Aukon halkaisija on 13 cm ja kiinnitetty kuparilangalla jättömäntyyn kiinni. Jos vaikka lanka jäisi puuhun se ei riko sahurin teriä. Pöntön takana oleva metsä hakataan noin 8-10 vuoden kuluttua niin saa siellä pöllö elelllä jos vaan tulee.
Jos noita sattuu lähistöllä edes muutama omalla puolella kasvamaan niin en kyllä metsän parhaista puista rupeaisi säästöpuita tekemään. Siemenpuina kyllä kotvasen tietysti.
Iso, suorarunkoinen mänty jättöpuuna taimikon päällä on sellainen näky, ettei edes tee mieli sahata. Ja kun taimikko on kasvanut ensiharvennusvaiheeseen, mänty vain komistuu. Sama koskee haapaa. Ei jättöpuiden tarvitse olla heikoimpia yksilöitä.
Jos talousmetsän pönttöjen kiinnitys arveluttaa, voi sen tehdä katajasta tehdyllä koukulla. Pöllön pönttö vaatii kyllä jo aika järeän oksan ja kuvan puussa ei ole paikkaa, johon sen ripustaisi. Mutta yleensä metsästä löytyy puita valittavaksi.
Sen verran pitää perääntyä niistä keskustelupuolen lausunnoistani, että tuon lehtopöllön kanssa saattaa olla pieni ongelma, jos nääs haluaisi muitakin pöllölajeja alueelle. Lehtopöllöllä taitaa olla vähän sellainen maine, että raivaa asuinalueensa tyhjäksi muista pöllöistä. Mutta jos se kerran on sinne seudulle jo asettunut, niin lienee jo tapansa näyttänyt.
Kai pöntössä on pohjalla jotain pehmikettä, sahajauhoa tai sammalta? Pöllöt eivät itse kanna mitään materiaalia pehmusteeksi ja lämmikkeeksi, joten ihmisen pitää se tehdä. Ja muistaa siivota asumus vuosittain!
Minäkin olen rauhoittanut kaikki pedot ja metsäneläimet koko elämäni ajan, kun en metsästä, mutta siitä huolimatta myyräongelma on ollut pysyvä taimikoillani.
Toiveissa on hyvä elää.
Vähän vaikeaa arvioida kuvasta mittasuhteita. Aukon halkaisija?
Heh,aukon reunassa näyttäisi olevan. Mahtaneeko olla oikkeen tukevastikkin naulattu?
Aukon halkaisija on 13 cm ja kiinnitetty kuparilangalla jättömäntyyn kiinni. Jos vaikka lanka jäisi puuhun se ei riko sahurin teriä. Pöntön takana oleva metsä hakataan noin 8-10 vuoden kuluttua niin saa siellä pöllö elelllä jos vaan tulee.
Lehtopöllöäkö tavoittelet?
Ei se kuparilankakaan ole sahurin toivelistalla. Estää vain miinaharavalla löytämisen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Lehtopöllöä vähän tavoittelen koska niitä on tuossa lähistöllä!
Ei se sahuri kupariakaan halua mutta ei sen olisi tarkoitus myöskään puuhun jäädä, tosin nykyiset Kovametallit kestää sen hyvin.
Toinen asia tuleeko tuosta männystä koskaan sahatavaraa kun olisi mietteissä pitää jättöpuuna.
Jos noita sattuu lähistöllä edes muutama omalla puolella kasvamaan niin en kyllä metsän parhaista puista rupeaisi säästöpuita tekemään. Siemenpuina kyllä kotvasen tietysti.
Toinen asia tuleeko tuosta männystä koskaan sahatavaraa kun olisi mietteissä pitää jättöpuuna.
Näin juuri. Jättöpuut jätetään, eikä niitä ole tarkoitus sahata.
Iso, suorarunkoinen mänty jättöpuuna taimikon päällä on sellainen näky, ettei edes tee mieli sahata. Ja kun taimikko on kasvanut ensiharvennusvaiheeseen, mänty vain komistuu. Sama koskee haapaa. Ei jättöpuiden tarvitse olla heikoimpia yksilöitä.
Jos talousmetsän pönttöjen kiinnitys arveluttaa, voi sen tehdä katajasta tehdyllä koukulla. Pöllön pönttö vaatii kyllä jo aika järeän oksan ja kuvan puussa ei ole paikkaa, johon sen ripustaisi. Mutta yleensä metsästä löytyy puita valittavaksi.
Sen verran pitää perääntyä niistä keskustelupuolen lausunnoistani, että tuon lehtopöllön kanssa saattaa olla pieni ongelma, jos nääs haluaisi muitakin pöllölajeja alueelle. Lehtopöllöllä taitaa olla vähän sellainen maine, että raivaa asuinalueensa tyhjäksi muista pöllöistä. Mutta jos se kerran on sinne seudulle jo asettunut, niin lienee jo tapansa näyttänyt.
Kai pöntössä on pohjalla jotain pehmikettä, sahajauhoa tai sammalta? Pöllöt eivät itse kanna mitään materiaalia pehmusteeksi ja lämmikkeeksi, joten ihmisen pitää se tehdä. Ja muistaa siivota asumus vuosittain!
Onnea yritykselle!!
Meillä on aina ollut sellainen ajatus että komea isäntä jättää komean säästöpuun. Jos pirtin pitkä penkki kuluu puhki niin tuosta saa uuden lankun.
Pönttö on tehty nettiohjeiden mukaan ja laitettu kuivaa sammalta ja heinää pohjalle.
Niin 190 cm pitkä mies ei saa käsiä yhteen tuon männyn ympäri.
Pöllöt pesivät metsissä eivät kuvatun aukon laidassa.
Ehkä olen tulkinnut kuvan viestin väärin.
Hermanin kannattaa varmuuden vuoksi rauhoittaa myös ketut ja näädät. Mitä monipuolisempi petoyhteisö (ravintoketju), sitä vakaampi ekosysteemi.
Minäkin olen rauhoittanut kaikki pedot ja metsäneläimet koko elämäni ajan, kun en metsästä, mutta siitä huolimatta myyräongelma on ollut pysyvä taimikoillani.
Saahan niitä rauhoittaa, mutta kun kiilusilmämetsästäjät ampuvat vaikka olen heille asiasta sanonut!
Hirvenmetsästykseen olen maani antanut.
Itse en, eikä kukaan muukaan perheestämme ammu mitään eläintä.
Eikä tietämilläni metsästäjillä ole tarvetta metsästää saadakseen itselleen syötävää.
Se tappamisen halu on niin kova. Eikä tauluun ampuminen tuota tappamisen iloa.