Tuollaista rytökoivikkoa koittanut harvennella edes hieman siistimmäksi. Hyvää ei saa millään ja tarkoituksella jätetty hieman tiheeksi. Onko hirvet aikanaan jäkertäneet koivut tuollaiseksi? Voisiko oksimisella saada paremmaksi vai onko tuo tuhoon tuomittu?
Pystykarsinnassakin on tietyt reunaehdot joita ei kannata jättää huomiotta,- jos aikoo vanerin laatua ajatella. Ja kyllä sieltä lopulta vaan tukki-aihiotakin löytyy, kun huomio välivähennykset tai tyveykset.
Jos tuohon saisi jäämää vaikka se 400-500 parasta koivurunkoa, alle tulee kuusialikasvos.
Siitä se sitten jatkuu.
Eihän tuo mikään huono ole. Hieman harva mutta kuvakin valehtelee.
Juu kuva hieman valehtelee. Paikoin harvaa. Jostain syystä noiden koivujen pituuskasvu on ollut aika heikkoa. Oksia ovat tehneet runsaasti eivätkä paikoin juuri oksineet itsellään vaikka paikoin tiheässä.
Jos keskellä olevan koivun näköisiä puita lötyy edes 300 kpl ja heikompia koivuja, sekä kuusia / mäntyjä täytteeksi, niin kyllähän niistä kannattaa metsää kasvattaa. Vaneritukissa pitää olla 1,5 metrisiä sorvauskelpoisia (=suoria) osia. Vanerissa voidaan jättää välivähennyksiä, kunhan sen kummallakin puolen on tuo puolitoista metrinen sorvipölli.
Alkuaikojen metsäopetuksessa eräs varttuneempi nais-metsänhoitaja sanoi, että ”Metsä tehdään niistä värkeistä, jotka ovat käytettävissä”, eli tuon kokoisesta koivikosta tehdään se mikä voidaan, vaikka koivu on huono toipumaan ylitiheydestä.
Eipä se lustoist aina noinkaan voi päätellä. Kyllä lähes aina jo seuraavan vuoden lusto on selvästi laveampaa laatua harvennuksen jälkeen.
Kasvattaisin koivut tukkikokokoon sitten päätehakkuu ja istutus kuuselle tai koivulle oman maun mukaan…
Eiköhän tuo alue kuusetu melko tehokkaasti sen kolmenkymmenen vuoden aikana, jolloin koivuista kehittyy kunnon jytkyjä.