Kuvan kuviolla n.2 ha suoritettiin ns. poimintahakkuu,puuta poistettiin reilut 200m3 ja poistettavien puiden keskikoko oli 650 litraa.
Kuvan kuviolla n.2 ha suoritettiin ns. poimintahakkuu,puuta poistettiin reilut 200m3 ja poistettavien puiden keskikoko oli 650 litraa.
Mikä poimintahakkuu?
Minusta tuo näyttää normaalisti harvennetulta sekametsältä. Kaikki puut lukuun ottamatta oikealla näkyvää suurempaa koivua näyttävät saman korkuisilta. Eikö poimintahakkuussa pitäisi jäädä erikokoista puustoa? Kuvassa oleva iso koivu näyttää tosi lengolta. Olisiko ollut parempi kaataa, jotta läheiset havupuut kasvaisivat paremmin?
Huh,huh, eipä olisi pahaksi ollut jos se moto olisi poiminut loputkin.
Taitaa suurin osa jäljellä olevista puista ollakin tuossa tien laidassa? Paljonko jätettiin hehtaarille runkoja ja motteja?
Puustoa jäi hehtaarille noin 140-150 m3 ,jäävät puut ovat kooltaan taimista ..tukkipuuhun 500- 1000 kpl.
Alue on sijainniltaan sellainen että sitä ei ole tarkoitus hakata avohakkuulla.
Hyvä esimerkki poimintahakkuusta tai peitteisestä metsänkasvatuksesta.
Meillä on paljon metsänomistajia, joille avohakkuu on mörkö. Vain pieni osa heistä kyllä lukee Metsälehteä. Onpahan heillekin hakkutapa, joka ei vie kerralla kaikkea.
Itseasiasssa tuo kuitupuunkasvattajan kommentti kyllä sopii tuolle jäämä/jämäpuustolle. Eli tosiaan vie kerralla kaikkea vaan jättää kaiken kasvatuskelvottoman toiselle kerralle. Kuituahan tuosta tosiaan on odotettavissa ja odotusajan saa vapaasti itse päättää. Mitenkään se ei muuta perusasetelmaa että se sama tavara olisi nyt siellä kuituläjässä. Mutta itikoiden ja tuulen raiskaamana taitaa sitten painoarvoa ja arvoituksellista arvoa tulla. Ite olen nimenomaan myötähenkinen esim. yläharvennukseen mutta en silloin jos tuo olisi jäämäasentoa.
Voin joutua vielä omakokemuksen kautta jyrkentämään omaakin asennetta. Mutta kokeilla täytyy koska muuten ei tiedä. Yhden kohteen jo hylkäsin. Toivottavasti en päädy toisessa samaan.
Tuon voi tehdä lähes aina ainakin yhden kerran. Jäljellä oleva metsä on vajaatuottoinen ainakin 15 vuotta, Sitten se alkaa olla tuottavassa kunnossa.
Nykyään on rahalla niin pieni korko, että isoa vahinkoa ei olisi tullut, vaikka hoito olisi tehty alaharvennuksena, jonka avulla puusto olisi saatu ehkä syntymään kuusentaimien kautta.
Joitakin jatkuvia sekasatumetsä haaveita on itselläkin ollut, mut ihan näin hieman ohi aiheen lehtipuumestarille kysymys että onnistuisiko tyydyttävästi uusimaan haavikon kantovesoista, vai myrkyttääkö ja vaihtaa lajia? hyvä kohde ois jättää kuusettomaksi kun lähellä ja puuta palaa
Pihkapöksyn kysymyksestä ymmärsin vähän vaillinaisesti mutta en uudista haavikkoa kantovesoista vaan nimenomaan juurivesoista. Läheltä kantoa pois. Jos hyvä määrä haapaa esim. sekana kuusikossa saa varmasti haavasta luontaisen uudistuksen. Yleensä iso haapa tuottaa useiden kymmenien metrien säteelle pistokkaitaan. Sopivasti harventamalla saa nopean uudistuksen ja halvan.
Joo näin vähemmän aiheesta tietävänä puhun vesoista mitä sattuu, yleensä sahailen pois, mutta tuossa kuviolla ois ideaa saada yhtä paljon puuta vähällä vaivaa mitä siinä oli, haapaa ja joku hassu koivu ja pihlaja, sitä tietoo lähinnä olin vailla että riittääkö niissä vesoissa virtaa kasvaa ihan aikuiseksi, mitään sahapuuta ei oo tarkotus tuottaa
Jos alueella on maisema-arvoja. Minun mielestä poimintahakkuu on ihan perusteltu. En minäkään haluaisi takapihalle avohakkuu raiskiota.
Jos kyseessä olisi puhtaasti talousmetsä. Olisin itse tehnyt varmaankin alaharvennuksen ja päätehakkuu 10-15 vuoden päästä.
Mielestäni poimintahakkaamalla, suurimmat rungot poimien hakattu metsä ei ole kovinkaan kaunis. Ok, peitteisyys kyllä säilyy versus avohakkuu, mutta pystyyn jää heikompilaatuisia puita ja ne ’maisemallisesti kauniit’ puut ovat laanissa.
Paljon kauniimpaa metsää saa alaharventamalla ja näin korostamalla isoja elinvoimaisia puita ja tarjoamalla niille lisää kasvutilaa. Riukuuntuneet, kasvukilpailussa kakkoseksi jääneet rungot pienine latvuksineen eivät juuri esteettisiä nautintoja tarjoile. Vaikka en tästä sanasta paljon perusta, niin silloin metsä on todella harsitun näköinen.
Tällä pääsee avohakkuuta karkuun ja saa jonkun verran euroja metsästä taskuunkin. Mutta maisema-arvojen parantajaksi en tätä kutsuisi. Makuasioita, mutta jos metsän estetiikka on ykkösarvo, niin huolellinen raivaus taimikoissa, pystykarsinta nuorissa metsissä, voimakas alaharvennus 03-metsissä ja siemenpuuasento päätehakkuiden sijasta tuottaa kyllä niin silmäniloa kuin eurojakin.
Alaharvennus on ihan normaali harvennus, eikä sillä pääse avohakkuuta pakoon.
Kyllä niistä pihkapöksy aivan kelpo isoja puita tulee. Ei ole mitään ongelmaa. Se ottaa aikansa vanhan puun juurilla ja alkaa kehittää omaa juuristoa samaan aikaan. Kun vain hiukan antaa kasvutilaa eli harventaa on kehitys todella pontevaa koska se tosiaan saa koko vanhan puun juuristolta alkuvoimaa.
Pines erittäin todennäköisesti oikeassa vaikka makuasioitahan nuo.
MJO vähän huonosti tuon muotoilin; tarkoitin että poimintahakkuulla pääsee avohakkuuta karkuun. Alaharvennuksella ei toki vältä avohakkuuta.
Näen siemen-/suojuspuuasennon kautta uudistamisen maisemallisesti kauniimpana kuin 15v välein toistavan poiminnan, kun siemenpuiksi jää parhaita ja suurimpia yksilöitä. Seuraavan sukupolvenkin olettaisi olevan laadukkaampi, jos vastakkain ovat parhaiden yksilöiden jälkeläiset vastaan kasvukisan jo-hävinnyt puusukupolvi.
Murskettakin on, näemmä tarvittu…
Ei ole vielä montaa vuotta siitä, kun kuvan mukainen ”poimintahakkuu” katsottiin metsän hävityshakkuuksi, joka poikkeuksetta vei metsäomistajan leivättömän pöydän ääreen.
Yksityismetsälaki määräsi, että: ”Metsää älköön hävitettäkö. Ja tarkennus: ”Metsän hävittämistä on, kun sen luontainen uudistuminen vaaraantuu”.
Pahimmillaan ”metsänraiskaajalta” vietiin puunmyyntitulot, maksatettiin uudistamiskulut ja mätkäistiin sakko ja metsät rauhoitukseen.
Alaharvennus on tie, joka vie lopuksi luontaiseen uudistamiseen, jos metsänomistaja niin tahtoo.
Olemme olleet esim kulotuksella, jossa männyn siemenpuualue on kulotettu, kevyt muokkaus ja luontainen siemennys vahvistettuna konekylvöllä.
Ei ole vielä montaa vuotta siitä, kun kuvan mukainen ”poimintahakkuu” katsottiin metsän hävityshakkuuksi, joka poikkeuksetta vei metsäomistajan leivättömän pöydän ääreen.
Yksityismetsälaki määräsi, että: ”Metsää älköön hävitettäkö. Ja tarkennus: ”Metsän hävittämistä on, kun sen luontainen uudistuminen vaaraantuu”.
Pahimmillaan ”metsänraiskaajalta” vietiin puunmyyntitulot, maksatettiin uudistamiskulut ja mätkäistiin sakko ja metsät rauhoitukseen.
Alaharvennus on tie, joka vie lopuksi luontaiseen uudistamiseen, jos metsänomistaja niin tahtoo.
Olemme olleet esim kulotuksella, jossa männyn siemenpuualue on kulotettu, kevyt muokkaus ja luontainen siemennys vahvistettuna konekylvöllä.
Ei ole vielä montaa vuotta siitä, kun kuvan mukainen ”poimintahakkuu” katsottiin metsän hävityshakkuuksi, joka poikkeuksetta vei metsäomistajan leivättömän pöydän ääreen.
Yksityismetsälaki määräsi, että: ”Metsää älköön hävitettäkö. Ja tarkennus: ”Metsän hävittämistä on, kun sen luontainen uudistuminen vaaraantuu”.
Pahimmillaan ”metsänraiskaajalta” vietiin puunmyyntitulot, maksatettiin uudistamiskulut ja mätkäistiin sakko ja metsät rauhoitukseen.
Alaharvennus on tie, joka vie lopuksi luontaiseen uudistamiseen, jos metsänomistaja niin tahtoo.
Olemme olleet esim kulotuksella, jossa männyn siemenpuualue on kulotettu, kevyt muokkaus ja luontainen siemennys vahvistettuna konekylvöllä.
Ei ole vielä montaa vuotta siitä, kun kuvan mukainen ”poimintahakkuu” katsottiin metsän hävityshakkuuksi, joka poikkeuksetta vei metsäomistajan leivättömän pöydän ääreen.
Yksityismetsälaki määräsi, että: ”Metsää älköön hävitettäkö. Ja tarkennus: ”Metsän hävittämistä on, kun sen luontainen uudistuminen vaaraantuu”.
Pahimmillaan ”metsänraiskaajalta” vietiin puunmyyntitulot, maksatettiin uudistamiskulut ja mätkäistiin sakko ja metsät rauhoitukseen.
Alaharvennus on tie, joka vie lopuksi luontaiseen uudistamiseen, jos metsänomistaja niin tahtoo.
Olemme olleet esim kulotuksella, jossa männyn siemenpuualue on kulotettu, kevyt muokkaus ja luontainen siemennys vahvistettuna konekylvöllä.
Ei ole vielä montaa vuotta siitä, kun kuvan mukainen ”poimintahakkuu” katsottiin metsän hävityshakkuuksi, joka poikkeuksetta vei metsäomistajan leivättömän pöydän ääreen.
Yksityismetsälaki määräsi, että: ”Metsää älköön hävitettäkö. Ja tarkennus: ”Metsän hävittämistä on, kun sen luontainen uudistuminen vaaraantuu”.
Pahimmillaan ”metsänraiskaajalta” vietiin puunmyyntitulot, maksatettiin uudistamiskulut ja mätkäistiin sakko ja metsät rauhoitukseen.
Alaharvennus on tie, joka vie lopuksi luontaiseen uudistamiseen, jos metsänomistaja niin tahtoo.
Olemme olleet esim kulotuksella, jossa männyn siemenpuualue on kulotettu, kevyt muokkaus ja luontainen siemennys vahvistettuna konekylvöllä.
Ei ole vielä montaa vuotta siitä, kun kuvan mukainen ”poimintahakkuu” katsottiin metsän hävityshakkuuksi, joka poikkeuksetta vei metsäomistajan leivättömän pöydän ääreen.
Yksityismetsälaki määräsi, että: ”Metsää älköön hävitettäkö. Ja tarkennus: ”Metsän hävittämistä on, kun sen luontainen uudistuminen vaaraantuu”.
Pahimmillaan ”metsänraiskaajalta” vietiin puunmyyntitulot, maksatettiin uudistamiskulut ja mätkäistiin sakko ja metsät rauhoitukseen.
Alaharvennus on tie, joka vie lopuksi luontaiseen uudistamiseen, jos metsänomistaja niin tahtoo.
Olemme olleet esim kulotuksella, jossa männyn siemenpuualue on kulotettu, kevyt muokkaus ja luontainen siemennys vahvistettuna konekylvöllä.
Ei ole vielä montaa vuotta siitä, kun kuvan mukainen ”poimintahakkuu” katsottiin metsän hävityshakkuuksi, joka poikkeuksetta vei metsäomistajan leivättömän pöydän ääreen.
Yksityismetsälaki määräsi, että: ”Metsää älköön hävitettäkö. Ja tarkennus: ”Metsän hävittämistä on, kun sen luontainen uudistuminen vaaraantuu”.
Pahimmillaan ”metsänraiskaajalta” vietiin puunmyyntitulot, maksatettiin uudistamiskulut ja mätkäistiin sakko ja metsät rauhoitukseen.
Alaharvennus on tie, joka vie lopuksi luontaiseen uudistamiseen, jos metsänomistaja niin tahtoo.
Olemme olleet esim kulotuksella, jossa männyn siemenpuualue on kulotettu, kevyt muokkaus ja luontainen siemennys vahvistettuna konekylvöllä.
Ei ole vielä montaa vuotta siitä, kun kuvan mukainen ”poimintahakkuu” katsottiin metsän hävityshakkuuksi, joka poikkeuksetta vei metsäomistajan leivättömän pöydän ääreen.
Yksityismetsälaki määräsi, että: ”Metsää älköön hävitettäkö. Ja tarkennus: ”Metsän hävittämistä on, kun sen luontainen uudistuminen vaaraantuu”.
Pahimmillaan ”metsänraiskaajalta” vietiin puunmyyntitulot, maksatettiin uudistamiskulut ja mätkäistiin sakko ja metsät rauhoitukseen.
Alaharvennus on tie, joka vie lopuksi luontaiseen uudistamiseen, jos metsänomistaja niin tahtoo.
Olemme olleet esim kulotuksella, jossa männyn siemenpuualue on kulotettu, kevyt muokkaus ja luontainen siemennys vahvistettuna konekylvöllä.
Ei ole vielä montaa vuotta siitä, kun kuvan mukainen ”poimintahakkuu” katsottiin metsän hävityshakkuuksi, joka poikkeuksetta vei metsäomistajan leivättömän pöydän ääreen.
Yksityismetsälaki määräsi, että: ”Metsää älköön hävitettäkö. Ja tarkennus: ”Metsän hävittämistä on, kun sen luontainen uudistuminen vaaraantuu”.
Pahimmillaan ”metsänraiskaajalta” vietiin puunmyyntitulot, maksatettiin uudistamiskulut ja mätkäistiin sakko ja metsät rauhoitukseen.
Alaharvennus on tie, joka vie lopuksi luontaiseen uudistamiseen, jos metsänomistaja niin tahtoo.
Olemme olleet esim kulotuksella, jossa männyn siemenpuualue on kulotettu, kevyt muokkaus ja luontainen siemennys vahvistettuna konekylvöllä.
Kiitos tiedoista harjavaltaan, vaikka neulasuskovainen olenki niin monta puuta mahtuu kasvamaan