Kuvan räpsäsin meidän kaikkien suomalaisten yhteisestä metsästä. Eikä ole mikään puisto tai suojelualue vaan ihan metsätalousmetsää, parinsadanmetrinpäässä on jo hakkuuaukko.
Säästöpuiksi neuvotaan jättämään erikoisen muotoisia puita. Eihän tuollakaan olisi ollut energiapuuta kummempaa arvoa, mutta hyötyykö luonto erikoisista muodoista?
Karu suo tai ojikko. Osa Männyistä lopettanut pituuskasvunsa n. 100 v. sitten. Mutta tuohan on semmonen kohde, että jos levittäisi terveyslannotuksen, niin pituuskasvukin elpyisi. Toisaalta tuskin on tarvetta kasvattaa noista käkkyröistä käyttöpuuta; korkeintaan keloksi joskus.
Paikka sijaitsee vaaran rinteellä. Luontokin varmasti hyötyy erikoisen muotoisista puista, mutta mm. minulle tälläiset puut ovat kuin taide elämyksiä. Täytyy tiedostaa että luontomatkailu tuo Suomelle enempi euroja kuin metsäteollisuus ja ei ne turistit kovassa kasvussa olevia talousmetsiä tule tänne katsomaan vaan etupäässä lapin kitukasvuisia, hoitamattomia metsä alueita. Joten näillä kuvassa olevilla puilla on huippu taideteokseen verrattava arvo.
Ihan oikeessa olet Tuomas Lapin suhteen. Mutta onkohan luontomatkailu sittenkään ihan ykkönen metsätalouden ohi tuotossa ? Soppiiko että eppäilen sitä?
Lapissa on tähän asti puun kasvu ollut niin hidasta/v, että kun ottaa huomioon puutavaran kantohinnan siellä, metsätalous ei lapissa sinällään merkitse muuta kuin mahd. työpaikkoja, joista vapautuvat henkilöt kyllä hyvin työllistyisivät matkailun ja porotalouden parissa.
Puutuomas haastelee puutaheinää, vain Lapissa ja kehäkolmosen sisässä matkailu ykkönen. Metsäteollisuus se leivän tuo yhä, matkailussa metsäsamoajat ei kassaa lihota. Todellisessa metsäsuomessa me kuvan kaltaista ”metsää” lähinnä joutomaana pidämme, alle 1 motin kasvu taitaa jäädä. Talousmetsäksi en miellä, rahallinen arvo vähäinen, joten herran huomaan matkailijoille saavat olla täällä ainakin.
Kyllä se oli muistaakseni joku hesarin juttu vuosi-pari sitten jossa kerrottiin koko suomen valtion tulon lähteet ja menon kohteet. Yllätti minutkin perusteellisesti ja siksi jäi mieleeni, että matkailu tuo huomattavasti enempi rahaa suomeen mitä koko metsäteollisuus alkutuotannosta lähtien. Sen verran laitoin omiani että lisäsin siihen matkailun eteen: luonto.
Tämä edellämainittu hesarin juttu olikin valtion budjetista, toteutuneesta ja arviosta, tehty mielestäni erittäin selkeästi ja kuitenkin seikkaperäisesti. Tuskin sinne mitään luontotoimittajaa on päästetty vääristelemään lukuja. Se kyllä on tosi että hs.ssän metsäjutut ei laadulla häikäise.
Meidän kivisiin metsiin en päästäisi yhtään maksavaa asiakasta.
Lappi on eri asia, mutta turismiin sisältyy monia tulevaisuuden riskejä.
Suomen metsien kasvu hyötyy ilmastomuutoksesta. Voi olla, että tulevaisuudessa Lapissakin puun tuotanto ohittaa turismin.
Tietysti tuollaiset erikoiset puut pitää säilyttää.
”Matkailuun” kuuluu paljon muutakin kuin luontomatkailu vaikka sekin on osa matkailua. Mutta tauluksi sopisi kuva hyvinkin , siinä oon sammaa mieltä. Turha noita kohteita on sotkea talouskäytöllä tai ns. ennallistamisella. Siksi varmaan jätettykin ennalleen , kun on m-suunnittelijalla ollut silmää luonnon kauneudelle kuten pitää tietysti ollakin.
Luonto
Kuvan räpsäsin meidän kaikkien suomalaisten yhteisestä metsästä. Eikä ole mikään puisto tai suojelualue vaan ihan metsätalousmetsää, parinsadanmetrinpäässä on jo hakkuuaukko.
Säästöpuiksi neuvotaan jättämään erikoisen muotoisia puita. Eihän tuollakaan olisi ollut energiapuuta kummempaa arvoa, mutta hyötyykö luonto erikoisista muodoista?
Karu suo tai ojikko. Osa Männyistä lopettanut pituuskasvunsa n. 100 v. sitten. Mutta tuohan on semmonen kohde, että jos levittäisi terveyslannotuksen, niin pituuskasvukin elpyisi. Toisaalta tuskin on tarvetta kasvattaa noista käkkyröistä käyttöpuuta; korkeintaan keloksi joskus.
Paikka sijaitsee vaaran rinteellä. Luontokin varmasti hyötyy erikoisen muotoisista puista, mutta mm. minulle tälläiset puut ovat kuin taide elämyksiä. Täytyy tiedostaa että luontomatkailu tuo Suomelle enempi euroja kuin metsäteollisuus ja ei ne turistit kovassa kasvussa olevia talousmetsiä tule tänne katsomaan vaan etupäässä lapin kitukasvuisia, hoitamattomia metsä alueita. Joten näillä kuvassa olevilla puilla on huippu taideteokseen verrattava arvo.
Ihan oikeessa olet Tuomas Lapin suhteen. Mutta onkohan luontomatkailu sittenkään ihan ykkönen metsätalouden ohi tuotossa ? Soppiiko että eppäilen sitä?
Lapissa on tähän asti puun kasvu ollut niin hidasta/v, että kun ottaa huomioon puutavaran kantohinnan siellä, metsätalous ei lapissa sinällään merkitse muuta kuin mahd. työpaikkoja, joista vapautuvat henkilöt kyllä hyvin työllistyisivät matkailun ja porotalouden parissa.
Puutuomas haastelee puutaheinää, vain Lapissa ja kehäkolmosen sisässä matkailu ykkönen. Metsäteollisuus se leivän tuo yhä, matkailussa metsäsamoajat ei kassaa lihota. Todellisessa metsäsuomessa me kuvan kaltaista ”metsää” lähinnä joutomaana pidämme, alle 1 motin kasvu taitaa jäädä. Talousmetsäksi en miellä, rahallinen arvo vähäinen, joten herran huomaan matkailijoille saavat olla täällä ainakin.
Kyllä se oli muistaakseni joku hesarin juttu vuosi-pari sitten jossa kerrottiin koko suomen valtion tulon lähteet ja menon kohteet. Yllätti minutkin perusteellisesti ja siksi jäi mieleeni, että matkailu tuo huomattavasti enempi rahaa suomeen mitä koko metsäteollisuus alkutuotannosta lähtien. Sen verran laitoin omiani että lisäsin siihen matkailun eteen: luonto.
Itse hesarin tilaajana jätän sen metsäjutut omaan arvoonsa, yleensä ne on kirjoittanut luontotoimittaja. Uskoo ken haluaa..
Tämä edellämainittu hesarin juttu olikin valtion budjetista, toteutuneesta ja arviosta, tehty mielestäni erittäin selkeästi ja kuitenkin seikkaperäisesti. Tuskin sinne mitään luontotoimittajaa on päästetty vääristelemään lukuja. Se kyllä on tosi että hs.ssän metsäjutut ei laadulla häikäise.
Meidän kivisiin metsiin en päästäisi yhtään maksavaa asiakasta.
Lappi on eri asia, mutta turismiin sisältyy monia tulevaisuuden riskejä.
Suomen metsien kasvu hyötyy ilmastomuutoksesta. Voi olla, että tulevaisuudessa Lapissakin puun tuotanto ohittaa turismin.
Tietysti tuollaiset erikoiset puut pitää säilyttää.
”Matkailuun” kuuluu paljon muutakin kuin luontomatkailu vaikka sekin on osa matkailua. Mutta tauluksi sopisi kuva hyvinkin , siinä oon sammaa mieltä. Turha noita kohteita on sotkea talouskäytöllä tai ns. ennallistamisella. Siksi varmaan jätettykin ennalleen , kun on m-suunnittelijalla ollut silmää luonnon kauneudelle kuten pitää tietysti ollakin.
Ihan niin hulluja ei edes tuolla olla oltu, että suojametsäalueella oltaisiin yritetty puupeltoja kasvattaa.
Oikein arvattu kemerat, juuri ja juuri yli 300m merenpinnasta. Hiukan alempaa ja tästä n200m päästä alkavat sitten laajat puupelto vainiot.