa vähän ”jalostuneempikin ” yksilö , johon oli tartuttava kahdeksan eri kertaa , että kaikki haarat tuli karsituksi ja mitatuksi.
Tätä sorttia on jo toista tuhatta mottia tehtynä , eikä loppua ole näkyvissä pitkään aikaan . Kollega nosti kytkintä välittömästi tultuaan palstan toiselle reunalle samoihin talkoisiin. Tunti riitti ”vanhemmalle ” virkaveljelle.
Tuonnempana onkin kuvamateriaalia siitä , mikä on puuston laatu . Tukiksi kelpaavia pölkkyjä on löytynyt reilut 10 kiintoa ja lähes jokaisessa koivun tyvesä on lahoa .
Puhutaan paljon kuusikon laho-ongelmista . Ne ovat ajankohtaisia vasta lähemmäs 100 vuoden iässä . Turvemaan koivikossa 40 vuotta riittää paljon pahempaan lahovikaisuuteen.
Suorittava löytää haarakasta hiekoivikkoa,nyt Jessen energiapuutko pystykarsinnassa,kokeilu alullaan.
Mutta tämäkään ei liity mitenkään koivun/kuusen kasvatukseen. Kyseessä on selvä hoitovirhe, joka johtaa huonoon tulokseen puulajista riippumatta.
Tämä ”hoitovirhe” on valitettavan yleinen . Näistä kohteista kostuva pommi alkaa pikku hiljaa laueta . Samoihin tuloksiin päästään , kun taimikkoon on varmuuden vuoksi jätetty liikaa koivuja tai sitä on kasvatettu muuten hoitamatta tai liian
tiheässä .
Tuo laho ilmestyy koivun tyveen vuorenvarmasti tietyissä olosuhteissa kasvatustavasta riippumatta .
Puuttuvat hivenravinteet saattavat johtaa juuriston kasvuhäiriöihin ja edelleen altistumiseen laholle. Ongelma on hyvin tuttu kasvisviljelypuolella . Ei olisi lainkaan ihmellistä , vaikka puun runkojen muotovirheet ja osiltaan jopa haarottuminen johtuisivat samasta syystä . Liika tiheys ja lumi ovat kuitenkin todennäköisimmät syyt.
Hmm,aika hyvää bisnesideaa tyrkkää. Mitä useampi haara yhdestä tyvestä sen isompi kasa kuitua. Kas kun tuosta suorittavastakin on jotain hyötyä. Ja hyvin näyttää sujuvan nin mikäpä ettei. Suosarkoja löytyy omastakin takaa kyllä.
Helppoa ja sujuvaa rahan tekoa ja seuraava metsä noin pitkänä jo alla. Melkein samantien saa lähteä kuusikkoa ensiharventamaan.
Työllä on hintansa ja se näkyy koivukuidun kantohinnassa .
Tuntityönä tehty harvennus ei ole ihan halpaa lystiä näissä olosuhteissa .
Mitä noihin kuusiin tulee , niiden tiheys vaihteli 400 -600 runkoon hehtaarilla . Seuraava hakuu on päätehakkuu 40-50 vuoden kuluttua ….. jos puut pysyvät pystyssä. : )
jos nyt ylispuissa on noita haaroja vaikka muille jakaa……
mutta miksi erään ison yhtiön moto kuski jättää kaatamatta istutuskoivikosta ensiharvennuksella juuri nuo ritsa puut ??
Onkohan ison yhtiön moto liian pieni ?
Toinen mahdollisuus on urakkapalkkainen kuski . Hänellä ei ole paljoa aikaa seurustella yhden rungon parissa . Kaksi runkoa minuutissa ja yli on vauhti : )