Kylvin aikanaan männyt erääseen kuvioon. Sitten siihenkin alkoi mäntyjen lisäksi kasvaa koivua. Kolme kertaa piti perata, mutta nyt kasvaa tosi hieno nuori männikkö.
Johonkin toiseen kuvioon ei kasvanut koivua ollenkaan. Siinä selvittiin yhdellä perkauksella.
Tällä kuviolla kasvaa harvakseen 2-3 metrin pituisia mäntyjä siellä ,missä koivut eivät vaivaa. Koivurisukossa mänty on kuivahtanut kokonaan tai kasvanut heiveröisenä metrin pituuteen. Kasvatuskelpoisten koivujenkaan osuus ei ole kovin iso . Tuhoon tuomittua risukkoa suurin osa.
Mikäli tilanne jatkuu entisellään , on luvassa parin vuosikymmenen kuluttua kohde ,johon riittää yksi harvennus ja sen jälkeen ihmetellään , että puusto on mennyt harvaksi. Nyt ihmetellään samaa asiaa laajasti ottamatta leimikon lähtötilannetta huomioon. Syyttävä sormi osoittaa kuitenkin vakaasti ”liian isoa konetta” ja ”osaamatonta” kuljettajaa.
Olisi mielenkiintoista tietää sekin asia , että onko hoidettujen ja tasapuustoisten kohteiden harvennusvoimakkuudessa ollut ongelmia. Veikkaan ,että enimmäkseen ei.
Kyllä nuo hoitamattomat maisemat sylettävät kummasti. Ajatellaan, että kun tuon alan muokkaus, taimet ja istutustyö on täysin tärvelty hoitamattomuuteen, olisiko ”otsaa” vaatia eh:sta paksua puutiliä ja laatua?
Kuvissa olevia parhaita koivuja jos olisi koko alalla, tuosta vielä kerkiäisi jotain pelastaa.
Aika lyhyellä tähtäimellä tarkastellaan asioita ,jos ollaan tyytväisiä ,että koivun kantohinta enskassa on lähes sama , kun männyllä. Päätehakkuun tili kuitenkin tehdään yleensä havupuilla. Koivu on monesti kuitulaatua vielä päätehakkuussakin.
Kuvassa on näkymä sellaisesta kohteesta , jossa raivaukset jätettiin yhteen aikaan ( ja valitettavasti joskus vieläkin)tekemättä , jotta olisi mahdollista korjata energiapuuta myöhemmin ja saada hoitohommista rahaa laskun sijaan. Kuvassa näkyy , onko se vaihtoehto järkevä. Taimikko on jo tässä vaiheessa pilalla ja energiapuista tulevaisuudessa saatava tili lämmittää vähemmän aikaa kun pissa housuissa pakkasella. Palstan kokonaistuotto kiertoaikana on tuskin puolta hoidettuihin alueisiin verrattuna. Paljon huomiota osakseen saaneiden”harvaksi harvennettujen” palstojen kasvutappioiksi oli laskettu vain 20% kasvukierron aikana. Niidenkin historiassa on varmuudella samoja piirteitä ,kun näissä kuvissa.
Jos tuollaista olisi 10 ha, tyhjää työtä on jo tehty ja tuhottu 15.tuhannen euron edestä + menetetty kierto-aika havupuun kasvatuksessa.
Voidaan kysyä, mihin voisi perustua kannattava metsätalous?
Paraneeko se kenties ”heräämisellä” harvennusten aikaan, ja syyllisten osoittamisella juurisyyt unohtaen?
Osa metsistä voi olla koivikkoakin, jos ei ole vesasyntyisiä . Kuitupuut sitten ajallaan pois ja uusintakierros uudistamisessa ellei saada aikaan kuusialikasvosta.
Voi hyvät hyssykät! Ensin uudistetaan suurella vaivalla männylle ja sitten jätetään taimet tukehtumaan lehtipuiden alle! Koivikostakaan ei ole hyötyä ,jos se jätetään riukuuntumaan hoitamattomana.
Oisit mennyt neuvomaan ajoissa, kun kerran olet paikanpäällä. En ole sanonut että th:ja ei tarvi tehdä. Oma vika omistajalla ellei ole selvä este hoitaa metsää. Jotenkin nuokin epäonnistuneet kohteet pitää etteenpäin hoitaa , siitä on kysymys.
Se ” jotenkin hoitaminen” ei kuitenkaan saa johtaa siihen , että korjuun jälkeen tuloksesta syytellään liian isoja koneita ja osaamattomia kuskeja. Nämä kohteet nimittäin päätyvät puoli väkisin työohjelmaan kymmenen vuotta ennen aikojaan ,kun puut ovat vielä liian ohuita , mutta latvukset supistuneet olemattomiin. Asianmuksisesti hoidetulla kohteella näitä ongelmia ei ole.
kyllä tuosta vielä hyvän taimikon kuvien perusteella saa! Sen verran hyvännäkösiä on suurin osa koivusta!
Mäntyjä jättää sinne missä ne ovat hyvälaatuisia ja muualle sitten koivua tai mahdollista leppää!
ennen eh:ta saattaa saada jopa polttopuuta itselle jos haluaa, vastaavissa paikoissa itellä on sellanen kokemus että jos raivurilla tekee hyvän jäljen niin eh:lla selviää eikä tarvii mitään energiapuuhakkuuna tehdä!
Ei siinä, raivaa vaan, etsii raudukset. Hyvän koivikon saa, vaneria päätehakkuussa. Kivennäismailla varmasti on raudusia seassa, kuustakin varmaan alus taimikoissa jotka siellä pärjää jossain määrin ja varsinkin aukkopaikoissa.
Työtä se kyllä vaatii ja aikaa….
Suorittava on täysin oikeassa siinä, ettei mitään järkeä kasvattaa luontaista koivuvesakkoa istutusmäntyjen hinnalla. Mutta Puukia myötäilen siinä, että taakse on turha katsella, ainoa suunta on eteenpäin. Tuosta vaan varovasti raivurilla koivikkoa pelastamaan. Jos jää harvaksi, ei se mitään. Sehän vain tarkoittaa ensiharvennusta vähän myöhäisemmässä vaiheessa. Onko se enää iso tappio, kun rahaa ensiharvennuksesta ei kuitenkaan ole tulossa.
Itse katselen tuota kuviota lähinnä sillä ostohousut jalassa ja pohtimalla, paljonko tuollaisesta kannattaisi maksaa. Silloin ei merkkaa mitään se, että joku on uudistamisesta maksanut lopputulokseen nähden liikaa. Nollan arvoisia kuvioita ei tietenkään kannata haalia edes ilmaiseksi, mutta tuostakin ihan kelvollinen metsä omatoimiselle raivaajalle kasvaa. Näyttää säästyneen hirvieläintuhoiltakin.
”…että taakse on turha katsella, ainoa suunta on eteenpäin…” Kyllä kyllä. Kysymys ei nyt ollut ihan tuosta.
Jos myhistys on olemassa, missä on patistelut taimikon perkaukseen, raivaukseen ja taimikkoharvennukseen männyn istutuksen j ä l k e e n ? Tai sitten neuvo, että vain muokataan alue ja säästetään kuluissa 2/3, eli tonni/ ha
Myyntihetkellä tulee kuitenkin hyväksyä tosiasiat eikä vaatia korjuulta mahdottomia. Nythän on nähty ,että kuvan tilanteiden seurauksia vieritetään myöhemmin auliisti hakkuun toteuttajien syyksi , vaikka lähtötilanne on toivoton. Ja kaiken lisäksi pitäisi konekantaa vielä pienentää ja siirtyä huonosti tuottavaan kalustoon ,jotta saataisiin ”parempaa jälkeä”. Aiemmin tehtyjä virheitä paikkaillaan uusilla virheillä ja houkutellaan muitakin tekemään huonoja ratkaisuja ja hankkimaan kalustoa ,joka ei elätä yrittäjää eikä kuljettajaa.
En oikein näe mhy:n roolia vahtia taimikoita ja patistaa omistajia hoitamaan niitä. Asiakaslehdessä kyllä joka kerta tuostakin muistutetaan. Pinta-alaa on alueella kymmeniä tuhansia hehtaareja, siinä riittää ihan oikeaakin työtä. Joku vastuu omistajallakin pitää olla, ettei nyt ihan holhousyhteiskunnassa tarvitse elää.
Myyntihetkellä puuston pitää olla hoidettu ja harvennushakkuulle tarve. Ei tuosta ikinä ilman hoitoa myyntikelpoista leimikkoa saada. Hämmästyttää, että omaa omaisuuttaan joku yrittää alistaa motolla raivattavaksi. Lopputuloshan on tiedossa ja se ei ole hyvä. Mutta tässä on matkaa ensiharvennukseen vielä paljon, joten huoli sen onnistumisesta ei ole nyt päällimmäinen ajatus.
Kyllä myhistyksen asiakaslehti on nykyisin pilaantunut vain heidän omaan jäsenyyden ylistämiseen.Joku Mtk:n pakina ja tyhjää on täynnä.
Vahdata ei tarvitse, mutta jos he itse ovat sotkeutuneet alueen uudistamiseen, kusetuksessa pitäisi olla edes muistutus jatkumosta huolehtimisesta.
Meillä kävi kerran erää parin hehtaarin istutuskuusikon kanssa niin, että halla vikuutti pienet taimet. Ihmeteltiin, että pitäisikö hankkia uudet. Niin kurjalta tilanne näytti. Siinä vieressä kasvoi tehokas rauduskoivu. Ennen kuin ennätettiin tehdä mitään, niin koko kuvio oli täynnä pientä koivua.
Todettiin, että kasvatetaan sitten raudusta. Ne kuusentaimet jäivät sitten alakertaan odottamaan koivujen kaatamista. MIelenkiintoista nähdä miten tällainen metsä kasvaa.
Antaa mennä koivulle vaan. Jäljellä oleville männylle raivurilla tilaa. Loppujen lopuksi näitä ei kovin paljoa ole joten mikään malliesimerkki tämä ei ole. Lievempiä kylläkin.
Jos koivu on noin terveen ja elinvoimaisen näköistä on mänty ollut väärässä paikassa jo alun pitäen. Hyvä metsä tuosta tulee ja ensiharvennuksella voi omistaja vielä kiittää että luonto korjasi väärän puulajin virheen.
Tässä jälleen nähdään, miten luonto harrastaa metsässä monokulttuuria pyrkimällä kasvattamaan kutakin puulajia sille parhaiten soveltuvalla maapohjalla. Alue on uudistettu männylle, mutta luonto päättikin toisin, kun ihmisen vaikutus loppui uudistamisen jälkeen.
Koivuvesakon seassa tuhoutuneiden männyntaimien latvat olivat karistaneet neulasensa ihan siististi ilman merkkejä hirvien vierailuista .
Jannen kannattaa jatkaa vielä metsäopiskelua , jos kuvan tarjoama viesti ei aukene.
Jos isäntä tiesi tässä, ettei raivuut kiinnosta, ei olisi kannattanut muokata eikä istuttaakaan, täysin kannattamaton investointi. Luonto hoitaa hieskoivikon, johon ostaa aikanaan raivuutyön ja kustannukset on minimoitu. Kostealle muokatulle pohjalle tulee pahimmillaan 100000 hieskoivua hehtaarille, joiden oikea-aikainen raivuiden teettäminen istutus taimien hyväksi kolme kertaa, vie jo pohjan uudistustöiden kannattavuudelta. Ei kai kukaan investoi saadakseen alle 4% tuottoa, kun mahdollisuus luonnontuhoihin. Eli jos laskennallinen tuotto ennen investointia on alle 4%, kannattaa perusteellisesti miettiä vaihtoehtoja.
Mielestäni muokkaus kyllä kannattaisi ko. kohteessa, joka varmaan on tehtykin. Siihen on sitten suurempi mahdollisuus kuitenkin tulla raudusta, taimikko on tasaisempi ja kattavampi.Heinikon ja vesakon tultua peli on menetetty.
Muokkauskin on tehty ja taimet kasvavat ihan kohtuudella siellä, missä vesakko ei vaivaa. Enimmäkseen vaiva on kuitenkin akuutti. Kuten jo edellä mainitsin , pituutta taimilla jo 2,5 metriä siellä ,missä vesakkoa ei ole. Kuvien etualalla pituutta korkeintaan metri tai kuihtunut ja ”neulasvapaa”taimenruoto henkitoreissaan.
Puulajin lisäksi pitää ottaa huomioon maaperän kosteusolot ja viljavuus. Jos on männylle istutettu (mt, tod.näk vt) niin voi olla että koivulla tulee aika heikko tulos. Jonkin aikaa jaksaa risuna kasvaa mutta alkaa hiipua kun kokoa tulee lisää. Vesi alkaa olla kortilla. Raivurilla kuituasentoon ja kohtuu nopeesti aukoksi jos ei kuusta tule alle.
Kuvan sanomaa yksinkertaistettuna ,että tuohon tilaan päästään pelkästään jättämällä varhaisperkaus tekemättä eikä sitä vahinkoa voi enää korjata. Päästölähde on sitävastoin hyvällä alulla.
Kyllähän tuosta vielä raivaussahatyöllä kohtuullisen hyvän koivikon saa, mutta männnyntaimien hankintaan ja istutukseen tehty investointi on kyllä mennyt Kankkulan kaivoon.
Entäs, jos on laitettu siemenet ja epäonnistunut? Kokemuksesta voin sanoa, että pari vuotta jälkikäteen laitetut taimet tahtoo hukkua ryönään. Antaa luonnon hoitaa, kyllä tuosta vielä metsä tulee.
Nopeeaa olisi raivata ja vielä nopeampaa olisi ollut ajallaan . Käytännössä nämä kuitenkin on jätetty herran haltuun ja loputkin taimista tuhoutumaan. Pari vuotta tästä eteenpäin ollaan tinkaamassa energiapuuhakkuuta pelastamaan pahemmalta tuholta ja hakkuun jälkeen ihmetellään , että harvaksi on mennyt.
Hukkaanhan tuossa on taimet menneet, tarina ei kerro onko syynä ollut omistajan laiskuus, vai esim.korkea ikä, hlökohtainen tragedia, tms. Minulla oli pieni kuvio hieman tuonnäköistä, entistä peltoa jota ei tosin ollut istutettu. Lähtötilanne oli kokoluokkaa aurausviitta, ensin kaksi kertaa raivaussahaa, sitten kun alkoi runkoa löytyä kertaalleen kevyt energiapuuhakkuu, ja vielä varsinainen ensiharvennus. Aikaa meni 13 vuotta, nyt on komea koivikko.
Kangasmailla 20 % taimikosta voi olla hieskoivuakin. Parhaat koivut on suurempia kuin 2. kuvan paras mänty. Luont. uudistuvaksi olis pitänyt vain jättää ilman istutusta luultavasti kostea kuvion reuna alue.
Hyvä metsä tähän tulee yhdellä raivauksella. Hienosti toimittu. Pelkällä varhaisperkauksella tässä ei olisi pärjätty. Metsästys seurakin ollut toimiva, kun hirvet pysyneet poissa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Kylvin aikanaan männyt erääseen kuvioon. Sitten siihenkin alkoi mäntyjen lisäksi kasvaa koivua. Kolme kertaa piti perata, mutta nyt kasvaa tosi hieno nuori männikkö.
Johonkin toiseen kuvioon ei kasvanut koivua ollenkaan. Siinä selvittiin yhdellä perkauksella.
Tällä kuviolla kasvaa harvakseen 2-3 metrin pituisia mäntyjä siellä ,missä koivut eivät vaivaa. Koivurisukossa mänty on kuivahtanut kokonaan tai kasvanut heiveröisenä metrin pituuteen. Kasvatuskelpoisten koivujenkaan osuus ei ole kovin iso . Tuhoon tuomittua risukkoa suurin osa.
Mikäli tilanne jatkuu entisellään , on luvassa parin vuosikymmenen kuluttua kohde ,johon riittää yksi harvennus ja sen jälkeen ihmetellään , että puusto on mennyt harvaksi. Nyt ihmetellään samaa asiaa laajasti ottamatta leimikon lähtötilannetta huomioon. Syyttävä sormi osoittaa kuitenkin vakaasti ”liian isoa konetta” ja ”osaamatonta” kuljettajaa.
Olisi mielenkiintoista tietää sekin asia , että onko hoidettujen ja tasapuustoisten kohteiden harvennusvoimakkuudessa ollut ongelmia. Veikkaan ,että enimmäkseen ei.
Kyllä nuo hoitamattomat maisemat sylettävät kummasti. Ajatellaan, että kun tuon alan muokkaus, taimet ja istutustyö on täysin tärvelty hoitamattomuuteen, olisiko ”otsaa” vaatia eh:sta paksua puutiliä ja laatua?
Kuvissa olevia parhaita koivuja jos olisi koko alalla, tuosta vielä kerkiäisi jotain pelastaa.
Ei taida männyntaimikon tuhoutumista saada millään konstilla hirvien syyksi.
Koivulla kuitupuun kantohinta käytännössä sama kuin männyllä. Tuosta kuvion reunakoivikostakin saisi vielä tuottavan metsän taimikonhoidolla.
Raivaussahan kun jättää varastoon niin lopputulos on kuvan mukainen
Aika lyhyellä tähtäimellä tarkastellaan asioita ,jos ollaan tyytväisiä ,että koivun kantohinta enskassa on lähes sama , kun männyllä. Päätehakkuun tili kuitenkin tehdään yleensä havupuilla. Koivu on monesti kuitulaatua vielä päätehakkuussakin.
Kuvassa on näkymä sellaisesta kohteesta , jossa raivaukset jätettiin yhteen aikaan ( ja valitettavasti joskus vieläkin)tekemättä , jotta olisi mahdollista korjata energiapuuta myöhemmin ja saada hoitohommista rahaa laskun sijaan. Kuvassa näkyy , onko se vaihtoehto järkevä. Taimikko on jo tässä vaiheessa pilalla ja energiapuista tulevaisuudessa saatava tili lämmittää vähemmän aikaa kun pissa housuissa pakkasella. Palstan kokonaistuotto kiertoaikana on tuskin puolta hoidettuihin alueisiin verrattuna. Paljon huomiota osakseen saaneiden”harvaksi harvennettujen” palstojen kasvutappioiksi oli laskettu vain 20% kasvukierron aikana. Niidenkin historiassa on varmuudella samoja piirteitä ,kun näissä kuvissa.
Jos tuollaista olisi 10 ha, tyhjää työtä on jo tehty ja tuhottu 15.tuhannen euron edestä + menetetty kierto-aika havupuun kasvatuksessa.
Voidaan kysyä, mihin voisi perustua kannattava metsätalous?
Paraneeko se kenties ”heräämisellä” harvennusten aikaan, ja syyllisten osoittamisella juurisyyt unohtaen?
Osa metsistä voi olla koivikkoakin, jos ei ole vesasyntyisiä . Kuitupuut sitten ajallaan pois ja uusintakierros uudistamisessa ellei saada aikaan kuusialikasvosta.
Voi hyvät hyssykät! Ensin uudistetaan suurella vaivalla männylle ja sitten jätetään taimet tukehtumaan lehtipuiden alle! Koivikostakaan ei ole hyötyä ,jos se jätetään riukuuntumaan hoitamattomana.
Oisit mennyt neuvomaan ajoissa, kun kerran olet paikanpäällä. En ole sanonut että th:ja ei tarvi tehdä. Oma vika omistajalla ellei ole selvä este hoitaa metsää. Jotenkin nuokin epäonnistuneet kohteet pitää etteenpäin hoitaa , siitä on kysymys.
Se ” jotenkin hoitaminen” ei kuitenkaan saa johtaa siihen , että korjuun jälkeen tuloksesta syytellään liian isoja koneita ja osaamattomia kuskeja. Nämä kohteet nimittäin päätyvät puoli väkisin työohjelmaan kymmenen vuotta ennen aikojaan ,kun puut ovat vielä liian ohuita , mutta latvukset supistuneet olemattomiin. Asianmuksisesti hoidetulla kohteella näitä ongelmia ei ole.
Ei kannata rakastua euron koivuun. Hieskoivu jaksaa ponnistella kasvua ensiharvennukseen mennessä sen verran, että rungosta saa 1 euron.
kyllä tuosta vielä hyvän taimikon kuvien perusteella saa! Sen verran hyvännäkösiä on suurin osa koivusta!
Mäntyjä jättää sinne missä ne ovat hyvälaatuisia ja muualle sitten koivua tai mahdollista leppää!
ennen eh:ta saattaa saada jopa polttopuuta itselle jos haluaa, vastaavissa paikoissa itellä on sellanen kokemus että jos raivurilla tekee hyvän jäljen niin eh:lla selviää eikä tarvii mitään energiapuuhakkuuna tehdä!
Vähään ollaan tyytyyväisiä , jos kuitukoivikkko kelpaa ,vaikka on uudistettu tavoitteena tukkimännikkö.
Eli tässäkään havainnekuvan keskustelussa ei edes olan kohautusta menetettyjen eurojen ja ajan perään!!? Mistä se kertoo 15:34 tekstiin viitaten??
Ei siinä, raivaa vaan, etsii raudukset. Hyvän koivikon saa, vaneria päätehakkuussa. Kivennäismailla varmasti on raudusia seassa, kuustakin varmaan alus taimikoissa jotka siellä pärjää jossain määrin ja varsinkin aukkopaikoissa.
Työtä se kyllä vaatii ja aikaa….
Äkkisiltään tulee mieleen, että on tainnut unohtua raivaussaha naulaan kun olisi pitänyt tehdä varhaisperkaus!
Suorittava on täysin oikeassa siinä, ettei mitään järkeä kasvattaa luontaista koivuvesakkoa istutusmäntyjen hinnalla. Mutta Puukia myötäilen siinä, että taakse on turha katsella, ainoa suunta on eteenpäin. Tuosta vaan varovasti raivurilla koivikkoa pelastamaan. Jos jää harvaksi, ei se mitään. Sehän vain tarkoittaa ensiharvennusta vähän myöhäisemmässä vaiheessa. Onko se enää iso tappio, kun rahaa ensiharvennuksesta ei kuitenkaan ole tulossa.
Itse katselen tuota kuviota lähinnä sillä ostohousut jalassa ja pohtimalla, paljonko tuollaisesta kannattaisi maksaa. Silloin ei merkkaa mitään se, että joku on uudistamisesta maksanut lopputulokseen nähden liikaa. Nollan arvoisia kuvioita ei tietenkään kannata haalia edes ilmaiseksi, mutta tuostakin ihan kelvollinen metsä omatoimiselle raivaajalle kasvaa. Näyttää säästyneen hirvieläintuhoiltakin.
”…että taakse on turha katsella, ainoa suunta on eteenpäin…” Kyllä kyllä. Kysymys ei nyt ollut ihan tuosta.
Jos myhistys on olemassa, missä on patistelut taimikon perkaukseen, raivaukseen ja taimikkoharvennukseen männyn istutuksen j ä l k e e n ? Tai sitten neuvo, että vain muokataan alue ja säästetään kuluissa 2/3, eli tonni/ ha
Myyntihetkellä tulee kuitenkin hyväksyä tosiasiat eikä vaatia korjuulta mahdottomia. Nythän on nähty ,että kuvan tilanteiden seurauksia vieritetään myöhemmin auliisti hakkuun toteuttajien syyksi , vaikka lähtötilanne on toivoton. Ja kaiken lisäksi pitäisi konekantaa vielä pienentää ja siirtyä huonosti tuottavaan kalustoon ,jotta saataisiin ”parempaa jälkeä”. Aiemmin tehtyjä virheitä paikkaillaan uusilla virheillä ja houkutellaan muitakin tekemään huonoja ratkaisuja ja hankkimaan kalustoa ,joka ei elätä yrittäjää eikä kuljettajaa.
En oikein näe mhy:n roolia vahtia taimikoita ja patistaa omistajia hoitamaan niitä. Asiakaslehdessä kyllä joka kerta tuostakin muistutetaan. Pinta-alaa on alueella kymmeniä tuhansia hehtaareja, siinä riittää ihan oikeaakin työtä. Joku vastuu omistajallakin pitää olla, ettei nyt ihan holhousyhteiskunnassa tarvitse elää.
Myyntihetkellä puuston pitää olla hoidettu ja harvennushakkuulle tarve. Ei tuosta ikinä ilman hoitoa myyntikelpoista leimikkoa saada. Hämmästyttää, että omaa omaisuuttaan joku yrittää alistaa motolla raivattavaksi. Lopputuloshan on tiedossa ja se ei ole hyvä. Mutta tässä on matkaa ensiharvennukseen vielä paljon, joten huoli sen onnistumisesta ei ole nyt päällimmäinen ajatus.
Kyllä myhistyksen asiakaslehti on nykyisin pilaantunut vain heidän omaan jäsenyyden ylistämiseen.Joku Mtk:n pakina ja tyhjää on täynnä.
Vahdata ei tarvitse, mutta jos he itse ovat sotkeutuneet alueen uudistamiseen, kusetuksessa pitäisi olla edes muistutus jatkumosta huolehtimisesta.
Meillä kävi kerran erää parin hehtaarin istutuskuusikon kanssa niin, että halla vikuutti pienet taimet. Ihmeteltiin, että pitäisikö hankkia uudet. Niin kurjalta tilanne näytti. Siinä vieressä kasvoi tehokas rauduskoivu. Ennen kuin ennätettiin tehdä mitään, niin koko kuvio oli täynnä pientä koivua.
Todettiin, että kasvatetaan sitten raudusta. Ne kuusentaimet jäivät sitten alakertaan odottamaan koivujen kaatamista. MIelenkiintoista nähdä miten tällainen metsä kasvaa.
Antaa mennä koivulle vaan. Jäljellä oleville männylle raivurilla tilaa. Loppujen lopuksi näitä ei kovin paljoa ole joten mikään malliesimerkki tämä ei ole. Lievempiä kylläkin.
Jos koivu on noin terveen ja elinvoimaisen näköistä on mänty ollut väärässä paikassa jo alun pitäen. Hyvä metsä tuosta tulee ja ensiharvennuksella voi omistaja vielä kiittää että luonto korjasi väärän puulajin virheen.
Tässä jälleen nähdään, miten luonto harrastaa metsässä monokulttuuria pyrkimällä kasvattamaan kutakin puulajia sille parhaiten soveltuvalla maapohjalla. Alue on uudistettu männylle, mutta luonto päättikin toisin, kun ihmisen vaikutus loppui uudistamisen jälkeen.
Eiköhän ne hirvenpapanat ole jo maatuneet, jos hirvi on syönyt männyt.
Oliko tässä nyt se vika, että ei ollut ennakkoraivattu ennen päätehakkuuta, vai oliko tässä joku muu vika?
Koivuvesakon seassa tuhoutuneiden männyntaimien latvat olivat karistaneet neulasensa ihan siististi ilman merkkejä hirvien vierailuista .
Jannen kannattaa jatkaa vielä metsäopiskelua , jos kuvan tarjoama viesti ei aukene.
Jos isäntä tiesi tässä, ettei raivuut kiinnosta, ei olisi kannattanut muokata eikä istuttaakaan, täysin kannattamaton investointi. Luonto hoitaa hieskoivikon, johon ostaa aikanaan raivuutyön ja kustannukset on minimoitu. Kostealle muokatulle pohjalle tulee pahimmillaan 100000 hieskoivua hehtaarille, joiden oikea-aikainen raivuiden teettäminen istutus taimien hyväksi kolme kertaa, vie jo pohjan uudistustöiden kannattavuudelta. Ei kai kukaan investoi saadakseen alle 4% tuottoa, kun mahdollisuus luonnontuhoihin. Eli jos laskennallinen tuotto ennen investointia on alle 4%, kannattaa perusteellisesti miettiä vaihtoehtoja.
Mielestäni muokkaus kyllä kannattaisi ko. kohteessa, joka varmaan on tehtykin. Siihen on sitten suurempi mahdollisuus kuitenkin tulla raudusta, taimikko on tasaisempi ja kattavampi.Heinikon ja vesakon tultua peli on menetetty.
Muokkauskin on tehty ja taimet kasvavat ihan kohtuudella siellä, missä vesakko ei vaivaa. Enimmäkseen vaiva on kuitenkin akuutti. Kuten jo edellä mainitsin , pituutta taimilla jo 2,5 metriä siellä ,missä vesakkoa ei ole. Kuvien etualalla pituutta korkeintaan metri tai kuihtunut ja ”neulasvapaa”taimenruoto henkitoreissaan.
Puulajin lisäksi pitää ottaa huomioon maaperän kosteusolot ja viljavuus. Jos on männylle istutettu (mt, tod.näk vt) niin voi olla että koivulla tulee aika heikko tulos. Jonkin aikaa jaksaa risuna kasvaa mutta alkaa hiipua kun kokoa tulee lisää. Vesi alkaa olla kortilla. Raivurilla kuituasentoon ja kohtuu nopeesti aukoksi jos ei kuusta tule alle.
Kuvan sanomaa yksinkertaistettuna ,että tuohon tilaan päästään pelkästään jättämällä varhaisperkaus tekemättä eikä sitä vahinkoa voi enää korjata. Päästölähde on sitävastoin hyvällä alulla.
Kyllähän tuosta vielä raivaussahatyöllä kohtuullisen hyvän koivikon saa, mutta männnyntaimien hankintaan ja istutukseen tehty investointi on kyllä mennyt Kankkulan kaivoon.
Entäs, jos on laitettu siemenet ja epäonnistunut? Kokemuksesta voin sanoa, että pari vuotta jälkikäteen laitetut taimet tahtoo hukkua ryönään. Antaa luonnon hoitaa, kyllä tuosta vielä metsä tulee.
Aika nopeahan tuommoinen on raivata kuntoon, kun runkoluku on noinkin pieni ja kasvatettavat rungot erottuvat aivan selvästi.
Nopeeaa olisi raivata ja vielä nopeampaa olisi ollut ajallaan . Käytännössä nämä kuitenkin on jätetty herran haltuun ja loputkin taimista tuhoutumaan. Pari vuotta tästä eteenpäin ollaan tinkaamassa energiapuuhakkuuta pelastamaan pahemmalta tuholta ja hakkuun jälkeen ihmetellään , että harvaksi on mennyt.
Mikähän siinä onkin, että siellä suorittavan suunnalla on niin surkeaa, kun täällä vain 100 kilometrin päässä on asiat kohtalaisen hyvässä kunnossa.
Hukkaanhan tuossa on taimet menneet, tarina ei kerro onko syynä ollut omistajan laiskuus, vai esim.korkea ikä, hlökohtainen tragedia, tms. Minulla oli pieni kuvio hieman tuonnäköistä, entistä peltoa jota ei tosin ollut istutettu. Lähtötilanne oli kokoluokkaa aurausviitta, ensin kaksi kertaa raivaussahaa, sitten kun alkoi runkoa löytyä kertaalleen kevyt energiapuuhakkuu, ja vielä varsinainen ensiharvennus. Aikaa meni 13 vuotta, nyt on komea koivikko.
Kangasmailla 20 % taimikosta voi olla hieskoivuakin. Parhaat koivut on suurempia kuin 2. kuvan paras mänty. Luont. uudistuvaksi olis pitänyt vain jättää ilman istutusta luultavasti kostea kuvion reuna alue.
Hyvä metsä tähän tulee yhdellä raivauksella. Hienosti toimittu. Pelkällä varhaisperkauksella tässä ei olisi pärjätty. Metsästys seurakin ollut toimiva, kun hirvet pysyneet poissa.