Tuo reiitys on tapahtunut jo kaksi vuotta ennen kuvanottohetkeä (huhtikuu 2011), mutta kuoressa on vieläkin jäljet näkyvissä. Kuten tuossa aiemmin totesin enää ei näy kuoressa noita reikiä, vaan kuori on aivan virheetön. Edelleenkään en sanoisi, että tuossa olisi joku toukka liikkunut kuoren alla, sillä toukan reikiä ei tuololin näkynyt, vaan tummentumat kuoren reikien kohdalla. Jos olisi ollut koivunmantokuoriainen, niin ainakin jokun noista kymmenistä koivuista olisi pitänyt kärsiä siitä ja latvan olisi pitänyt kuivua.
Pitää tästä lähteä vapaitten kunniaksi koivuropsin tekoon, niin saa samalla silmäillä josko noita jälkiä tulisi eteen. Sitä ennen mie en virka mittään.
Noiden kuoressa olevien täplien kohdalta koetin sahata ja näin oletan että nuo pari vuotta vanhat tummat pisteet poikkileikkauksessa ovat tulleet silloin kaksi vuotta aiemmin kuoreen isketystä rei-ityksestä.
Ei tullut harvennellessaan näihin jälkiin törmättyä, vanhaa haapaa kiertävään ja naputtelevaan tikkaan kyllä. Liiterissä sattui tämmöinen kalikka käsiin ja siinä sitä pääsi tutkiskelemaan lähietäisyydeltä. Ja tikan kannalla pysyttelen minäkin ennenkuin muuksi todistetaan.
Eli koivu olisi paikannut tikan tekemät kolot tummemmalla puuaineksella – niinhän tapahtuu ruskotäpläkärpäsvaurion yhteydessä. Kumma juttu kuitenkin. Miksi tikka on tikannut säntillisesti reikiä ympäri NUORTA koivua. Ei se sieltä mitään toukkia saanut! Voisiko se mahlanjuoksutus tosiaan pitää paikkansa?
Voi hyvinkin pitää. Ellei sitten jäljet ole tikan keväistä ilonpitoa ja reviirin kuuluttelua. Monestihan jäljet löytää hieskoivun latvasta niinkun taisi tulla aiemmin sanottua. Silloin tikalla voisi olla taka-ajatuksena kuulostella onko puu terve vai kuiva tai laho. Eli syötävän etsiminen olisi silloinkin linnulla mielessä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Tuo reiitys on tapahtunut jo kaksi vuotta ennen kuvanottohetkeä (huhtikuu 2011), mutta kuoressa on vieläkin jäljet näkyvissä. Kuten tuossa aiemmin totesin enää ei näy kuoressa noita reikiä, vaan kuori on aivan virheetön. Edelleenkään en sanoisi, että tuossa olisi joku toukka liikkunut kuoren alla, sillä toukan reikiä ei tuololin näkynyt, vaan tummentumat kuoren reikien kohdalla. Jos olisi ollut koivunmantokuoriainen, niin ainakin jokun noista kymmenistä koivuista olisi pitänyt kärsiä siitä ja latvan olisi pitänyt kuivua.
Pitää tästä lähteä vapaitten kunniaksi koivuropsin tekoon, niin saa samalla silmäillä josko noita jälkiä tulisi eteen. Sitä ennen mie en virka mittään.
Minä virkan.
Jo kerkisin epäillä tikan tekemiksi ja epäilen edelleen. Tarkoitukseksi epäilen hyönteisten houkuttelua mahlalla.
Epäluotettavasti olen myös muistavinani, että olisin tikan noissa puuhissa nähnyt.
Hmm… liittyykö leikkopinnalla erottuva tummien täplien kehä jollain tavalla rungon päällä näkyviin vaurioihin?
Noiden kuoressa olevien täplien kohdalta koetin sahata ja näin oletan että nuo pari vuotta vanhat tummat pisteet poikkileikkauksessa ovat tulleet silloin kaksi vuotta aiemmin kuoreen isketystä rei-ityksestä.
Ei tullut harvennellessaan näihin jälkiin törmättyä, vanhaa haapaa kiertävään ja naputtelevaan tikkaan kyllä. Liiterissä sattui tämmöinen kalikka käsiin ja siinä sitä pääsi tutkiskelemaan lähietäisyydeltä. Ja tikan kannalla pysyttelen minäkin ennenkuin muuksi todistetaan.
Eli koivu olisi paikannut tikan tekemät kolot tummemmalla puuaineksella – niinhän tapahtuu ruskotäpläkärpäsvaurion yhteydessä. Kumma juttu kuitenkin. Miksi tikka on tikannut säntillisesti reikiä ympäri NUORTA koivua. Ei se sieltä mitään toukkia saanut! Voisiko se mahlanjuoksutus tosiaan pitää paikkansa?
Voi hyvinkin pitää. Ellei sitten jäljet ole tikan keväistä ilonpitoa ja reviirin kuuluttelua. Monestihan jäljet löytää hieskoivun latvasta niinkun taisi tulla aiemmin sanottua. Silloin tikalla voisi olla taka-ajatuksena kuulostella onko puu terve vai kuiva tai laho. Eli syötävän etsiminen olisi silloinkin linnulla mielessä.